8-vuotias Tiitus tarvitsee lisätukea koulussa – kaupunki tarjoaa ratkaisuksi kolmipäiväistä kouluviikkoa

Erityistarpeisten lasten vanhemmat vaativat kouluihin ylimääräisiä aikuisia ja pienempiä luokkakokoja.

Koulutus ja kasvatus
Tiitus Villman leikkii Ella koiran kanssa.
Henrietta Hassinen / Yle

– Jännittää! Tiitus-poika kiljahtaa ja piiloutuu peiton alle sohvan nurkkaan.

Pian uteliaat silmät kuitenkin jo kurkistavat peiton takaa.

Olohuoneen keskelle ilmestynyt suuri tv-kamera vetää pikkupojan huomion puoleensa. Siitäkin huolimatta, että Tiitusta hermostuttaa kylään tulleet vieraat.

Ella-koira hyörii kuvaajan ja toimittajan jaloissa. Vieraat käydään nuuhkimassa läpi.

– Voit mennä tuonne toiseen huoneeseen ja tulla myöhemmin takaisin, kun haluat, Carmen-äiti rauhoittelee sohvan nurkkaan hautautunutta Tiitusta.

Tiitus ja Carmen Villman.
Ella-koira on mukana antamassa Tiitukselle rohkeutta jännittävään haastattelutilanteeseen.Henrietta Hassinen / Yle

Tiitus kipittää tv-kameran ohi omaan huoneeseensa.

– Tiitus jännittää herkästi ja on herkkä varsinkin äänille, Carmen Villman selittää.

8-vuotias Tiitus on autistinen. Tiitus ei kuitenkaan ole sisäänpäin sulkeutunut lapsi, vaan puhelias ja utelias. Tiituksen autismi ilmenee esimerkiksi erityisherkkyytenä varsinkin äänille ja hälylle sekä jännittämisenä.

Kaupungin vastaus: Ei tarvetta lisätuelle

Autismista johtuen Tiitus käy koulussa vain kolmena päivänä viikossa, sillä koulunkäynnin on todettu kuormittavan erityisherkkää lasta. Tiitus tarvitsee tukea kaikenlaisiin siirtymätilanteisiin.

Kun oppitunnilla aloitetaan esimerkiksi ryhmätyö tai tehtävä, jonkun pitää kädestä pitäen näyttää Tiitukselle, mitä seuraavaksi tehdään.

On paljon hyviä ja innokkaita koululaisia, jotka varmasti tykkäisivät koulusta paljon enemmän, jos he saisivat tarvitsemaansa tukea.

Carmen Villman, erityistarpeisen lapsen äiti

Äidin mukaan tukea ei kuitenkaan ole koulussa tarpeeksi.

– Olemme tekemässä avustajahakemusta toista kertaa tällä syksyä. Olemme saaneet vastauksena [kaupungilta], ettei Tiitus tarvitse lisätukea. Samaan aikaan Tiituksen on kuitenkin katsottu olevan todella kuormittunut koulutilanteesta, ja hänelle on myönnetty lyhennetty kouluviikko, Villman ihmettelee.

Tiituksen koulussa opetus toteutetaan inkluusio-muotoisena. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että kaikille oppilaille taataan mahdollisuus käydä koulua omassa lähikoulussaan ja tuki tulee oppilaan luo.

Inkluusiossa erityisopetukseen siirtyminen ei siis tarkoita sitä, että oppilas sijoitettaisiin erityiskouluun tai erityisryhmään, vaan erityisopetus pyritään järjestämään yleisopetuksen ryhmässä.

Tiitus Villman
Tiitus Villman tarvitsee autismin vuoksi koulunkäyntiinsä erityistukea. Henrietta Hassinen / Yle

Tiitus käy koulua 10 hengen pienryhmässä, jossa on opettajan lisäksi yksi erityisopettaja sekä yksi koulunkäyntiavustaja. Uuden opetussuunnitelman mukaisesti koulussa kuitenkin ei enää ole varsinaisia luokkia, vaan opetusta järjestetään vaihtelevasti erilaisilla kokoonpanoilla.

