Koe uusi yle.fi

"Sarvikuonojen suojelu on kuin sotilasoperaatio" – Kuvia taistelusta, jossa vastustajana ovat eläimiä silpovat ja tappavat salametsästäjät

Salametsästäjät hakkaavat sarvikuonojen sarvet irti, sillä aasialaiset uusrikkaat maksavat sarvista tehdystä jauheesta uskomattomia summia.

sarvikuonot
Sarvikuono, jolla ei ole sarvia. Sarvien alue on peitetty karvaisella eläimen nahalla, joka on niitattu kiinni Wasinda-sarvikuonon kuonoon.
Salametsästäjät hakkasivat Wasinda-sarvikuonon sarvet irti 17. syyskuuta 2017. Paikallinen eläinlääkäri laittoi Wasindan kuonossa ammottavaan haavaan eläimennahan suojaksi. Kim Ludbrook / EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Wasindan sarvet sahattiin irti

Kolmevuotias etelänleveähuulisarvikuono Wasinda makasi maassa liikkumatta. Eläinlääkäri Zoe Glyphis pystyi jopa koskettamaan sitä ilman, että se reagoi. Kaksi päivää aikaisemmin salametsästäjät olivat sahanneet Wasindan sarvet pois. Sen kuonossa olevaa kuoppaa peitti paikallisen eläinlääkärin siihen naulaama nahka.

"Kun tutkimme Wasindaa tarkemmin huomasimme, että sitä oli ammuttu suurriistakiväärillä päähän. Yksi patruuna oli lävistänyt sen pään aivan silmän takaa", eläinlääkäri Zoe Glyphis kertoo Ylelle antamassaan haastattelussa. Wasinda oli selvinnyt hyökkäyksestä. Se oli uskollinen nimelleen, sillä Wasinda tarkoittaa zulun kielellä selviytyjää.

Wasinda sarvikuono aitauksessa kahden miehen kanssa. Sarvikuonon kuonon päällä on valkoinen liina. Toinen miehistä yrittää työntää sarvikuonoa.
Eläinlääkäri Zoe Glyphisin kollega, Johan Marais, ja paikallinen eläinlääkäri siirtävät Wasindan aitaukseen tutkittavaksi. Tutkimuksissa selviää, että Wasindaa on ammuttu kahdesti päähän.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Sarvikuonot eivät ole turvassa missään

Etelä-Afrikassa on maailman suurin sarvikuonokanta, mutta se hupenee uhkaavaan tahtiin salametsästyksen takia. Maan vajaasta 20 000 sarvikuonosta tapetaan vuosittain runsaat tuhat. Salametsästäjät tunkeutuvat silpomaan sarvikuonoja jopa eläintarhoihin ja vartioiduille alueille.

"Menetämme kolme sarvikuonoa päivässä. Sarvikuonot eivät ole turvassa missään. Niitä tapetaan jopa maatiloilla, joissa ne ovat aitauksissa", Zoe Glyphis kertoo. Edes sarvien poistaminen ei auta. Lokakuun puolivälissä Itä-Kapin alueella tapettiin kuusi sarvikuonoa, joilta omistaja oli leikannut sarvet pois, jotta ne eivät joutuisi salametsästäjien uhriksi.

Sarvikuono Wasindan kuonossa on ammottava reikä, jossa näkyy verta ja luita. Eläinlääkäri Zoe Glyphis tutkii haavaa kumikäsineet kädessään.
Eläinlääkäri Zoe Glyphis puhdistaa kolmevuotiaan Wasinda-sarvikuonon haavaa 19. syyskuuta 2017. Salametsästäjät olivat sahanneet Wasindan sarven irti kaksi päivää aiemmin.Kim Ludbrook / EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Sarvikuonon sarvia himoitaan Vietnamissa

Salametsästäjät jättävät eläimet kuolemaan hakattuaan niiden sarvet pois. Zoe Glyphis kertoo putsanneensa Wasindan kuonossa olevan haavan huolellisesti. "Kuumuudessa toukat pesiytyvät hyvin helposti haavaan. Haava on peitettävä hyvin, jotta hyönteiset eivät pääse munimaan siihen", Glyphis kertoo.

Sarvikuonon sarvien kauppaaminen on ollut kiellettyä vuodesta 1977 lähtien. Niiden kysyntä oli laskenut jo pitkään, kunnes noin kymmenen vuotta sitten Vietnamissa alkoi levitä huhu, että paikallinen poliitikko oli parantunut syövästä sarvikuononsarven avulla. Sen jälkeen salametsästys Etelä-Afrikassa räjähti valtavaan kasvuun.

