Kylä, jossa miljonäärit käyvät huoltoasemalla palaamassa maan pinnalle – "Jetsetti on jossain muualla"

Harva kunta on taloudellisesti ja yhteisönä yhtä leimaantunut johonkin yritykseen kuin Vieremä on metsäkonevalmistaja Ponsseen.

Verotiedot
Juha Vidgrén.
Juha Vidgrénistä on tullut Ponssen pääomistajana Vieremän isähahmo.Sakari Partanen / Yle

Ponssen syntytarina on muuttunut vuosikymmenten saatossa jo savolaiseksi kansanperinteeksi. Yritteliäs nuori mies Einari Vidgrén rakentaa pyöräkuormaajan osista ruman metsäkoneen ja antaa sille nimen Vieremän kylällä pyörineen sekarotuisen koiran mukaan. Hän pyytää kuntaa rahoittamaan konehallin, että koneita voisi tehdä enemmän.

Käy niin kuin uutta luovien ihmisten hankkeiden kanssa aina käy: muita epäilyttää, tuleekohan tuosta mitään. Kunnanvaltuusto äänestää – ja päättää yhden äänen enemmistöllä lähteä mukaan Vidgrénin hankkeeseen. On vuosi 1970.

Pikakelataan tähän päivään. Metsäkoneen rumiluksia valmistaneesta kyläpajasta on kasvanut yksi maailman tärkeimmistä metsäkonevalmistajista. Kunta, jonka päättäjiä hanke aikanaan epäilytti, elää nyt Ponssesta.

"Meillä oli kaikilla periksi antamisen tunne"

Salme Jääskeläinen
Salme Jääskeläinen on asunut Ponssen tehtaan naapurissa 26-vuotiaasta lähtien.Sakari Partanen / Yle

Yksi tunnusluku on yritysten voitostaan maksama yhteisövero. Esimerkiksi viime vuonna Vieremä sai yhteisöverotuloja suhteessa yli kaksi kertaa niin paljon kuin suomalaiset kunnat keskimäärin. Vieremän potti yrityksiltä oli 2,1 miljoonaa euroa eli yli 17 prosenttia kaikista verotuloista.

Siitä Ponssen osuus on huomattava. Keskiviikkona julkaistut verotiedot paljastivat, että yritys maksoi viime vuonna 9,7 miljoonaa euroa yhteisöveroa. Siitä noin 30 prosenttia jaettiin kunnille sen perusteella, minkä verran yrityksellä on henkilöstöä eri kunnissa. Ponssella on henkilöstöä kaikkiaan 800 ja heistä 570 on Vieremällä. Kunnan toiseksi suurin yksityinen työllistäjä tulee kaukana jäljessä.

Harva kunta on taloudellisesti ja yhteisönä yhtä leimaantunut johonkin yksittäiseen yritykseen kuin Vieremä on Ponsseen.

– Kun Ponssen piti lomauttaa [2000-luvun lopussa], meillä kaikilla oli periksi antamisen tunne. Nyt kun aamulla katsoo tehtaan parkkipaikalle ja näkee, että se on tupaten täynnä autoja, tulee ihana tunne rintaan, kertoo tehtaan naapurissa asuva yrittäjä Salme Jääskeläinen.

Miljonääri kumpparikävelyllä

Vieremä ei sentään ole mikään Suomen Norja: sielläkin velkaa on 1 800 euroa asukasta kohden. Hyvät verotulot ovat kuitenkin rohkaisseet kuntaa tekemään investointeja. Tori on remontissa, päiväkotia laajennetaan, koulukeskuksen ja hoivakodin rakentamisesta päätetään pian.

Metsäkonejätti on tehnyt Vieremästä myös miljonäärien kylän. Ponssen hallituksen puheenjohtaja Juha Vidgrén ja hänen veljensä Jarmo ja Janne keikkuvat jatkuvasti Pohjois-Savon suurituloisimpien joukossa. Viime vuonna he tienasivat yhteensä yli seitsemän miljoonaa euroa ja maksoivat siitä veroja 2,5 miljoonaa.

Tosin Einarin pojat eivät halua erityisemmin esiintyä miljonääreinä. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Eveliina Vidgrénin (joka muuten ei ole Ponsse-sukua) mukaan rahamiehet käyvät huoltoasemalla niin kuin muutkin ja samalla palaavat maan pinnalle, kun saavat palautetta kyläläisiltä kaikenlaisista asioista. "Jetsetti", kuten Juha Vidgrén sanoo, on jossain muualla.

