Ei lisää risuja tankkiin, vaan metsää Saharaan? Tutkijat varovaisen myönteisiä St1:n metsityshankkeelle

Suomalainen St1 harkitsee metsien istuttamista Saharaan. Tutkijoiden mielestä autiomaan metsittäminen on yksi varteenotettava keino ilmastonmuutoksen torjunnassa.

ilmastonmuutos
Sahara
AOP

Energiayhtiö St1:ssä kolmen ihmisen päätyö on suunnitella autiomaan metsittämistä. He tekevät laskelmia, kehittelevät konsepteja. Ryhmää vetää projektipäällikkö Heidi Laurila.

Hanke on Laurilan mukaan ihan alkumetreillään ja suunnitelmat elävät sitä mukaa kuin tietoa ja ymmärrystä tulee lisää.

– Tällä hetkellä tähtäimessä ovat Marokko ja Sahara. Ajatuksena on, että jos onnistumme siellä, onnistumme muuallakin. Ja Saharassa riittää harvaanasuttua pinta-alaa.

Heidi Laurila
Projektipäällikkö Heidi Laurila, St1.St1

Pinta-alaa ja hiekkaa riittää, mutta ei multaa eikä vettä. Voiko Saharaan saada aikaiseksi pysyvän metsän – ja kuinka kalliiksi se tulisi? Onko öljy-yhtiön hankkeessa järkeä?

Kasteluun merivettä

St1:ssä ajatellaan, että puiden kasteluun voisi käyttää esimerkiksi merivettä, kun siitä poistaa ensin suolan – aurinkoenergian avulla. Kasteluvettä saisi myös puhdistamalla jätevettä tai pumppaamalla Saharan alla olevaa uusiutuvaa pohjavettä.

– Ilmakehässä on jo nyt liikaa hiilidioksidia. Kasvit ovat ainoa keino saada sitä pois, sanoo St1:n hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja Mika Anttonen.

Vain kasvit voivat vähentää ilmakehässä jo olevaa hiilidioksidia.

Mika Anttonen, St1-yhtiön pääomistaja.

Yhteyttäessään kasvit ottavat ilmasta hiilidioksidia ja sitovat sitä itseensä. Maailman lämpeneminen hidastuisi, jos kasvillisuutta tulisi lisää. Tähän St1 pyrkii 'Carbon farming' eli hiiliviljelyhankkeellaan. Yhtiö käyttäisi mieluummin rahaa hiilinieluihin kuin bioraaka-aineen osuuden kasvattamiseen bensiinissä ja dieselöljyssä.

Mika Anttonen
Hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, St1.Nella Nuora / Yle

– Biopolttoaineiden velvoitetta lisätään kaiken aikaa. Meillä ei kuitenkaan kohta ole tarpeeksi raaka-ainetta, josta biopolttoaineita voitaisiin valmistaa ilmaston kannalta järkevällä ja kestävällä tavalla, Anttonen selittää kärsivällisesti ties monettako kertaa. Öljymiljardööri puhuu usein julkisuudessa uusiutuvasta energiasta.

"Sama hinta, parempi lopputulos"

Suomen hallitus kaavailee, että vuonna 2030 auton tankissa on 30 prosenttia biopolttoainetta. Anttosen mukaan hänen yhtiönsä on valmis käyttämään hiilinielujen rakentamiseen vastaavan summan rahaa kuin 30 prosentin biovelvoitteen täyttämiseen kuluisi.

– Sama hinta, mutta aidosti parempi lopputulos. Saisimme oikeasti hiiltä pois ilmakehästä. Metsien lisäksi keinokastelu mahdollistaisi pellot, joten loisimme samalla elinmahdollisuuksia paikallisille ihmisille.

Metsittämällä tehtyä luonnollista hiilinielua ei tätä nykyä katsota hiilen vähentämiskeinoksi.

Projektipäällikkö Heidi Laurila, St1.

Yhtiö on tuonut Sahara-hankkeensa julkisuuteen näin alkuvaiheessa siksi, että se toivoo keskustelua sääntelymuutoksesta, kertoo projektipäällikkö Heidi Laurila.

– Tätä nykyä tällaista metsittämällä tehtyä luonnollista hiilinielua ei katsota hiilen vähentämiskeinoksi – varsinkaan, jos hiilinielu tehdään toiseen maahan.

Tutkijat nyökyttelevät

Haastattelemamme tutkijat eivät tyrmää St1:n suunnitelmia. Professorit Jari Liski ja Markku Kanninen pitävät autiomaiden metsittämistä yhtenä varteenotettavana keinona ilmastonmuutoksen torjunnassa. He korostavat, että metsittäminen ei ratkaise ilmastonmuutosta, mutta on yksi hyvä keino muiden joukossa.

– Saharassakin metsittämistä on yritetty vuosikymmeniä ja kyllä siellä isoja vihreitä vyöhykkeitä jo onkin, kertoo Helsingin yliopiston trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen.

Markku Kanninen
Trooppisen metsänhoitotieteen professori Markku Kanninen, Helsingin yliopisto.Jyrki Ojala / Yle

Kanninen ei kuitenkaan hyväksy sitä, että metsittämisellä korvattaisiin päästövähennyksiä.

