Pelien vauhtiin tottunut lapsi pystyy rauhoittumaan myös kirjojen ääreen – "Digimaailma on opettanut lapsia poimimaan oleelliset asiat"

Lapsen käteen mieluummin kirja kuin tietokonepeli? Vuoden digiopettajana palkittu Mari Orkola näkee pelaamisen vievän samaan paikkaan kuin hyvän kirjankin lukemisen: mielikuvitusmaailmaan.

lukutaito
koululaiset käyttävät tietokonetta
Ville Välimäki / Yle

Lapsilla vastakkainasettelun aika on ohi, mutta aikuisilla välttämättä ei.

Pelaaminen ja lukeminen on mukavaa pistää vastakkain ja pohtia kummasta lapsi hyötyy enemmän.

Vuoden digiopettajana palkitun hämeenlinnalaisen Mari Orkolan vastauksesta kysymykseen "kumpi on parempi" kuultaa läpi lievä väsymys.

– Digimaailma on mielestäni opettanut lapsia poimimaan oleelliset asiat isoista tekstimassoista ja vieraasta kielestä paljon aikuisia nopeammin. Lasten kielitaito ja ongelmanratkaisukyky kehittyvät, sanoo Seminaarin koulussa (siirryt toiseen palveluun) Hämeenlinnassa opettava Mari Orkola.

Pelaaminen ei kokemukseni mukaan ole rauhoittavaa, vaikka lapsi istuisikin tuntikaupalla paikallaan

Mari Orkola

Pelaamisen kääntöpuolena pidetään lyhytjännitteisyyttä ja sitä, että pelaamisen rinnalla lukeminen on tylsää. Pelien vauhtiin tottuneen lapsen voi olla työlästä tarttua kirjaan.

– Pelit ovat parhaimmillaan hyvin mielikuvituksellisia mutta perustuvat usein kilpailemiseen. Jos ei muuta niin itsensä kanssa. Pelaaminen ei kokemukseni mukaan ole rauhoittavaa, vaikka lapsi istuisikin tuntikaupalla paikallaan.

Mari Orkola on huomannut opettajan työssään pitkäjänteisyyden vähenemisen. Pelissä täytyy hallita monta asiaa yhtä aikaa, mikä on suoraan aikuisten maailmasta.

– Toisaalta on myös pelejä, joissa ollaan viikkoja, jopa kuukausia saman asian kimpussa. Suurin kääntöpuoli pelaamisessa lienee kilpailu muusta ajankäytöstä, pohtii Mari Orkola.

Kirja täytyy osata tarjota lapselle

Lukemaan innostamisessa painotetaan kodin merkitystä. Onko muistettu lukea ääneen tai kannustettu kirjan pariin? Omalla esimerkillä voi antaa mallia.

Perheissä yritystä piisaa, mutta ajankäytön häviäjä pölyttyy kirjahyllyssä. Mari Orkolan mielestä on paljon kiinni siitä, kuinka kirja lapselle myydään.

– Lasta voi kannustaa vaikka kertomalla kuinka ihanaa on, kun saa luoda omassa päässä sen maailman.

opettaja seisoo huoneessa
Mari Orkola muistuttaa, että vanhemmat antavat mallin miten rauhoitutaan kirjan ääreen. Ville Välimäki / Yle

Mari Orkola uskoo kirjan vievän samaan mielikuvitusmaailmaan minne pelitkin johdattavat.

– Kirjoissa tapahtuu hyviä ja hauskoja juttuja. Lapsi hymyilee tai hykertelee lukiessaan. Kirjoja ja pelaamista ei voi suoraan rinnastaa toisiinsa.

Saarnaaja ei saisi räplätä kännykkäänsä

Vanhemman saarna lukemisen ihanuudesta saa särön, jos oma katse harhailee ja sormet ovat tiukasti kiinni omassa kännykässä.

Mari Orkola muistuttaa, että vanhemmat antavat mallin siitä, osaako aikuinen itse rauhoittua kirjan ääreen. Kirja ei ole elokuva tai peli.

– Kirjassa ei kuulu tapahtua samoja asioita kuin peleissä. Jos kirjaan yritetään ahtaa liikaa tapahtumia, siitä tulee sekava. Kannustan lapsia nauttimaan kirjan tunnelmasta ja hitaudesta. Sinne voi jäädä eikä kukaan käske sieltä pois.

