Itävallan uusi hallitus ei kajoa puolustuspolitiikkaan – Vaaleja tulee ja menee, mutta puolueettomuus on pysyvää

Parlamenttivaalit käänsivät Itävallan sisäpolitiikkaa oikealle, mutta puolustuspolitiikka ei hievahdakaan.

puolustuspolitiikka
Itävalta armeija
Uwe Tautenhahn / Yle

ZWÖLFAXING/WIEN Huudot kaikuvat syksyisessä pusikossa, kun Itävallan armeijan ammattisotilaat harjoittelevat uuden hankinnan, käytetyn panssarivaunun tekniikkaa. Burstynin kasarmille tulleissa uusissa malleissa tykkiä käytetään vaunun sisältä ohjaimella.

Maali ilmestyy näytölle, ja ohjain tottelee käskyjä jouhevasti. Itävallan puolustus on taas yhtä pykälää nykyaikaisempi.

Maan puolustuspolitiikka ei sen sijaan ole varsinaisesti ottamassa harppauksia uuteen aikaan. Itävallan kahden viikon takaiset vaalit käänsivät maan sisäpolitiikkaa oikealle, mutta puolustuspolitiikkaan vaalituloksella ei ole vaikutusta.

Konservatiivinen kansanpuolue ja oikeistopopulistinen vapauspuolue voittivat vaalit ja kokoavat hallitusta. Uusi hallitus ei kajoa turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen linjaan.

– Turvallisuuspolitiikka, puolueettomuus, Nato-jäsenyys tai yhteistyö EU:n kanssa eivät olleet vaaliteemoja, sanoo Itävallan sotilasakatemian johtaja Walter Feichtinger.

Muuttumattomuuteen uskoo myös puolustuspolitiikkaa pohtivan riippumattoman Aventus-ajatuspajan johtaja Gerald Karner. Hän on entinen upseeri, joka kaipaisi Itävallan puolustusajatteluun remonttia.

– Valitettavasti en näe muutosta lähivuosina, sanoo Karner.

Itävalta armeija
Burstynin kasarmille tulleissa uusissa malleissa tykkiä käytetään vaunun sisältä ohjaimella.Uwe Tautenhahn / Yle

Päättäjät kansan pulssilla – ja selän takana

Hallitus ei uskalla liikahtaa, koska yleinen mielipide on puolueettomuuden kannalla.

Puolueettomuus on syvällä itävaltalaisten dna:ssa, ja se mainitaan myös maan perustuslaissa.

– Puolueettomuus tarkoittaa sitä, ettei Itävallassa ole vieraita joukkoja, maa ei ole mukana sodissa eikä Itävalta kuulu mihinkään sotilasliittoumaan, määrittelee sotilasakatemian johtaja Walter Feichtinger.

Walter Feichtinger
Itävallan sotilasakatemian johtaja Walter Feichtinger.Uwe Tautenhahn / Yle

Aventus-ajatuspajan Gerald Karner on sitä mieltä, että aika on ajanut puolueettomuuden ohi kauan sitten.

– Puolueettomuus on käsite kylmän sodan ajoilta. Se ei ole enää tätä päivää, Karner sanoo.

Hänen mukaansa käsitys puolueettomuuden merkityksestä on tulosta vääristä johtopäätöksistä.

– Ihmisille puolueettomuus tarkoittaa sitä, ettemme ole mukana sodassa ja konflikteissa. Se ei pidä paikkaansa, koska olemme olleet jo pitkään ratkomassa konflikteja esimerkiksi entisen Jugoslavian alueella.

Itävalta armeija
Aventus-ajatuspajan johtaja Gerald Karner haluaisi Itävallan tekevän syvempää kansainvälistä yhteistyötä.Uwe Tautenhahn / Yle

Geopolitiikka antaa turvaa

Itävallan puolustuspolitiikan kriitikoiden mukaan alppimaa on turvallisuuden suhteen varsinainen nettosaaja, ellei peräti vapaamatkustaja. On helppo olla puolueeton, kun on Nato-maiden ympäröimä, ajatellaan.

Itävallan sotilasakatemian johtaja Walter Feichtinger vastaa kritiikkiin listaamalla Itävallan kansainvälistä yhteistyötä.

– Olemme mukana yhteistyössä EU:n kanssa, olemme Naton rauhankumppani ja toimimme aktiivisesti YK:ssa ja Etyjissä, Feichtinger sanoo.

Gerald Karner haluaisi Itävallan tekevän paljon syvempää kansainvälistä yhteistyötä. Esimerkiksi Euroopan pakolaisongelmat osoittivat, että asioita voisi ratkoa vain, jos maat tekisivät yhteistyötä.

– On absurdia ajatella, että Itävalta kykenisi ratkomaan turvallisuusuhkiaan yksin. Tarvitaan yhteistyötä, jos ajatellaan vaikkapa kyberuhkia.

Gerald Karner.
Aventus-ajatuspajan johtaja Gerald Karner.Uwe Tautenhahn / Yle

EU:n liikahdukset tarkassa seurannassa

Itävallassa kiitellään Saksan liittokanslerin Angela Merkelin viimekesäistä lausuntoa, jonka mukaan Eurooppa ei voi enää luottaa muiden apuun, vaan sen on aika ottaa kohtalonsa omiin käsiin.

Merkelin ajatus kumpusi siitä, että Yhdysvallat on entistä haluttomampi rientämään Euroopan turvaksi. Siksi myös sotilasliitto Naton roolia Euroopassa joudutaan pohtimaan uudella tavalla.

Myös Itävallassa seurataan tarkkaan sitä, kuinka pitkälle EU on puolustusajattelussa valmis menemään. Kurkottaako EU jopa yhteiseen puolustukseen?

Itävalta armeija
Puolueettomuus tarkoittaa sitä, ettei Itävallassa ole vieraita joukkoja, maa ei ole sodissa eikä Itävalta kuulu sotilasliittoumaan, määrittelee sotilasakatemian johtaja Walter Feichtinger.Uwe Tautenhahn / Yle

Aventus-ajatuspajan johtaja Gerald Karner sanoo, ettei Itävalta ole aivan heti mukana kehittämässä EU:n yhteistä puolustuspolitiikkaa.

– Tulevat hallituspuolueet suhtautuvat EU:hun epäillen, sanoo Karner.

Hän muistuttaa, että myös poliittinen kehitys Euroopassa menee eri suuntaan kuin yhteinen puolustusajattelu edellyttäisi.

– Yhteinen puolustuspolitiikka ei etene siksikään, koska Euroopassa on meneillään vahva kansallismielinen virtaus.

EU:n liikkeitä Itävalta kuitenkin nyt seuraa entistä tarkemmin.

– Jos EU:n turvallisuuspolitiikka muuttuu yhteisen puolustuksen suuntaan, Itävalta saattaa joutua puntaroimaan puolueettomuutensa uusiksi, arvelee Itävallan sotilasakatemian johtaja Walter Feichtinger.

Itävalta armeija
Uwe Tautenhahn / Yle