Naiseläinlääkäri ja mieseläinlääkäri sarvikuonon pään vieressä. He sovittelevat ja leikkaavat harmaata nahanpalaa sarvikuonon kuonossa ammottavan reiän suojaksi.
Eläinlääkärit Zoe Glyphis ja Johan Marais leikkaavat norsunnahkaa, jolla peitetään Wasindan kuonossa oleva avoin haava. Haava tulehtuu helposti kuumassa ilmastossa.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Sarvi hakataan irti minuuteissa

"Salametsästäjät ovat todella ammattimaisia. Heillä on käytössään tainnutusnuolia, pimeänäkölaitteita ja suurriista-aseita, joihin he ovat asentaneet äänenvaimentimet", Glyphis kertoo. Metsästäjät liikkuvat kahden tai kolmen ihmisen ryhmässä ja pystyvät hakkaamaan sarvikuonon sarven irti muutamassa minuutissa.

Eläinlääkäri Zoe Glyphis ja hänen kollegansa Johan Marais suojasivat Wasindan kuonossa ammottaneen haavan norsunnahasta leikatulla palasella. Vaikka haava alkoi parantua, Wasinda oli yhä veltto. Tarkemmissa tutkimuksissa selvisi, että Wasinda oli menettänyt syyskuun puolivälissä tapahtuneessa ampumisessa näkönsä. Se oli lopulta pakko lopettaa, koska sokeana se ei olisi pärjännyt enää luonnossa.

Silmälasipäinen eläinlääkäri Zoe Glyphis avolava-auton takana seisomassa matkalla hoitamaan silvottua sarvikuonoa.
Eläinlääkäri Zoe Glyphis matkalla hoitamaan haavoittunutta Wasinda sarvikuonoa Etelä-Afrikassa 19. syyskuuta 2017.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Sarvikuonot ovat kuin sotauhreja

"Kun kymmenen vuotta sitten opiskelin eläinlääkäriksi, en olisi voinut uskoa, että joudun todistamaan jotain tällaista. Ajattelin, että hoidan tavalliseen tapaan sairastuneita eläimiä, mutta nyt joudun korjaamaan salametsästyssodan uhreja", Zoe Glyphis kuvailee.

"Jos jollekin eläinlääkärille tai riistanvartijalle olisi tuolloin kerrottu, millainen sotilaallinen turvallisuusoperaatio meillä pitää olla eläinten suojelemiseksi, kukaan ei olisi uskonut sitä", hän sanoo. Turvatoimista huolimatta salametsästystä ei ole saatu Etelä-Afrikassa loppumaan, sillä sarvikuonon sarvesta maksetaan pimeillä markkinoilla noin 55 000 euroa kilolta.

Sarvikuono Seha aitauksessa. Sehan kuonossa on ammottava aukko sarvien paikalla.
Sarvikuono Seha silvottiin salametsästäjien hyökkäyksessä 28. heinäkuuta 2017.Kim Ludbrook / EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Armahtakaa meitä

8-vuotias Seha selvisi viidestä sarvikuonosta ainoana hengissä, kun salametsästäjät iskivät yksityiseen villieläinpuistoon Etelä-Afrikan luoteismaakunnassa. Siltä oli leikattu molemmat sarvet irti. Se oli ollut kaksi viikkoa ilman minkäänlaista hoitoa ennen kuin poliisi löysi sen ja ilmoitti siitä eläinlääkäri Zoe Glyphisin Saving the Survivors -järjestölle.

Seha oli pahoin haavoittunut ja selvästi tuskissaan. Se käyttäytyi aggressiivisesti ihmisiä kohtaan. "Seha oli todella vihainen. On aina yhtä järkyttävää nähdä, kuinka nämä valtavat, noin 2000 kiloa painavat eläimet kärsivät", Glyphis kertoo. Seha on lyhenne zulun kielen Sehawukele-sanasta, joka tarkoittaa "armahtakaa meitä".

Eläinlääkäri Zoe Glyphis ampuu
Eläinlääkäri Zoe Glyphis ampuu ampuu tainnutusnuolen Seha sarvikuonoon, jotta se pystytään siirtämään pois aitauksesta.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Vahvan eläimen voima houkuttaa

Sehan omistanutta maanviljelijää sarvikuonon kohtalo ei kiinnostanut, joten eläin oli siirrettävä muualle hoidettavaksi. Glyphis ampui Sehaan tainnutusnuolen, jotta se rauhoittuisi kuljetuksen ajaksi.

Sarvikuonon sarvi on keratiinia eli samaa ainetta, jota ihmisellä on hiuksissa ja kynsissä. Aasiassa sitä on käytetty perinteisissä lääkkeissä muun muassa kuumeen ja päänsärkyjen hoitoon. Sarvikuonojen uhanalaisuuden myötä niiden sarvista on tullut yhä enemmän statussymboli, jonka käyttämisellä Vietnamin rikkaat ja kuuluisat korostavat sosiaalista asemaansa. Käyttäjät kokevat saavansa näin osan maailman vahvimpana eläimenä pitämänsä sarvikuonon voimasta.