– Tiituksella voi olla opetusta 10 lapsen ryhmässä tai jopa 74 lapsen ryhmässä. Ryhmän koko voi myös vaihdella yhden päivän aikana, Villman kertoo.

Villman pitää opetusmuotoa hyvänä, mutta äitiä huolettaa, miten koulussa voidaan huomioida kaikkien tukea tarvitsevien lasten tarpeet.

– Jos lapsi ei saa tarpeeksi tukea toimiakseen isossa ryhmässä, niin inkluusion tuoma hyvä katoaa, Villman harmittelee.

Villman on aiemmin ajanut erityistarpeisten lasten asiaa muun muassa feministisen puolueen ehdokkaana (siirryt toiseen palveluun).

Vanhemmat vaativat lisää tukea kouluihin

Villman ei ole huolensa kanssa yksin. Helsingin Vanhemmat ry julkisti viime kuun lopussa kannanoton (siirryt toiseen palveluun), jossa vaadittiin kouluihin lisää tukea erityistarpeisille lapsille.

Kannanoton taustalla on vanhemmille hiljattain tehty kysely erityisen tuen saamisesta Helsingin kouluissa. Vastausten paljous yllätti.

– Vastauksia alkoi tulla todella nopeasti, pitkiä tarinoita. Mekin olemme pitäneet asiaa tapetilla viimeiset vuodet, mutta emme ymmärtäneet, että todellisuus on tämän kaltainen, toteaa Helsingin Vanhemmat ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen.

Monet vanhemmat kokevat, että lapsen siirryttyä pienryhmästä yleisopetuksen luokkaan lapsen tarvitsema tuki on vähentynyt merkittävästi. Vanhempien mukaan tämä aiheuttaa lapsille ongelmia esimerkiksi psyykkisessä jaksamisessa. Lasten oppimistulokset saattavat laskea, ja pahimmillaan koko perheen hyvinvointi kärsii.

Sanna Valtonen
Helsingin Vanhemmat ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen on sitä mieltä, että Helsingillä on varaa satsata kouluihin.Henrietta Hassinen / Yle

Helsingin Vanhemmat ry:n kannanotossa todetaan, että Helsingistä puuttuu lasten tarpeiden mukaisia koulupaikkoja. Järjestön tietojen mukaan erityisluokkapaikkaa jonottaa tällä hetkellä 82 lasta.

Helsingin kaupungin perusopetusjohtaja Outi Salo pahoittelee, että helsinkiläisvanhemmat kokevat tuen olevan liian vähäistä. Kaupungissa on noin 4500 erityistarpeista oppilasta, joille pyritään räätälöimään heidän tarvitsemansa tukiverkosto.

– Uskoisin, että suurelta osin onnistumme antamaan oppilaille heidän tarvitsemansa tuen. Mutta aina on tietysti tapauksia, joissa mietitään tuen muotoja yhdessä uudestaan. Ja huoltajalla voi olla kokemus, että tuki ei ole riittävä, Salo toteaa.

Myös opettajat huolissaan tuen puutteesta

Myös Helsingin opettajien ammattiyhdistys HOAY:ssä asia on ollut esillä.

Viime toukokuussa yhdistys teki helsinkiläisopettajille kyselyn, jossa pyrittiin selvittämään muun muassa, toteutuuko oppilaiden erityinen ja tehostettu tuki nykyisillä opetusjärjestelyillä.

Käytännössä tukea tarvitsevat lapset eivät saa lisää tukea.

Tapani Ervast, luottamusmies, HOAY

Jäsenkyselyn tulokset julkaistiin viime kuun lopulla. Kyselyyn vastanneista opettajista noin 70 prosenttia oli sitä mieltä, etteivät erityisen ja tehostetun tuen oppilaat saa tarvitsemaansa tukea yleisopetuksen luokassa.

– Vastaajat toivat esiin, että työhön käytetty aika on lisääntynyt, vaikka virallinen työhön käytettävä aika tai palkka ei ole noussut. Eräs vastaajista totesi, että kokee tekevänsä turhaan paperitöitä, sillä käytännössä tukea tarvitsevat lapset eivät saa lisää tukea, kertoo luottamusmies Tapani Ervast kyselyn tuloksista.

