Seurakuntariidat harmittavat piispaa: "On luonnollista, että ne nousevat julkisuuteen"

Kolmen seurakunnan valtaeliitti on riidellyt rajusti julkisuudessa Satakunnassa. Piispa Kaarlo Kallialan mukaan julkinen riitely on osoitus seurakuntien hallinnon läpinäkyvyydestä.

seurakunnat
Papin liperit.
Mauri Ratilainen / AOP

Julkisesti median välityksellä käyty riitely on aina rumaa ja jättää syviä arpia. Satakunnassa on ollut poikkeuksellisen paljon rajuja erimielisyyksiä seurakunnissa. Rauman, Kankaanpään ja Kokemäen seurakunnissa kiistoja on ratkottu erittäin kovin sanakääntein. Tuomiokapituli on joutunut puuttumaan riitoihin kovallakin kädellä.

Satakuntalaisten seurakuntien riidoille on yhteistä se, että niiden keskelle on joutunut seurakunnan ylin viranhalltija eli kirkkoherra. Vastapuolena kirkkoherroilla on ollut vaaleilla valitun maallisen vallan käyttäjiä seurakunnan luottamuselimistä.

Arkkihiippakunnan piispan Kaarlo Kallialan mukaan riidat ovat nousseet vahvasti julkisuuteen seurakuntien avoimuuden vuoksi.

– Sen tuleekin olla mahdollisimman läpinäkyvää. Jos hallintoelimissä käsitellään kiistanalaisia asioita, on luonnollista, että ne nousevat myös julkisuuteen, Kalliala sanoo.

Selvää kuitenkin on, että julkisesti käydyt riidat ovat nakertaneet kirkon arvovaltaa.

Ei yhteistä syytä jännitteille

Kirkkoa ovat viime vuosina repineet oppikiistat muun muassa näkemyserot naispappeudesta tai homoavioliitosta. Satakunnassa piispa ei näe seurakuntien jännitteille kuitenkaan yhteistä tekijää.

Kokemäellä ja Raumalla riidat ovat johtuneet muista kuin uskonnollisista syistä. Kokemäellä taustalla on omaisuuden hallintaan ja etenkin kiinteistöjen hoitoon (siirryt toiseen palveluun) liittyvät erimielisyydet. Raumalla taas kysymys on ollut työilmapiiristä ja toimintakulttuurista (siirryt toiseen palveluun).

Kankaanpäässä kiistely on ollut enemmän opillista, mutta myös ainakin julkisuuteen annetun kuvan mukaan pääosin kahden henkilön välistä nahistelua.

Piispa Kaarlo Kallialan mukaan riitojen osapuolet ovat myös käyttäneet mediaa hyväkseen vaikuttamisen välineenä.

– Julkisuuteen halutaan se kuva ja tulkinta, joka omasta mielestä on oikea.

Henkilöityvät riidat eivät kuulu hyvään hallintotapaan

Rajuiksi riidat ovat muuttuneet siinä vaiheessa, kun ne ovat henkilöityneet.

Kokemäen seurakunnassa kirkkoherra Hannu Tomperi on vaatinut julkista anteeksipyyntöä (siirryt toiseen palveluun) kirkkovaltuuston puheenjohtajalta, joka väitti virheellisesti kirkkoherran kärsivän mielenterveysongelmista. Kirkkoherran mukaan anteeksipyyntöä ei ole herunut.

Kankaanpäässä kirkkoherra Keijo Rainerma on joutunut vastaamaan lukuisiin kanteluihin, jotka ovat koskeneet hänen virantoimitustaan. Tuomiokapituli on todennut kantelut aiheettomiksi yhtä huomautusta (siirryt toiseen palveluun) lukuunottamatta.

Raumalla seurakunnalla oli erittäin vaikea ajanjakso kirkkoherra Seppo Sattilaisen johdossa. Tuomiokapituli totesi Rauman seurakunnan olleen vakavasti sairas. Sattilaisen kerrottiin menneen henkilökohtaisuuksiin muun muassa kirkkoneuvoston kokouksissa. Sattilainen lopulta erosi Rauman seurakunnan kirkkoherran virasta ennen virkamiesoikeudellisen arvion valmistumista.

– Ongelmia syntyy, jos yhteisiä pelisääntöjä ei noudateta, eikä yhteisiin päätöksiin ja sopimuksiin sitouduta. Hyvään hallintokäytäntöön kuuluu, että asioita käsitellään asioina, eivätkä ne liity niin suoraan henkilöihin, piispa muistuttaa.

Riitoja myös muualla

Piispa Kaarlo Kallialan mukaan kolme satakuntalaisseurakuntaa eivät ole ainoat riitojen repimät seurakunnat Turun tuomiokapitulin alueella. Piispan mielestä konsensuksen löytyminen seurakunnissa ei ole kuitenkaan sen vaikeampaa kuin missään muuallakaan.

– Näyttää kuitenkin siltä, että ongelmat ruokkivat toisiaan ja jännitteet kasaantuvat samoihin seurakuntiin.

Piispa muistuttaa, että suurimmassa osassa seurakuntia puhalletaan edelleen yhteen hiileen. Tämän vahvistaa myös tutkittu tieto.

Kirkko ei eroa muista julkisista työyhteisöistä

Keva on tutkinut julkisen alan työoloja ja -hyvinvointia viimeksi vuonna 2016. Tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) kirkon työhyvinvointi on todettu verrattain hyväksi, eikä tutkimus löytänyt siinä merkittäviä eroja kirkon ja kunta-alan välillä.

Tutkimuksen mukaan esimerkiksi esimiehen epäasiallista kohtelua tai kiusaamista koetaan kunnissa enemmän kuin seurakunnissa. Kirkon hallinto- ja toimistotyöntekijät arvioivat sekä henkisen että fyysisen työkykynsä useimmin hyväksi.

– Yhdeksän kymmenestä työntekijästä näkee työympäristönsä mahdollistavan sujuvan ja turvallisen työskentelyn. Moni arvioi myös ilmapiirin ja luottamuksen työyhteisössään olevan hyvä, tutkimuksessa todetaan.

Vaikutukset julkikuvaan harmittavat

Tuomiokapituli on omalta osaltaan pyrkinyt tukemaan ongelmaseurakuntia riitojen ratkaisussa. Piispa Kaarlo Kallialan mukaan joskus siinä on onnistuttu, joskus taas ei.

Näkyvät riidat naarmuttavat kirkon julkikuvaa ja saattavat pahimmillaan antaa totaalisen väärän kuvan seurakunnan toiminnasta. Piispa on tilanteesta harmissaan, mutta hänen mielestään ongelmalliset tilanteet eivät parane sillä, että niitä yritetään painaa piiloon.

– Kirkon julkikuvaa ei voi kiillottaa eikä se missään tapauksessa saa olla kulissi, piispa muistuttaa.