– Me olemme ilmastonmuutoksessa niin pitkällä, että jos halutaan pysyä kohtuullisissa lämpötilarajoissa, pitää tehdä kaikki. Päästövähennykset ja metsittäminen niiden lisäksi, Kanninen vakuuttaa painottaen sanaa 'kaikki'.

Olemme ilmastonmuutoksessa niin pitkällä, että pitää tehdä kaikki.

Markku Kanninen, trooppisen metsänhoitotieteen professori.

Kannisen mukaan Pariisin ilmastosopimus on niin uusi, että siinä ei vielä ole kansainvälistä mekanismia, jolla päästövähennyksiä voitaisiin kompensoida. Kioton sopimuksessa sellainen mekanismi oli.

Myös tutkimusprofessori Jari Liski Ilmatieteen laitoksesta pitää metsittämistä varteenotettavana vaihtoehtona. Hän allekirjoittaa St1:n huolen, että biopolttoaineisiin ei löydy loputtomasti raaka-aineita.

Jari Liski
Tutkimusprofessori Jari Liski, Ilmatieteen laitos.Jyrki Ojala / Yle

– Biokomponenttia tarvitaan niin paljon, että sitä joudutaan hankkimaan myös sellaisista lähteistä, joiden käyttö on ilmaston kannalta kyseenalaista tai jopa vahingollista. On oikeanlaista ajattelua, että etsitään muita keinoja ja varmistetaan, että ne oikeasti hillitsevät ilmastonmuutosta, Liski nyökyttelee hyväksyvästi.

Käytettyä ruokaöljyä Kiinan ravintoloista

St1:n Mika Anttonen väittää, että jos liikenteeseen tulee Suomessa ja Ruotsissa 30 prosentin biopolttoainekiintiö, maat joutuvat imuroimaan koko maailman järkevät biopolttoaineen raaka-aineet omaan käyttöönsä.

– Tukkipuusta tai edes kuitupuusta ei kannata tehdä biodieseliä, ne pitää käyttää järkevämmin.

Anttonen kertoo, että St1 tuo jo nyt Ruotsiin biodieseliä, joka on tehty Kiinan ravintoloissa käytetystä ruokaöljystä.

– Ravintoloitsija kaataa käytetyn kasviöljyn astiaan ja kun se täyttyy, käy skootterilla tyhjentämässä sisällön keräyspisteeseen. Sieltä ruokaöljy kuskataan rannikon biodieseltehtaan raaka-aineeksi. Valmis biodiesel laivataan kontissa Rotterdamiin, josta St1:n laiva hakee sen Ruotsiin. Tätä tehdään siis jo, ei ole vitsi, Anttonen vakuuttaa puhelimessa.

Nyt alkaa näkyä merkkejä siitä, että elinkeinoelämä miettii, miten metsiä voi käyttää ilmaston hyväksi.

Jari Liski, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori.

Professori Jari Liski on tyytyväinen siihen, että yritykset alkavat heräillä. Hänen mielestään St1:n Saharan metsityshanke on mielenkiintoinen osoitus elinkeinoelämän kiinnostuksesta ilmastonmuutoksen hillintää kohtaan.

– Näistä asioista on puhuttu kauan. Nyt alkaa tulla käytännön merkkejä siitä, että elinkeinoelämä miettii, miten metsiä voisi käyttää ilmaston hyväksi.

Paikallista väestöä täytyy kuulla

Aavikoiden laajamittaisessa metsittämisessä on ongelmansa. Autiomaan hiekka esimerkiksi heijastaa auringonvaloa takaisin avaruuteen, mitä metsä ei tee yhtä tehokkaasti.

– Etenkin tropiikissa täytyy laskea, miten metsittäminen vaikuttaa veden kiertoon ilman ja maan välillä. Sillä on suuri merkitys ilmastolle. Miten puut saadaan kasvamaan, ja miten tämä kaikki tehdään sopusoinnussa paikallisen väestön kanssa, Liski luettelee.

Professori Markku Kanninen myöntää, että metsittäminen on teknisesti mahdollista.

Puut pitää saada kasvamaan vuosikymmeniä, vaikka multaa ja vettä ei ole.

Markku Kanninen, trooppisen metsänhoitotieteen professori.

– Mutta onko se kustannustehokas tapa hoitaa ilmastovelvoitteita? Puut pitää paitsi istuttaa, myös saada kasvamaan hiekassa – vuosikymmeniä! Vesi ja ravinteet pitää koko ajan tuoda puun juurelle, sillä multaa ei ole.

Kannisen mukaan isojen metsityshankkeiden suurimmat ongelmat ovat liittyneet maanomistukseen ja päätösvaltaan. Kenellä on oikeus päättää maan käytöstä: ulkomaisella yhtiöllä, kyseisellä valtiolla vai seudun asukkailla?

– Nämä ongelmat ovat kuitenkin hoidettavissa, Kanninen sanoo.

*Lue myös: *St1:n Mika Anttonen metsittäisi Saharan: Sähköautosta ei ole mihinkään