Helsingin kaupungilla on tavoitteena, että tulevaisuudessa yhä useampi erityisen tuen oppilas olisi yleisopetuksessa. Vuosina 2016–2017 erityisen tuen oppilaista vajaa 40 prosenttia kävi koulua yleisopetuksen ryhmissä, tulevaisuudessa luvun pitäisi olla noin 60 prosenttia.

Tämä tarkoittaa opettajille siis lisää kuormitusta. Ammattiyhdistys haluaakin, että luokkiin saataisiin enemmän tukea nimenomaan opettamiseen. Pelkkä avustajien lisääminen ei yhdistyksen mielestä riitä.

Budjetissa lisää rahaa erityistarpeisille

Erityistarpeisen lapsen vanhemman näkökulmasta edes koulunkäyntiavustajien saaminen kouluihin olisi saavutus.

– Sen jälkeen voidaan miettiä muita asioita. On paljon hyviä ja innokkaita koululaisia, jotka varmasti tykkäisivät koulusta paljon enemmän, jos he saisivat tarvitsemaansa tukea, Carmen Villman summaa.

Outi Salo
Perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että Helsingissä on 4 500 erityistarpeista oppilasta. Antti Kolppo / Yle

Järjestöt ja vanhemmat ovat nyt toiveikkaita, sillä Helsingin budjettineuvotteluissa päätettiin (siirryt toiseen palveluun) kolmen miljoonan euron lisäyksestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle muun muassa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen.

Vielä on kuitenkin aikaista sanoa, miten rahat tulevat näkymään arjessa. Asiasta käydään keskusteluja koulujen kanssa, ja myös huoltajia tullaan mahdollisesti kuulemaan jollakin tapaa.

– Millä tavoin rahat korvamerkitään, niin se on täysin suunnitteluvaiheessa, perusopetusjohtaja Salo sanoo.

Helsingin Vanhemmat ry:n Valtonen uskoo, että kaupunki varmasti tahtoo todella ratkaista erityistarpeisten lasten koulunkäynnin ongelmat.

– Toivon, että virkamiehet kuulisivat huoltajia. Integraatio on paras asia, mutta tarvitaan enemmän erityistä tukea. Tarvitaan ylimääräisiä aikuisia, pienempiä luokkia, erilaisia keinoja hillitä esimerkiksi luokkien levottomuutta ja koulutusta opettajille, Valtonen luettelee.

Tuen avulla normaalia koulunkäyntiä

Turvallisuus. Se oli viimeisimmän ilmiö-projektin aiheena, Tiitus kertoo.

Nyt meneillään on perhe-kokonaisuus. Ainakin luultavasti.

– En oo ihan varma, kun en oo nyt ollu koulussa, Tiitus selventää.

Koulussa on Tiituksen mielestä ”aika kivaa”. Äiti nyökkäilee vieressä, Tiitus on reipas koululainen. Villmania harmittaakin, ettei poika voi osallistua koulunkäyntiin täyspainoisesti, sillä oppimisesta koulunkäynti ei ole kiinni.

– Tuntuu, että Tiituksen koulupolku alkaa jo nyt syrjäytyä. Tiituksella ei ole ongelmia oppimisen kanssa, vaan hän kaipaa tukea näissä muissa haasteissa. Jos tukea saisi tarpeeksi, niin kouluviikkoa voisi olla mahdollista tehdä täyspäiväisenä, Villman toteaa.

Perhe tekee parhaillaan uutta avustajahakemusta. Jos avustajaa ei myönnetä, vanhemmat aikovat viedä asian eteenpäin.

Pitkään jatkunut jännittävä haastattelutilanne väsyttää, ja Tiitus alkaa käydä levottomaksi.

Ella-koira saa osakseen hermostunutta silitystä. Poika hyppää sohvan viereen ja alkaa pomppia paikallaan.

Tiituksen muuttuneessa käytöksessä on selvä viesti: vieraiden olisi nyt aika lähteä.

Lisää aiheesta:

Pienryhmä vai normiluokka? Helsinki sijoittaa erityisoppilaita entistä enemmän yleisopetukseen

7-vuotias Verner opetteli kulkemaan yksin kouluun – erityislapsi saa koulukyydin vain joka toinen viikko