Tutkijat todistivat matemaattisesti: Ikuinen elämä on mahdotonta

Ihminen tai muu monisoluinen eliö vanhenee ja kuolee väistämättä, tutkijoiden laskelma osoittaa.

vanheneminen
Riippumatossa istuva vanha nainen pitelee puurokuppia kämmenellä ja ottaa puuroa lusikkaan.
Viime vuonna kuollut vietnamilainen Nguyen Thi Tru eli 123-vuotiaaksi, jos syntymäaika piti paikkansa. Tru kertoi pitkän ikänsä salaisuudeksi epäitsekkyyden ja mieliruoakseen riisipuuron maidon kera. EPA

Ikuisesta elämästä haaveilu ei kannata, sillä kuolemattomuus on matemaattisesti mahdotonta, sanoo yhdysvaltalaisen Arizonan yliopiston (siirryt toiseen palveluun) ekologian ja kehitysbiologian professori Joanna Masel.

Monet tutkijat uskovat, että ikääntyminen olisi pysäytettävissä, jos tiede vain pystyisi selvittämään, miten elimistön terveet solut pidetään hengissä ja heikot tuhotaan. Masel ja hänen kollegansa Paul Nelson osoittavat, ettei asia ole niin suoraviivainen.

Ikääntyvässä elimistössä tapahtuu solutasolla kaksi asiaa. Solujen toiminta hidastuu ja heikkenee. Se näkyy esimerkiksi hiusten pigmenttisolujen toiminnassa eli hiusten harmaantumisena.

Osa soluista kuitenkin kiihdyttää kasvuvauhtiaan, ja villiintyneinä niistä voi tulla syöpäsoluja. Niin tapahtuu useimmille, kun vanhenemme, vaikka kaikki eivät saakaan oireita.

Vaihtoehtoina elimistön hiipuminen tai syöpä

Solujen ristiriitaisen käytöksen takia ikääntyminen ei Nelsonin ja Maselin mukaan pysähtyisi sittenkään, jos luonnonvalinta saataisiin toimimaan täydellisesti.

Jos hankkiudutaan eroon soluista, joiden toiminta on hiipunut, se antaa hullun lailla kasvaville syöpäsoluille elimistössä lisätilaa, selittää tutkimusta johtanut Nelson.

– Jos ne puolestaan hävitetään tai niitä hidastetaan, lisääntymistilaa saavat huonosti toimivat solut.

Molempia ei voi tehdä yhtä aikaa, joten ihminen kuolee tavalla tai toisella, joko elimistön vanhenemisen seurauksiin tai syöpään. Se on järkkymätön seuraus siitä, että olemme monisoluisia olentoja, Nelson sanoo

Tutkimus on julkaistu PNAS-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

125 ikävuotta ehdoton yläraja?

Nelson ja Masel voivat varautua tiedeyhteisön kipakkaan palautteeseen, sillä elinikä on hyvin kiistelty aihe.

Yhdysvaltalaisen Albert Einstein -yliopiston tutkija Jan Vijgt sanoi viime vuonna, että katto on jo saavutettu. Vain erittäin poikkeukselliset yksilöt voivat hänen mukaansa elää vanhemmiksi kuin 115-vuotiaiksi ja ehdoton yläraja on 125 ikävuotta. Enempään ihmisen DNA:sta ei ole, hän sanoi.

Vijgtille tuohtuneen saksalaisen Max Planck -instituutin tutkijan James Vaupelin mukaan suuntaus kohti jatkuvasti venyvää ihmisikää on ollut selvä viime vuosisadan alusta asti. Ei ole syytä, miksi kehitys pysähtyisi, Vaupel sivalsi.

Suomessa eliniän odote on kasvanut poikalapsella vuodesta 1971 lähes 13 vuotta ja tytöllä miltei kymmenen. Tuoreimman ennusteen pienen notkahduksen Tilastokeskus arvioi tilapäiseksi.

115 vuoteen, saati 125:een, on kuitenkin matkaa: nyt syntyvä suomalainen tyttö elää odotteen mukaan hieman yli 84-vuotiaaksi, poika alle 79-vuotiaaksi.