– Olen saanut semmoisen kasvatuksen että elän ja touhuan niin kuin rahaa ei olisi ollenkaan. Ehkä sillä tavalla pääsee helpommalla, hän miettii.

Juha Vidgrén puhuu mielellään siitä, miten monet hänelle tärkeät Vieremällä tehdyt hankkeet on saatu aikaan ilman rahaa tai vähällä rahalla. Kumpparikävelyissä, lauluilloissa ja muissa yhteisissä puuhissa, joissa miljonääri on ollut mukana, on ollut enemmän kyse yhteisön kuin talouden voimasta.

"Olihan täällä tylsää"

Erkki Tarvainen.
Erkki Tarvainen ja ensimmäinen Ponsse. Erkin pojanpoika Sampo on nyt töissä tehtaalla kolmannen polven ponsselaisena.Sakari Partanen / Yle

Ponssen patruunoille kunnan auttamisessa on kyse myös oman yrityksen auttamisesta. Ponssella on kunnassa 570 työpaikkaa, mutta heistä vain osa asuu Vieremällä. Suuri osa kulkee töihin seutukeskus Iisalmesta, Kiuruvedeltä, Sonkajärveltä – jopa puolentoista tunnin ajomatkan päästä Kuopiosta. Tällä on merkitystä myös kunnalle, koska se tarkoittaa, että iso osa tuloveroista valuu naapureille.

Yksi Kuopiosta joka päivä Vieremälle ajavista on kolmannen polven ponsselainen Sampo Tarvainen. Hänen isänsä Hannu on töissä tehtaalla laatutarkastajana. Isoisä Erkki Tarvainen puolestaan oli alusta asti mukana Einari Vidgrénin afääreissä ja oli jopa mukana keksimässä nimeä yritykselle.

Sampo päätyi maalariksi Ponssen tuotantolinjalle sen jälkeen kun hänen entiset työnsä Jyväskylässä olivat loppuneet. Nuorukainen yritti löytää kaupungista töitä, mutta mitään ei ollut tarjolla.

– Soittelin Ponsselle, että olisiko mahdollista päästä töihin. He sanoivat että ilman muuta. Nyt olen ollut siellä kohta kaksi vuotta.

Aluksi Sampo kävi tehtaalla vanhempiensa luota Vieremältä, mutta kun kumppani sai töitä Kuopiosta, työmatka venähti 110 kilometriin. Mies on viihtynyt Kuopiossa. Tämä on osa ongelmaa Ponssen kannalta, tietää pääomistaja Juha Vidgrén.

– Olin Vieremällä 19-vuotiaaksi asti ja olihan täällä tylsää [nuorelle]. Sen takia Iisalmi on ehdottoman tärkeä kaupunkina.

Reilun 21 000 asukkaan Iisalmessa työpaikan löytäminen puolisolle on jo paljon todennäköisempää kuin Vieremällä, jossa vaihtoehtoja Ponssen ja maitotilojen lisäksi on vähän. Sen jälkeen asunnon hankkimiseen Vieremältä on pienempi kynnys.

– Täältähän löytyy mahtavasti tilaa vaikka omakotitalolle, Vidgrén jatkaa.

Työvoiman perässä Tampereelle, Iisalmeen, Kajaaniin...

Ponssen tuotantolinja.
Sakari Partanen / Yle

Syyskuussa Ponsse kertoi perustavansa uuden tuotekehitysyksikön Tampereelle, koska sen vaatimaa työvoimaa ei ole tarjolla yhtiön kotikonnuilla. Lisäksi yhtiöllä on nykyään toimintaa muun muassa Iisalmessa ja Kajaanissa. Mutta on Vieremänkin yksikkö kasvanut – lisäksi sen ympärille on ilmestynyt kumppanuuskyläksi kutsuttu alihankkijoiden ja muiden yritysten rypäs.

Nyt kun aamulla katsoo tehtaan parkkipaikalle ja näkee, että se on tupaten täynnä autoja, tulee ihana tunne rintaan.

Salme Jääskeläinen

Tehtaan naapurissa asuvan Salme Jääskeläisen perspektiivi kunnan ylpeyden historiaan ja tulevaisuuteen on valoisa. Hän on seurannut Ponssen tarinaa siitä lähtien, kun Einari Vidgrén ravasi rautakaupassa hakemassa Jääskeläiseltä tarpeita ensimmäisiin metsäkoneisiinsa.

– Olin 26-vuotias kun kuplahalli rakennettiin viereen. Nyt se on kauhean iso. Varmaan kun meidät kipataan johonkin hoitolaitokseen niin [meidän tontille] pääsöö laajentamaan, Jääskeläinen nauraa.