Tutkimus: Suomessa tehdään vähemmän abortteja kuin muissa Pohjoismaissa – jos tehdään, turvaudutaan lähes aina lääkkeisiin

Lähes kaikki abortit Suomessa tehdään nykyään lääkkeellisesti. Niiden turvallisuudesta myöhempään synnytykseen on kuitenkin ollut toistaiseksi vähän näyttöä, koska menetelmä on ollut käytössä Suomessa vasta vuodesta 2000.

abortti
Nainen makaa potilasvuoteella sairaalassa.
Henrietta Hassinen / Yle

Aina vain vähemmän.

Tällainen kuva piirtyy, kun tarkastellaan niin tilastojen valossa suomalaisessa terveydenhuollossa suoritettuja raskaudenkeskeytyksiä.

Väitettä tukee Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuorein ennakkotieto, jonka mukaan erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. (siirryt toiseen palveluun) Väestöön suhteutettuna niiden määrä on puolittunut 2000-luvun alusta.

Raskaudenkeskeytykset ikäryhmittäin tuhatta vastaavanikäistä naista kohti vuosina 2000-2016.
Erityisesti alle 20-vuotiaiden keskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi.THL

THL:n erikoissuunnittelija Anna Heinon mukaan muutoksen taustalla on useita syitä.

– Kunnissa on panostettu keskeytysten vähentämiseen, terveystieto on ollut kouluissa pakollinen 2000-luvun alusta lähtien, netistä saa tietoa lisääntymisterveydestä ja ehkäisyasioista, Heino luettelee.

Ennakkotiedot täydentyvät marraskuun aikana.

Tutkimus: Ensimmäisestä kerrasta ei vaaraa         

THL:n tilastojen mukaan vuonna 2015 jopa 96 prosenttia keskeytyksistä tehtiin lääkkeellisesti (siirryt toiseen palveluun).

Lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen vaikutuksesta seuraavaan synnytykseen on nyt saatu uutta tutkimusnäyttöä.

Oulun yliopistossa tehdyn väitöstutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys on turvallisuudessaan verrattavissa kirurgisesti suoritettuun keskeytykseen. (siirryt toiseen palveluun)

Tutkimuksen mukaan kerran tehty lääkkeellinen raskaudenkeskeytys ei lisää seuraavan synnytyksen riskejä, kuten ennenaikaisuutta, vastasyntyneen matalaa syntymäpainoa tai pienikokoisuutta ja istukkaongelmia.

– Nyt voimme tyynnytellä huolestunutta, kerran keskeyttänyttä synnyttäjää, aiheesta väittelevä lääketieteen lisensiaatti Jaana Männistö kertoo.

Aihetta on tutkittu Suomessa vain vähän. Männistön mukaan tutkittavaa aineistoa on ollut aikaisemmin vaikea saada, sillä lääkkeellinen menetelmä sallittiin Suomessa vasta vuonna 2000.

Tästä johtuen vasta nyt on kertynyt tarpeeksi tapauksia, joissa lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen jälkeen on synnytetty.

– Tanskassa on tehty samankaltainen tutkimus, joka tukee väitöskirjatutkimuksen tuloksia, Männistö kertoo.

Raskaudenkeskeytys, olipa se lääkkein tai kirurgisesti suoritettu, ei kuitenkaan ole riskitön.

Lääkkeet eivät välttämättä estä raskauden etenemistä ja kirurginen kohtuontelon imukaavinta voi aiheuttaa verenvuotoa.

– Yleisesti ottaen raskaudenkeskeytys on turvallinen toimenpide Suomessa, Anna Heino kertoo.

Alueellisista eroista Pohjoismaihin

Ennakkotiedosta ilmenee myös raskaudenkeskeytysten alueelliset erot. Ne ovat Anna Heinon mukaan tavanneet olla suuria.

Keskeytyksiä tehtiin vuonna 2016 eniten Ahvenanmaalla, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella ja Lapin sairaanhoitopiirin alueella.

Pienimmät keskeytysluvut olivat Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirien alueella.

– Vaikka Ahvenanmaa tilastollisesti keikkuu usein kärjessä, tehdään siellä lukumääräisesti keskeytyksiä todella vähän.

Heinon mukaan ei tiedetä tarkkaan, miksi Lapissa keskeytyksiä tehdään niin paljon.

Alueellisia eroja puidessa nousee mieleen kysymys, kuinka paljon Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Vähiten ainakin vuonna 2015, ilmenee THL:n tilastosta (siirryt toiseen palveluun).

Raskaudenkeskeytykset Pohjoismaissa tuhatta 15-49-vuotiasta naista kohden vuonna 2015.
Pohjoismaista eniten abortteja tehdään Ruotsissa.THL

– Yksi selittävä tekijä on lainsäädäntö, joka on verrattain tiukka Suomessa, Heino muistuttaa.

Suomessa aborteista säädetään omassa laissa, joka on laki raskauden keskeyttämisestä. (siirryt toiseen palveluun)

Yhden lääkärin päätöksellä keskeytys voidaan tehdä ennen 12. raskausviikon täyttymistä, jos nainen on alle 17-vuotias tai yli 40-vuotias tai hän on synnyttänyt neljä lasta.

Kahden lääkärin lausunto vuorostaan tarvitaan, kun keskeytys tehdään ennen 12. raskausviikon täyttymistä tilanteissa, joissa lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat naiselle huomattava rasitus, kun raskaaksi tuloon liittyy rikos tai jos äidin tai isän sairaus vakavasti rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta.

– Yleisimmin käytetty peruste keskeytykselle ovat sosiaaliset syyt, joita tulkitaan Suomessa laajasti, Heino kertoo.