1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Perussuomalaiset

Analyysi: Perussuomalaisten hukattu perintö

Kesäkuussa puoluejohtajaksi noussut Jussi Halla-aho hukkasi alle viikossa yli puolet perussuomalaisten eduskuntaryhmästä. Syksyllä eduskunnassa Halla-ahon puolue on kadonnut lähes näkymättömiin, arvioi politiikan toimittaja Pekka Kinnunen.

Entinen puheenjohtaja Timo Soini ja Jussi Halla-aho Perussuomalaisten puoluekokouksessa Jyväskylässä 10. kesäkuuta 2017. Kuva: Mauri Ratilainen / AOP

Politiikan arki eduskunnassa on ollut oppositioon potkituille perussuomalaisille kylmää kyytiä. Kannatus on pudonnut syksyn aikana alle seitsemän prosentin. Näin heikkoja kannatuslukuja perussuomalaisille on mitattu viimeksi maaliskuussa 2010.

Vennamolaisuuden ja SMP:n aateperintöä vaalinut Timon Soini nosti perussuomalaiset politiikan kartalle tammikuun 2006 presidentinvaaleissa ja maaliskuun 2007 eduskuntavaaleissa.

Perussuomalaisten toinen loikka nosti Soinin Euroopan parlamenttiin kevään 2009 eurovaaleissa ja kolmas loikka venyi kevään 2011 eduskuntavaalien isoon jytkyyn.

Kannatushuippu kesällä 2011

Huipulla perussuomalaisten äänisaalis oli huhtikuun 2011 vaaleissa 19,1 prosenttia. Taloustutkimuksen Ylelle tekemissä kannatusmittauksissa 23 prosentin ennätysluvut tulivat kesäkuussa 2011.

Matkalla huipulle Soinin kyytiin tuli monenlaista matkustajaa. Soinin EU- ja eurokriittinen julistus veti puoleensa myös maahanmuuttovastaista ja äärikansallismielistä väkeä.

Kevään 2011 eduskuntavaalien jälkeen laskettiin, että perussuomalaisten 39 kansanedustajan ryhmässä oli kymmenkunta Jussi Halla-ahon nuivaa hengenheimolaista.

Halla-aho vetäytyi Brysseliin

Oppositiossa perussuomalaisten rivit pysyivät vielä koossa. Soinin ja Halla-ahon vastakkainasettelua kevensi se, että hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta sivuun joutunut Halla-aho valittiin kevään 2014 eurovaaleissa Euroopan parlamenttiin.

Soini tarvitsi halla-aholaisten ääniä kevään 2015 eduskuntavaalien uuteen jytkyyn, joka nosti Soinin ja perussuomalaiset hallitukseen. Ministeriryhmään Soini ei halla-aholaisia kuitenkaan kelpuuttanut.

Hallitusneuvotteluissa halla-aholaisten kädenjälki näkyi lähinnä maahanmuuttolinjauksissa, joita oli muokkaamassa varapuheenjohtaja Juho Eerola.

Hallitusvastuu painoi soinilaisia

Kannatusmittauksissa perussuomalaisten suosio syöksyi alas pian hallitusratkaisun jälkeen. Kesän 2015 Turun puoluekokouksessa tähtiesiintyjä ei enää ollut Soini eikä kukaan uusista ministereistä vaan europarlamentaarikko Jussi Halla-aho.

Hallituksen ja palkansaajajärjestöjen vastakkainasettelu karkotti vasemmalta tullutta duunariväkeä perussuomalaisista.

Jyväskylän puoluekokous kesäkuussa 2017 osoitti, että vajaan kymmenen prosentin puolueen kovan ytimen muodostivat halla-aholaiset, joille ei puoluekartalla ollut muita vaihtoehtoja.

Halla-ahon komento ei soinilaisille maistunut. Jyväskylän puoluekokouksen jälkeen moni joutui työministeri Jari Lindströmin tavoin toteamaan, että ”tämä ei ole enää minun puolueeni”.

Poliittista voimaa oppositiosta

Halla-ahon perussuomalaiset eivät kelvanneet hallituskumppaniksi keskustalle ja kokoomukselle. Eduskuntaryhmä hajosi, soinilaiset jatkoivat hallituksessa ja perussuomalaiset putosivat oppositioon.

Oppositio näytti tarjoavan halla-aholaisille hyvät mahdollisuudet kannatuksen uuteen nousuun. Perinteisesti hallitusvastuuta on pidetty kuoleman paikkana populisteille, eikä soinilaisten Sininen tulevaisuus näytä valoisalta.

Kesän kannatusmittauksissa oppositioon palanneiden  perussuomalaisten suosio osoittikin elpymisen merkkejä. Elo-syyskuun mittauksessa ylittyi jo kymmenen prosentin raja.

Tuuliajolla eduskunnan syksyssä

Politiikan arki eduskunnassa on ollut perussuomalaisille kuitenkin kylmää kyytiä.

Puoluejohtaja Jussi Halla-aho on sivussa kotimaan politiikasta. Satunnaiset esiintymiset puoluehallituksen tai puoluevaltuuston kokousten yhteydessä eivät korvaa poissaoloa eduskuntakeskustelusta.

Timo Soini onnistui johtamaan puoluetta myös Euroopan parlamentista. Halla-aho ei ole tässä onnistunut.

Varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari on jäänyt paria kohupuheenvuoroa lukuun ottamatta eduskunnassa vaisuksi, eikä ryhmäjohtaja Leena Meri ole pystynyt haastamaan hallitusta.

Huhtasaaren kampanjan kysymysmerkit

Perussuomalaisten johto on asettanut suuria odotuksia Huhtasaaren kampanjalle ensi talven presidentinvaaleissa. Menestys antaisi potkua myös puolueen valmistautumiselle kevään 2019 eduskuntavaaleihin.

Muistissa on, että Soinin perussuomalaisten viisari värähti ensimmäisen kerran vuoden 2006 presidentinvaaleissa.

Toiveet ovat perustuneet siihen, että äkkiväärillä mielipiteillään Huhtasaari voisi kilpailla presidentti Sauli Niinistön kärkihaastajan paikasta ja kivuta mahdolliselle vaalin toiselle kierrokselle.

Presidenttikamppailun ensimmäiset askeleet ovat kuitenkin jo paljastaneet, että Huhtasaarella on pitkä tie uskottavaksi ehdokkaaksi.