Seha sarvikuonoa siirretään vetoköysien avulla aitauksesta ulos.
Luonnonsuojelualueen työntekijät siirtävät Sehaa kuorma-autoon, jolla se kuljetaan hoidettavaksi kahden tunnin ajomatkan päähän.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Köyhyys ylläpitää salametsästystä

Eläinsuojelutyöntekijät auttoivat eläinlääkäri Zoe Glyphistä siirtämään tainnutusnuolella rauhoitetun Sehan kuorma-autoon, jolla se kuljetettiin parin tunnin ajomatkan päähän hoidettavaksi.

Etelä-Afrikassa salametsästystä ylläpitää myös köyhyys. "Jos afrikkalaisen köyhän miehen perhe näkee nälkää, ottaa tämä henkensä kaupalla riskin, koska yhdessä illassa voi tienata suuren palkan sarvikuonon sarvesta", Glyphis kuvailee.

Saving the Survivors-järjestön eläinlääkäri Johan Marais hoitaa Sehan kuonossa olevaa, isoa  avointa haavaa.
Saving the Survivors-järjestön eläinlääkäri Johan Marais hoitaa Sehan kuonossa olevaa avointa haavaa.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Seha on toipunut hyvin

Seha on parantunut hyvin syyskuun alussa aloitetun hoidon myötä. Sen haavaa puhdistetaan yhä säännöllisesti ja se suojataan eläinlääketieteellisellä haavaliimalla. "Seha on toipunut todella nopeasti. Onneksi se on erittäin voimakas eläin. Se on todellinen taistelija", Glyphis kertoo.

Etelä-Afrikan sarvikuonoja on tapettu viimeisen kymmenen vuoden aikana jo yli 7 200. Köyhyys ja valtavat voitot ovat luoneet kierteen, jolle ei näy loppua. "Salametsästäjiä vangitaan, mutta heitä on loputon määrä. Köyhästä, nälkää näkevästä yhteisöstä löytyy aina uusia salametsästäjiä", Glyphis kuvailee.

Seha-sarvikuono karjasuojalta näyttävän rakennuksen edessä. Sen seurana kaksi naarassarvikuonoa, joilla on vielä sarvet tallella.
8-vuotias Seha sarvikuono kahden naarassarvikuonon kanssa uudessa villieläinpuistossa, jonne se siirrettiin toipumaan salametsästäjien hyökkäyksestä.Kim Ludbrook/EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Sarvikuonojen kohtalo aasialaisten käsissä

Seha on nyt päässyt pois aitauksesta, ja se on saanut seurakseen kaksi naarassarvikuonoa. "Seha voi todella hyvin ja on niin upea. Se on rahoittunut päästyään naaraiden seuraan. Seha on niiden kanssa koko päivän. Ne seisoskelevat yhdessä puiden varjossa", Glyphis kuvailee.

Sehan ja sen lajitovereiden kohtalo on nyt aasialaisten uusrikkaiden käsissä. Sarvikuonon sarvea myydään Vietnamin lisäksi myös Kiinaan ja Laosiin. Glyphisin mielestä viranomaisten pitäisi Aasiassa puuttua kovemmin salakauppaan ja opettaa ihmisille, että sarven käyttämisestä ei ole terveyshyötyjä.

42-vuotias Sudan on viimeinen zairenleveähuulisarvikuonouros. Sudanilla on todella isot sarvet kuononsa päässä.
42-vuotias Sudan on viimeinen zairenleveähuulisarvikuonouros. Laji on äärimmäisen uhanalainen. Dai Kurokawa / EPA
  • 1
  • 2
  • 3
  • 4
  • 5
  • 6
  • 7
  • 8
  • 9
  • 10
  • 11

Harvinaisuus lisää houkuttelevuutta

42-vuotias Sudan elää kahden naarassarvikuonon kanssa Ol Pejetan suojelualueella Keniassa. Sudan ja sen kumppanit ovat ainoat elossa olevat zairenleveäkuonosarvikuonot. Laji on äärimmäisen uhanalainen, sillä Sudanilla on elinaikaa enää muutama vuosi.

Seha ja Wasinda kuuluvat isosarvikuonon eteläiseen alalajiin eli etelänleveähuulisarvikuonoihin. Niitä elää Etelä-Afrikassa yli 18 400. Ne luokitellaan niin sanotuksi silmälläpidettäväksi lajiksi. Etelä-Afrikassa elää myös vajaat 1 900 pensassarvikuonoa, jotka ovat äärimmäisen uhanalaisia.

Surullista on, että sarvikuonojen uhanalaisuus lisää niiden houkuttelevuutta. Sarvituotteita hankkimalla Aasian raharikkaat korostavat omaa asemaansa, sillä kultaakin kalliimpaa, harvinaista ainetta voivat hankkia vain kaikkein vaikutusvaltaisimmat ihmiset.

Lähteet: Saving the Survivors -järjestön eläinlääkärin Zoe Glyphisin haastattelu, Traffic, WWF, Save the Rhino

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena