Muinaiset kalliopiirrokset muuttavat kuvaa Siperian paimentolaiselämästä

Kara-Turugin kallioihin piirrettiin tuhansien vuosien aikana vuohia ja härkiä, metsästäjiä ja sotilaita – ja odottamattoman varhain taloja.

arkeologia
Kuvakaappaus The Siberian Times -lehdessä. Kuvassa kalliopiirros ratsastajasta.
The Siberian Timesin lehtijuttu esittelee löytöjä, joita ei ole tutkittu koskaan ennen. The Siberian Times

Aivan Venäjän ja Mongolian rajalla Tuvassa sijaitsevaa taidekokoelmaa on vaikea päihittää: Kara-Turugin kalliopiirrokset ovat neljältä eri vuosituhannelta. Kaikkiaan piirroksia on noin 500. Niiden tekijät liikkuivat alueella suurten suolavarojen houkuttelemina.

Arkeologi Marina Kilunovskaja arvelee The Siberian Times (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä, ettei piirroksia tarkoitettu niinkään taiteeksi kuin merkiksi siitä, kuka kulloinkin piti seutuja ominaan. Samalla piirtäjät kuitenkin tulivat jättäneeksi tietoa elämästään, toiselta vuosituhannelta ennen ajanlaskumme alkua aina keskiajalle saakka.

Kuvissa on myös iso yllätys: täysin paimentolaisiksi luultujen varhaisten siperialaisten piirtämissä kuvissa vaikuttaa olevan pysyviä asumuksia. Rakennelmat ovat suorakulmaisia, niissä on katot ja joissakin on jopa lattia.

Vanhan käsityksen mukaan asumuksina olivat jurtat, jotka oli helppo kietaista mukaan, ja hirsistä tehtiin vain hautakammioita. Sellaisista on löytynyt arkeologisia todisteita, joten ihmisillä oli kiistatta puusta rakentamisen taito.

Härkiä ja muita sarvipäitä

Kara-Turugin vanhimmat kuvat ovat pronssikaudelta, jolloin aroja pitkin itään tuli ensimmäinen indoeurooppalainen muuttoaalto. Tulokkaat paimensivat karjaa.

Kalliopiirroksiinsa he kuvasivat etenkin härkiä sekä härän tapaisia sarvipäisiä jumalia, Kilunovskaja kertoo. Kuviin alkoi pronssikaudella ilmestyä myös taistelukohtauksia ja kauden lopulla vaunuja.

Juuri tällaisen sisällön perusteella myös talojen hahmotelmat ovat myöhäiseltä pronssikaudelta, päättelee Kilunovskaja, joka on Pietarin aineellisen kulttuurin tutkimusinstituutin arkeologi.

Hautaamisen sijasta asumisesta todistaa hänen mukaansa myös se, että rakennusten lähistöllä on eläimiä – härkien ohella vuohia ja koiria – ja sisällä on pariskuntia.

Vuohi piti pintansa

Skyyttien aikana kuviin ilmestyivät härkien tilalle peurat. Ne on kuitenkin kuvattu niin epärealistisesti, että tutkija päättelee ne ennemmin jumalhahmoiksi kuin riistaksi. Kuvissa alkaa toisaalta olla myös metsästyskohtauksia.

Skyyttejä seuranneiden xiongnu-heimojen kuvastoa ovat metsästys- ja taistelukohtaukset, ja niiden jälkeen kuviin ratsastavat turkkilaissukuiset sotilaat lippuineen ja haarniskoineen.

Yksi asia kuvissa kuitenkin säilyy läpi aikakausien, Kilunovskaja kertoo. Kaikki kansat metsästivät ja piirsivät vuoristovuohia tai -lampaita.

Kilunovskaja on ainutlaatuisen taidegallerian ensimmäinen tutkija. Se sijaitsee raja-alueella, jolla liikkuminen vaati erityisluvan Mongolialta. The Siberian Times (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä on runsaasti hänen ottamiaan kuvia piirroksista. Itse tutkimus ei ole vielä valmistunut.