IMF: Suomen talous vahvassa kasvussa, lisää uudistuksia työmarkkinoille kuitenkin tarvitaan

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi myös, että Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen aiheuttaa haasteita.

IMF
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) valtuuskunnan johtaja Alasdair Scott.
Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) valtuuskunnan johtaja Alasdair Scott esitteli IMF:n laatiman Suomen taloutta koskevan arvion.Mikko Stig / Lehtikuva

Suomen talouskasvu tulee olemaan tänä vuonna 2,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia, arvioi kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n Suomessa vieraileva asiantuntijaryhmä. Ryhmä antoi tänään lausuntonsa Suomen talouden tilasta ja rahoitussektorin vakaudesta.

Talouden kasvu Suomessa jatkuu IMF:n mukaan vahvana ja suhdannenousua olisi hyödynnettävä keräämällä puskureita pahan päivän varalle.

Pitkällä aikavälillä kasvua jarruttavat työmarkkinoiden jäykkyydet ja väestön ikääntyminen. Asiantuntijaryhmä peräänkuuluttaakin lausunnossaan lisää uudistuksia työmarkkinoille.

IMF:n toivomiin uudistuksiin kuuluu palkkaneuvottelujärjestelmän joustavoittaminen niin, että palkkojen nousu vastaa tuottavuuden kasvua myös yksittäisten yritysten tasolla. IMF:n mukaan reaalipalkkojen viimeaikainen nousu ei ole kaikilta osin vastannut tuottavuuden kasvua.

Huomio kuulostaa tylyltä tavalliselle suomalaiselle työntekijälle, sillä palkankorotuksilla ei ole Suomessa juuri viime vuosina juhlittu. Mitä tällä tarkoitetaan, IMF:n valtuuskunnan puheenjohtaja Alasdair Scott?

– Tiedämme, että palkankorotukset Suomessa ovat olleet todella maltillisia viime vuosina. Se on auttanut Suomea saamaan kiinni verrokkimaiden kilpailukykyä. Tarkoitamme sitä, että yleisen palkankorotustason sisälle on tärkeää lisätä joustoja, joissa osa yrityksistä voi maksaa korkeampaa palkkaa ja osa taas vastaavasti pienempää, Scott sanoo.

Käytännössä IMF siis suosittelee paikallisen sopimisen lisäämistä. Ohjeita siihen, miten tavoitteeseen päästään, IMF ei halua antaa.

– Työmarkkinaosapuolten on ratkaistava asia keskenään. Työmarkkinat eri maissa toimivat hyvin silloin, kun osapuolet luottavat toisiinsa, Scott sanoo.

Suomen rahoitussektorin tilannetta IMF pitää terveenä, mutta lausunnossa huomautetaan, että Nordean pääkonttorin siirtyminen Suomeen aiheuttaa haasteita finanssivalvonnalle.

Haasteisiin IMF vastaisi lisäämällä valvojan resursseja sekä harkintavaltaa lisäpääomavaatimusten asettamisessa. Myös pohjoismaisten viranomaisten yhteistyön tiivistäminen ja EU:n pankkiunionin viimeistely olisi IMF:n mukaan tärkeää.

Varsinaisen maaraportin Suomen taloudesta IMF julkistaa joulukuussa.

* Juttua päivitetty klo 17:40, lisätty Alasdair Scottin kommentit.