1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Verotiedot

Voiko trendiruuilla rikastua? Näin tienattiin nyhtökauralla, härkäpavuilla ja pohjanmaalaisilla viinoilla

Suomalaiset ruokakeksinnöt hakevat vielä kansainvälistä suosiota.

Verotiedot
Maija Itkonen ja Reetta Kivelä.
Maija Itkosen (vas.) ja Reetta Kivelän (oik.) kehittämää nyhtökauraa pusketaan nyt kansainvälisille markkinoille. Gold&Green Foods

Lihan korvaavat kasvisproteiinit ovat ruokatrendien kärjessa, ja niillä kotimaiset pienyrittäjät myös metsästävät menestystä.

Nopeasti suomalaisten lautaset valloittaneen nyhtökauran takana olevan Gold&Green Foodsin Maija Itkosen tuloissa menestys ei toistaiseksi huikeina summina näy. Itkosen ansiotulot olivat keskiviikkona julkistettujan verotietojen mukaan viime vuonna noin 70 000 euroa. Pääomatuloja hänellä ei ollut. Nyhtökauran toisen kehittäjän, elintarviketieteilijä Reetta Kivelän pääomatulot puolestaan nostivat yhteenlasketut tulot 164 000 euroon.

Itkosen, Kivelän ja Zhong-Qing Jiangin perustaman Gold&Green Foodsin enemmistö myytiin viime vuonna Pauligille. Kaurasta ja palkokasveista kehiteltyä nyhtökauraa maistellaan nyt myös Ruotsissa, ja yrityksen tavoitteena on saada tuote isolla volyymillä kansainvälisille markkinoille. Gold&Green Foodsin liikevaihto oli viime vuonna noin 1,3 miljoonaa euroa.

Sisarukset tähtäävät menestykseen härkäpavuilla

Menestykseen tähdätään kovaa vauhtia myös toisella kasvisproteiinituotteella, härkäpavuista kehitellyllä Härkiksellä. Sen takana olevan Verso Foodin hallituksen puheenjohtajan Leena Saarisen ansiotulot nousivat viime vuonna 193 000 euroon. Pääomatuloja hänellä ei ollut. Näihin tuloihin Saarinen ei kuitenkaan päässyt pelkästään härkäpapujen voimin, vaan hän on myös hallitusammattilainen. Saarinen on esimerkiksi Palmian hallituksen puheenjohtaja.

Leena Saarisen sisar, Verso Foodin toimitusjohtajasta markkinointijohtajaksi siirtynyt Tarja Ollilla puolestaan ansaitsi viime vuonna runsaat 60 000 euroa.

Marjatuotteet avaavat mahdollisuuksia tulevaisuudessa

Elintarvikeinnovaatioihin ovat Suomessa inspiroineet myös marjat, joista on kehitelty niin jauheita, smoothieita kuin kuivattuja tuotteita. Ne kiinnostavat kotimaan ulkopuolella yhä enemmän varsinkin Aasiassa ja niiden menestykseen uskotaan myös vientiä edistävässä Finprossa. Esimerkiksi turkulaisen pitkän linjan perheyrityksen Roberts Berrie -tuotteita myydään Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Toimitusjohtaja Mikko Robertsin yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot ylsivät viime vuonna noin 80 000 euroon.

Erittäin kilpaillullakin tuotteella voi koettaa onneaan. Helsinkiläinen Goodio-raakasuklaa on päässyt nopeasti New Yorkin herkkusuiden suosioon. Suklaafirman perustajan, aiemmin pelialalla toimineen Jukka Peltolan tai yrityksen toimitusjohtajan Jonni Sinkkosen tuloissa pari vuotta toimineen yrityksen menestys ei ainakaan vielä näy. Ansio- ja pääomatulot jäivät viime vuonna molemmilla selvästi alle suomalaisten keskimääräisten tulojen. Goodion tuotteita myydään tällä hetkellä viidessä maassa.

Makuvodkat siivittivät sadan tonnin tuloihin

Menestystä tavoitellaan myös useilla suomalaisilla juomainnovaatiolla. Maustetuilla vodkilla ja muilla väkevillä alkoholeilla kansainvälisille markkinoille on rynnistänyt esimerkiksi Tyrnävällä toimiva viinatehdas Shaman Spirits. Yhtiön toimitusjohtajan Ilpo Sulkalan ansio- ja pääomatulot olivat viime vuonna yhteensä 103 000 euroa. Sulkala pyörittää Oulussa lisäksi useaa ravintolaa.

Isossakyrössä tislattu gini maistuu sekin maailmalla. Kyrö Distillery Companyn Napue- ja Koskue-ginit ovat voittaneet kansainvälisiä palkintoja. Ginien lisäksi ruisviskiä valmistavan Rye Rye -tislaamoyhtiön liikevaihto oli viime vuonna noin 3,6 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Miika Lipiäisen ansiotulot olivat viime vuonna 47 000 euroa. Pääomatuloja Lipiäisellä ei ollut.

Miika Lipiäinen.
Kyrö Distilleryn toimitusjohtaja Miika Lipiäinen.Markku Ojala / AOP

"Suomalainen innovatiivisuus hyvin rohkaisevaa"

Pelkästään Suomessa elintarvikekeksinnöillä on vaikea vaurastua. Ruoka- ja juomainnovaatioilla ei myöskään tehdä rahaa hetkessä, sanoo suomalaisyritysten vientiä edistävän Finpron elintarvikesektorin toimialajohtaja Esa Wrang.

– Jos halutaan todella menestyä, on väistämätöntä katsoa heti myös muille markkinoille. Suomessa meitä on hyvin rajallinen määrä kuluttajia, ja Suomen markkinat ovat hyvin täynnä tuotteita, Wrang sanoo.

Hän uskoo, että Suomesta voi tulla ruoka- ja juomakeksintöjen menestystarinoita, vaikka elintarvikealalla vaaditaankin äärimmäistä pitkäjänteisyyttä. Kun hyvistä raaka-aineista valmistetussa tuotteessa on jokin aivan uusi idea, ammattitaitoisella markkinoinnilla se voi johtaa onnistumiseen.

– Suomalainen innovatiivisuus on hyvin rohkaisevaa.