Analyysi: Supercellin viisi vuotta toi verottajalle yli miljardin – ja nyt vielä 700 miljoonan euron bonuksen Japanista

Viidessä vuodessa Supercell on tuottanut veroina huikean summan – vaikka Kahon 3 jätettäisiinkin huomiotta, kirjoittaa taloustoimittaja Juha-Matti Mäntylä.

Verotiedot
Kuvassa toimitusjohtaja Ilkka Paananen.
Ilkka Paananen.Mauri Ratilainen / AOP

Supercellin menestystarina on jatkunut viiden vuoden ajan. Sen ajan yhtiö työntekijöineen ja omistajineen on komeillut verolistojen kärkisijoilla.

Ilkka Paananen, Mikko Kodisoja, John Nicholas Derome, Visa Forsten, Lassi Leppinen, Lasse Louhento, Janne Snellman... Tänä vuonna ansiotulolistan seitsemän ensimmäistä nimeä olivat Supercellin perustajia ja työntekijöitä. Hieman alempaa listoilta, 300 suurituloisimman joukosta, löytyy toistakymmentä supercellilaistä lisää.

Tilanne on äärimmäisen poikkeuksellinen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Vuoden 1999 ansiotulojen listakärki oli vielä yksipuolisempi, kun Nokian optiomiljonäärit veivät 50 ensimmäistä sijaa. Seuraavina vuosina moni optioilla rikastunut nokialainen vetäytyi takavasemmalle – tämä tulee epäilemättä olemaan haasteena myös Supercellille.

Merkkejä vastuuhenkilöiden paosta ei ainakaan vielä ole näkyvissä.

Kokonaistuloissa, siis pääomatulojen kanssa, Supercelliin miljonäärit veivät tänä vuonna neljä ensimmäistä sijaa.

Lisäksi Supercell oli Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja. Pelialan pieni jättiläinen teki viime vuonna 2,1 miljardin euron liikevaihdolla 912 miljoonan euron liiketuloksen – ja tilitti valtion kirstuun yhteensä 181 miljoonaa euroa.

Jäljempänä artikkelissa laskemme Supercellin viiden vuoden verosaldon. Ensin on kuitenkin syytä ottaa käsittelyyn veronmaksajien saama lähes seitsemän sadan miljoonan euron bonus.

Kahon ei ole Supercell

Supercell oli Suomen toiseksi suurin yhteisöveron maksaja, mutta kaikkein suurin oli Kahon 3, joka maksoi veroja peräti 674 miljoonaa euroa. Tätä suurempaa tilitystä ei Suomessa ole tehnyt yksikään toinen yhtiö, Nokiaa lukuun ottamatta.

Myös Kahon 3 liittyy Supercellin omistusjärjestelyihin. Kuten Helsingin Sanomat viime viikonloppuna kertoi (siirryt toiseen palveluun), japanilainen Softbank perusti tämän yhtiön Suomeen samalla kun se osti Supercellin. Kahon 3:sta tuli Supercellin omistaja.

Vuonna 2016, kun japanilaiset sitten myivät Supercellin oman osuutensa kiinalaiselle Tencentille 6,5 miljardilla eurolla, Kahon 3 teki muhkean myyntivoiton ja maksoi nyt nähtävät ennätysverot.

Jättiverojen paljastuttua moni kiirehti sosiaalisessa mediassa laskemään Kahon-verot Supercellin ansioksi. Esimerkiksi startup-vaikuttaja Miki Kuusi laski, että Supercell-veroilla (siirryt toiseen palveluun) voisi kuitata tänä vuonna kolmanneksen maanpuolustuksesta, kaikki opintotuet tai kaksi kolmasosaa lapsilisistä.

Tulkinta on kuitenkin harhaanjohtava. Japanilainen sijoittaja otti riskiä, teki voittoa ja maksoi verot. Jos tämä voitto olisi syntynyt vaikkapa Koneen osakkeilla, ei sijoittajan maksamia veroja Koneen ansioksi laskettaisi. Kahon 3 ei ole yhtä kuin Supercell.

Mysteeri on, miksi Softbank päätti maksaa verot Suomeen – todennäköisesti kyse on vero-optimoinnista, kuten SDP:n veropoliittinen asiantuntija Lauri Finér tuntuu epäilevän (siirryt toiseen palveluun).

Iloisiksi veronmaksajiksi profiloituneiden Supercell-johtajien tyyliin tällainen verosuunnittelu sopii huonosti. Mutta, kuten todettua, nämäpä eivät olleet Supercellin voittoja eivätkä Supercellin veroja.

Kymmeniä miljonäärejä

Kahon 3:n yllättyspottia ei voi Supercelliläisten tiliin laittaa, mutta paljon muuta voi. Kuten oheinen kaavio kertoo, Supercell on maksanut viiden vuoden aikana yhteisöveroja Suomeen yhteensä 622 miljoonaa euroa.

grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Lisäksi veroja ovat maksaneet perustajat ja työntekijät. Yle kaivoi tiedot kaikkiaan 30 Supercellin omistajasta ja työntekijästä, jotka olivat vuosien 2013–2016 välillä tienanneet ansio- ja pääomatuloina vähintään 1,2 miljoonaa euroa.

Heistä yhtiön perustajat Mikko Kodisoja, Ilkka Paananen, Visa Forsten, John Nicholas Derome ja Lassi Leppinen ovat tienanneet yli 700 miljoonaa euroa – ja maksaneet veroja lähes 300 miljoonaa euroa.

Toisaalta 25 Supercellin keskeistä työntekijää ovat tienanneet noin 220 miljoonaa euroa ja maksaneet tästä veroja yli 90 miljoonaa euroa. Työntekijät ovat maksaneet suhteelllisesti enemmän veroja kuin perustajat, koska palkka- ja optiotulojen kaltaiset tulot verotetaan ansiotuloina. Perustajat ovat maksaneet osakemyynneistään pääomatuloveroa.

Parhaiten tienanneita työntekijöitä ovat Lasse Louhento, talous- ja operatiivinen johtaja Janne Snellman ja Petri Marcus Styrman. Tämä kolmikko on tienannut Supercell-vuosiensa aikana noin 30 miljoonasta eurosta reiluun 40 miljoonaan euroon kukin.

Lopuksi yhteenlasku

Supercell julkaisi ensimmäiset pelinsä vuonna 2012. Sen jälkeen se on maksanut yhteisöveroja yli 600 miljoonaa euroa. Samaan aikaan yhtiön työntekijät ja omistajat – joista Yle kävi läpi 30 vastuuhenkilöä – ovat tilittäneet verottajalle vajaat 400 miljoonaa euroa. Jo näillä eväillä Supercell näyttää maksaneen veroja yli miljardi euroa.

Kaiken kukkuraksi yhtiön entinen japanilaisomistaja järjesti omistuksensa tavalla, joka – ellei summaa jostain syystä riitauteta – näyttää tuottavan ylimääräisen 670 miljoonan euron bonuksen.

Viisi vuotta, 1,7 miljardia euroja veroja. Se on huikea suoritus.