Yleisradion yleisöasiamies muuttui vuorovaikutuspäälliköksi – tai tuttavallisemmin Yle-tyypiksi

Tänään keskiviikkona Ylessä aloittaa yhtiön ensimmäinen virallinen yleisön edunvalvoja. Alkuperäinen titteli yleisöasiamies vaihtui – yleisön pyynnöstä – sukupuolineutraaliksi vuorovaikutuspäälliköksi.

Yle
Sami Koiviston mielestä kritiikki on tervetullutta ja arvokasta.
Sami Koiviston mielestä kritiikki on tervetullutta ja arvokasta.Jussi Nahkuri/Yle Kuvapalvelu

Kun Yleisradio tiedotti syyskuun lopussa uudesta yleisöasiamiehen toimesta, oli keskustelu sukupuolineutraaleista ammattinimikkeistä kuumimmillaan. Sen kiehautti alun perin käyntiin Aamulehti (siirryt toiseen palveluun), joka päätti luopua sukupuolisesti värittyneistä titteleistä.

Ylen yleisöasimies-nimike nostatti välittömän polemiikin siitä, eikö yhtiö parempaa sanaa keksinyt uutta tehtävää kuvaamaan. Tänään kyseisessä työssä aloittava Sami Koivisto myöntää, että siihen hätään ei tosiaan keksitty.

– Jokaisella haastattelukierroksella jo oli puhe siitä, että yleisöasiamies on kovin vanhanaikainen titteli ja juteltiin mahdollisuudesta pyytää yleisön apua paremman keksimiseen. Niin sitten lopulta tehtiinkin.

Monet keskusteluun osallistuneet ihmettelivät sosiaalisessa mediassa, että miten vaikeaa muka sukupuolineutraalien nimikkeiden keksiminen voi olla. Yllättävän vaikeaa, Koivisto kuvailee.

– Yleisö- tai lukija-asiamiesten tarpeesta on puhuttu Suomessakin vuosia. Monet, kuten tämäkin mies-päätteinen titteli, ovat alun perin suoraa lainaa ruotsista. Ruotsissa näitä titteleitä on voitu muuttaa neutraaleiksi yksinkertaisesti pudottamalla man-pääte pois. Näin esimerkiksi ombudsmanista on tullut ombud. Jos sanasta kirvesmies jättää pois mies-osion, niin ei synny järkevää ammattinimikettä.

Uusien tehtävänimikkeiden mietinnässä pitää ottaa kielen erityispiirteiden lisäksi monta muutakin asiaa.

– Tarvitaan moderneja, suomenkielisiä titteleitä, jotka kuvaavat tarkoittamaansa tehtävää täsmällisesti ja ymmärrettävästi. Toisaalta niiden ei pidä korostaa asioita, joilla ei ole tehtävän suorittamisen kannalta merkitystä, kuten sukupuolta.

On esitetty epäilyjä siitä, että vuorovaikutuspäällikön titteli olisi syntynyt uuden uutis- ja ajankohtaistoiminnan vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen painostuksesta. Jokinen ehti viime töikseen ennen Yle-pestiään linjata päätoimittamansa Aamulehden kielipolitiikkaa. Jokinen ilmaisi vahvan tukensa jo käynnissä olleelle pohdinnalle, mutta ei antanut asiasta mahtikäskyä.

– Ei hän tätä tittelin vaihtoa mitenkään komentanut käyntiin. Meillä oli pohdinnassa hyödyllisenä apuna yleisön lisäksi muun muassa Kotimaisten kielten keskus.

Yle linkkitorni.
Derrick Frilund / Yle

Byrokratian kukkasesta myös tuttavallinen versio

Yleisö teki Yleisradiolle yli 160 ehdotusta yleisöasiamiehen korvaavaksi titteliksi. Lopulta niistä yksikään ei ihan sellaisenaan tullut valituksi. Ehdotukset kuitenkin käytiin läpi tarkkaan ja lopputulos syntyi niiden pohjalta, Koivisto kertoo.

– Päädyimme valitsemaan yhdistelmän erilaisista ehdotuksista. Tässä vuorovaikutuspäällikkö-sanassa tavoitellaan sitä yleistä fiilistä, joka yleisön ideoista välittyi. Ruotsinkielinen versio chef för publikdialog ja englanninkielinen versio Head of Audience Dialogue avaavat titteliä lisää. Uusi nimitys kuvaa tehtävääni paljon paremmin kuin alkuperäinen, joten lämmin kiitos kaikille titteliehdotuksia tehneille ja keskusteluun osallistuneille.

Koiviston mielestä hänen ammattinimikkeestään käydyn keskustelun kiihkeys kertoo siitä, että aika on nyt kypsä todellisille muutoksille kielenkäytössä. Teema on pulpahdellut esille ennenkin, mutta nyt monet todella haluavat tehdä konkreettisia muutoksia.

– Ratkaisuja on pantattu ja nyt paine on purkautumassa.

Koivisto arvelee, että yleisö julistanee vuorovaikutuspäällikön tittelin karmeaksi byrokratian kukkaseksi. Sitä se vähän onkin, mutta sanan haluttiin kuvaavan Koiviston tehtäviä mahdollisimman täsmällisesti.

Vuorovaikutuspäällikön hommiin kuuluu muun muassa Ylen journalististen ratkaisujen avaaminen yleisölle ja yleisön kanssa käytävän keskustelun tehostaminen. Lisäksi hän huolehtii siitä, että palaute käsitellään yhtiössä laajasti ja rakentavasti.

Tähän asti sosiaalisen median toimittajana Ylessä työskennellyt Koivisto on iloinen siitä, että tittelikeskustelu teki hänet monelle tutuksi. Tavoitteena on, että vuorovaikutuspäällikköä olisi mahdollisimman helppo lähestyä, kun Ylen touhuissa jokin mietityttää.

Yksi keino keskustelukynnyksen madaltamiseen on se, että vuorovaikutuspäällikön nimike varataan enimmäkseen virallisiin yhteyksiin. Tuttavallisempi titteli on sekin jo pohdittuna.

– Kun tähän asti olen ollut Some-Sami, niin nyt olen sitten Yle-tyyppi.

Lue myös:

Yle-tyypin blogi: Mihin vuorovaikutuspäällikköä tarvitaan?

Juttua päivitetty 1.11. klo 8.32. Vaihdettu sitaatissa sana lehdistön asiamiesten sanaksi lukija-asiamiesten

Juttua päivitetty 2.11. klo 12:50. Korjattu Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimi nykymuotoon Kotimaisten kielten keskus