Vaikka perheen esimerkki kannustaisi lukemiseen monin tavoin, eivät kaikki siitä huolimatta innostu lukemaan, muistuttaa Mari Orkola.

Ei liian vaikeita kirjoja lapsille

Lukeminen innostaa ja taidot kehittyvät, jos tarjolla on lukutaitoihin nähden oikean tasoista materiaalia. Liian vaikeat kirjat tekevät lukemisesta tuskallista ja epämiellyttävää. Tässä opettajilla ja vanhemmilla on suurin vastuu.

– Ei lasta voi heittää kirjastoon sanomalla että "etsi sieltä jotain kivaa luettavaa itsellesi". Lapsen taitotaso täytyy tunnistaa ja auttaa lasta hakeutumaan lukutaidon tasoon sopivien tekstien pariin. Silloin ilo ja motivaatio lukemiseen löytyvät helpommin, neuvoo Orkola.

Opettaja lukee oppilaille
Lasta pitää auttaa hakeutumaan lukutaidon tasoon sopivien kirjojen pariin.Ville Välimäki / Yle

Mari Orkola ei näe suurta eroa tyttöjen ja poikien lukutaidon välillä, mutta lukutaidon tasossa ääripäät ovat hänen mukaansa huolestuttavia. Osalla lukutaito on todella heikko tai toisilla todella hyvä.

– Näiden ääripäiden välinen kuilu kasvaa koko ajan. Olisin kyllä huolissani, jos teini-ikäisen lukutaito on todella heikko. Se vaikeuttaa elämää monin tavoin.

– Digitaaliset materiaalit ovat kirjaan verrattuna nuoria, ja sinne tarvittaisiin enemmän eritasoisia tekstejä. Tämä pallo lentää mieluusti sovellusten kehittäjien suuntaan.

Hyvän sovelluksen tunnusmerkit

Niilo Mäki Instituutissa (siirryt toiseen palveluun) on tutkittu liki kolmekymmentä vuotta oppimisvaikeuksia ja siellä kehitetään myös erilaisia oppimissovelluksia. Toiminnanjohtaja Juha-Matti Latvala ottaa Orkolan pallosta mieluusti kopin.

– Kentältä tulee viestiä siitä, että alkavan lukutaidon jälkeen laadukkaita sovelluksia ei hirveästi ole.

Yhteistyössä Jyväskylän yliopiston kanssa kehitetyn Ekapelin (siirryt toiseen palveluun) painopiste on esi- ja alkuopetuksessa. Suunnitelmana on kehittää peliä nykyistä laajemmin luetun ymmärtämisen ja lukemisen sujuvuuden edistämiseen.

– Rahoitusta haetaan parhaillaan, kertoo Juha-Matti Latvala.

Kentältä tulee viestiä siitä, että alkavan lukutaidon jälkeen laadukkaita sovelluksia ei hirveästi ole

Juha-Matti Latvala

Helppoa ei ole opettajillakaan. Käsitykset digin hyödyntämisestä vaihtelevat, ja myös sovellusviidakossa seikkailu voi viedä arvaamattomille vesille.

– Olisi tarpeellista saada palvelu, jossa olisi tarjolla sellaiset sovellukset, jotka ovat tutkimusperäisesti hyväksi havaittuja. Pelkkä innostava grafiikka ei riitä, vaan sovelluksessa on oltava oikea pedagoginen lähestymistapa, summaa Juha-Matti Latvala.

Lasten lukutaidon perustan vahvistaminen on Juha-Matti Latvalan mukaan niin kirjojen kuin digisovellusten perimmäinen tehtävä.

koululaiset lukevat luokassa kirjaa
Lasten lukutaidon perustan vahvistaminen on niin kirjojen kuin digisovellustenkin tehtävä.Ville Välimäki / Yle

– Lapselle hyödyllinen sovellus lähestyy oppimista oikeasta näkökulmasta niin, että sillä on vaikutusta oppimiseen. Se motivoi ja innostaa lapsia ja mukautuu erilaisiin taitotasoihin joustavasti, sanoo Latvala.

Päivätyössään digitaalisuutta ja aapista yhdistävä Mari Orkola antaa unelmasovellukselleen siivet.

– Esimerkiksi iPad-sovellus, josta voi lukea oikeaa kaunokirjallisuutta ja sitten sovellus kyselisi tekstistä. Tai se, että sama kirja kirjoitettaisiin kolmelle eri lukutaidolle sopivaksi. Mahdollisuuksia on niin paljon, sanoo Mari Orkola.