Suomalaisten maanpuolustustahto saattaa lähteä pian nousuun: "Satavuotiasta Suomea kunnioitetaan"

Koko kansan maanpuolustustahto laski viime vuonna, mutta Suomi 100 -juhlavuoden uskotaan kääntävän suunnan. Eniten armeijaan menevät hämäläiset ja kaakkoissuomalaiset nuoret miehet.

maanpuolustustahto
Panssarijääkäreitä sotaharjoituksessa
Noin 80 prosenttia Hämeen ja Kaakkois-Suomen alueen kutsuntavelvollisista menee armeijaan. Koko maan keskiarvo on 76 prosenttia.Antti Mälkönen / Yle

JanakkalaJanakkalassa, Turengin liikuntahallissa parveilee ison päätöksen edessä olevia nuoria miehiä. Kutsunnat koskevat tänä vuonna noin 2 300:aa hämäläistä ja koko maassa noin 35 000:ta nuorta.

Heistä valtaosa suorittaa asevelvollisuutensa puolustusvoimissa. Mikko Hirvimäki palaa kutsuntalautakunnan edestä hieman pettyneenä. Hän olisi halunnut Ivalon rajavartiostoon.

– Perinteet vetävät sinne. Isäni ja pappani ovat käyneet asepalveluksensa siellä, Hirvimäki kertoo.

Kutsuntalautakunta määräsi miehen aivan toiseen suuntaan, meren rannalle. Kirkkonummen Upinniemessä sijaitsee rannikkoprikaati.

Nuori mires istuu tuolilla ja viranomaiset pöydän takana selaavat papereita
Eetu Korhonen kutsuntalautakunnan edessä Janakkalassa. Miehen toivoma palveluspaikka toteutui, ja Parola kutsuu häntä tammikuussa 2019.Timo Leponiemi / Yle

Eetu Korhonen taas pääsi minne halusikin, Panssariprikaatiin Hattulan Parolaan, lähelle kotikulmiaan.

– Sieltä pääsee helposti morjestamaan kavereita, perhettä ja tyttöystävää. Panssariyksikkö on muutenkin mielenkiintoisen kuuloinen.

80 prosenttia Hämeen alueen kutsuntavelvollisista menee armeijaan. Luku on korkea, sillä valtakunnan keskiarvo on 76 prosenttia. Vain Kaakkois-Suomessa luku on yhtä suuri.

Maanpuolustustahdon lasku juoruaa sisäisistä ongelmista?

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta (MTS) teettää vuosittain kattavan kyselytutkimuksen (siirryt toiseen palveluun), jossa mitataan myös kaikkien suomalaisten maanpuolustustahtoa.

Tahto selvitetään kysymällä "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?”

Vuosi sitten kysymykseen vastasi myöntävästi 71 prosenttia, kun vielä 2015 tulos oli 78 prosenttia.

Everstiluutnatti seisoo Enemmän irti intistä-taulun vieressä
Hämeen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Ville-Veikko Vuorio on nähnyt satavuotiaan Suomen vaikutuksen kutsuntoihin osallistuneissa nuorissa.Timo Lepoeniemi / Yle

Puolustusvoimien Hämeen aluetoimiston päällikkö Ville-Veikko Vuorio ei ole laskusta huolissaan.

– Se voi kertoa kansan sisäisistä ongelmista. Toisaalta uskon, että kun kansan pitää yhdistyä, maanpuolustustahtoa löytyy, everstiluutnantti Vuorio toteaa.

Hän uskoo, että tilasto muuttuu tänä vuonna, kun itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta.

– Satavuotiasta Suomea kunnioitetaan. Se näkyy puheissa ja tunnelmissa. Se näkyy myös kutsunnoissa nuorten miesten keskittymisessä, kun sotaveteraani puhuu. Silloin ollaan hiljaa ja osataan arvostaa.

Nuorten koulutus avainasemassa

Alhaisin maanpuolustustahto oli viime vuoden kyselyssä alle 25-vuotiaiden keskuudessa. Heistä 61 prosenttia oli valmis puolustamaan Suomea aseellisesti, vaikka voitto ei olisi taattu.

– Nuorten kohdalla suunta on huolestuttava. Tosin, nuorten ikäluokkien maanpuolustustahto on ennenkin ollut matalampi, mutta se ei ole jäänyt pysyväksi ilmiöksi myöhemmällä iällä, sanoo MTS:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman (kok).

– Oman haasteensa tuo se, että yhä useammalla nuorella ei ole omakohtaista kosketusta sota-aikaan esimerkiksi omien sukulaisten aikalaiskertomusten kautta.

Yhä useammalla nuorella ei ole omakohtaista kosketusta sota-aikaan

Sofia Vikman (kok)

Vikmanista maanpuolustustahtoa täytyy tulevaisuudessa vaalia enemmän.

Hän nostaa esiin yleisen asepalveluksen tärkeyden ja laadukkaan varusmieskoulutuksen. Toisaalta myös vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestöjen rahoitus on kansanedustajan mielestä turvattava.

Vikman alleviivaa koulutuksen ja koulujen isoa vaikutusta maanpuolustustahtoon.

– Nuorten koulutus ja pääseminen kiinni työelämään vaikuttaa siihen, että maa koetaan puolustamisen arvoiseksi. Koulut voisivat olla suuremmassa osassa suomalaisten arjen turvallisuusvalmiuksien kehittämisessä ja poikkeusoloihin varautumisessa.

Ennätysmäärä naisia palvelukseen

Armeija vetää puoleensa myös yhä enemmän naisia. Tänä vuonna vapaaehtoiseen asepalvelukseen haki ennätysmäärä, yli 1100 naista (siirryt toiseen palveluun).

Joillekin heistä Puolustusvoimat on potentiaalinen urapolku.

– Olen hakenut sopimussotilaaksi tammikuulle. Sen jälkeen tähtään kadettikouluun, kertoo Jenna Hyvönen, joka suorittaa palvelustaan Panssariprikaatissa Parolassa.

Nuori nainen taisteluvarustuksessa
Alikersantti Jenna Hyvönen lähti Panssariprikaatiin luomaan mahdollista uraa.Timo Leponiemi / Yle

Hyvönen uskoo, että naiset hakeutuvat armeijan vihreisiin hyvän markkinoinnin takia.

– Intin käyminen on tullut enemmän sosiaalisessa mediassa esille. Naisilla on myös paljon mahdollisuuksia tulla tutustumaan ja kokeilemaan millaista tämä on.

Suomi 100 -teema vaikuttaa Hyvösen mielestä todella selvästi kansan maanpuolustustahtoon.

– Isänmaallisuus on nykynuorille todella tärkeää. Olen erittäin ylpeä, että pääsin juuri tänä vuonna suorittamaan palvelusta. Pappani joutui Karjalasta lähtemään sodan aikana. Oma maanpuolustustahto tulee todella vahvasti suvun juurista.

Entä sitten tulevat alokkaat Janakkalasta, millainen maanpuolustustahto heillä on?

– Se on voimakas, muttei ylitseampuva, Eetu Korhonen vastaa.

– Koen oman tahtoni olevan melko korkea. Arvostan tätä maata ja olen sitä valmis puolustamaan, koska olen täällä syntynyt. Meidän sukulaiset ja muut suomalaiset ovat tämän maan rakentaneet, meidän tehtävä on sitä jatkaa, Mikko Hirvimäki summaa ajatuksensa.