yle.fi-etusivu

Tyttö nimeltä Varpu voitti Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon – myös musiikki- ja ympäristöpalkinnot Suomeen

Kaikki elokuvapalkinnon ehdokkaat olivat tänä vuonna esikoisohjaajia. Pohjoimaiden elokuvapalkinto on myönnetty naisohjaajalle vain kerran aiemmin.

elokuvapalkinnot
Linnea Skog ja Paula Vesala elokuvassa Tyttö nimeltä Varpu.
Linnea Skog ja Paula Vesala elokuvassa Tyttö nimeltä Varpu.Tuomo Hutri

Selma Vilhusen ohjaama elokuva Tyttö nimeltä Varpu on voittanut Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinnon. Palkinto on samansuuruinen kuin neuvoston muut palkinnot eli noin 47 000 euroa. Summa jaetaan käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan kesken.

Palkintolautakunta kiitteli elokuvaa muun muassa taidokkaasta pienieleisyydestään.

"Tyttö nimeltä Varpu -elokuvassa Selma Vilhunen onnistuu kuvaamaan suuria, keskeisimpiä tunteita hyvin pienin elein ja osoittaa ainutlaatuisen tarkkanäköisyytensä ohjaajana ja käsikirjoittajana", palkintolautakunta toteaa tiedotteessaan.

Vilhunen oli tuoreeltaan otettu ja yllättynyt palkinnosta.

– Todella hienolta tuntuu. Olemme otettuja. Tämä on toinen kerta, kun palkinto tuli Suomeen, Vilhunen sanoi heti palkinnon luovutuksen jälkeen.

– Mahdollisuudet olivat yksi viidestä. Oma suosikkini oli Ruotsin Sameblod.

– Tällä on suuri kannustava merkitys. Olen erityisen otettu, että 12-vuotiaan tytön tarina sai tällaisen tunnustuksen. Tämä on myös tuleville naispuolisille elokuvantekijöille tunnustus, Vilhunen sanoi.

Vilhunen kertoo myös seuraavan elokuvansa kertovan 15-vuotiaasta nuoresta.

– Olen paljon tehnyt nuorista, mutta ennen kaikkea haluan tehdä elokuvia ihmisistä. Ihminen kiinnostaa minua.

Vilhusen mukaan nyt palkitun Tyttö nimeltä Varpu -elokuvan tekemiseen meni 10 vuotta.

– Olen oikeastaan tehnyt sitä aina, se on niin lähellä omaa historiaani.

Kaikki palkintoehdokkaat olivat tänä vuonna esikoisohjaajia.

Tyttö nimeltä Varpu voitti muun muassa jo kansainvälisesti palkitun ruotsalaiselokuvan Saamelaisveri. Muita ehdokkaita olivat Christian Tafdrupin ohjaama Forældre Tanskasta, Guðmundur Arnar Guðmundssonin ohjaama Hjartasteinn Islannista sekä Izer Aliun ohjaama Fluefangeren Norjasta.

Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto myönnetään taiteellisesti korkeatasoiselle, pohjoismaisena tuotantona tehdylle pitkälle teatterielokuvalle.

Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 2002. Tuolloin sen sai Aki Kaurismäen elokuva Mies vailla menneisyyttä.

Musiikkipalkinto kapellimestari Susanna Mälkille

Kapellimestari Susanna Mälkki sai Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2017 musiikkipalkinnon.

"Susanna Mälkki on sekä klassisen musiikin että nykymusiikin monipuolinen ja omistautunut maestra, joka on rakentanut omanlaisensa polun klassisen musiikin maailmassa. Hän lukeutuu maailman kapellimestarien ehdottomaan eliittiin" todetaan palkintolautakunnan perusteluissa.

Mälkki on johtanut sinfonia- ja kamariorkestereja, nykymusiikkiyhtyeitä sekä oopperaproduktioita eri puolilla maailmaa. Hiljattain Mälkki aloitti Helsingin kaupunginorkesterin ylikapellimestarina, ja syksystä 2017 alkaen hän on Los Angelesin filharmonikkojen päävierailija.

Mälkki itse ei päässyt ottamaan palkintoaan vastaan.

Suomalaiselle RePackille ympäristöpalkinto

Suomalainen RePack sai Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon.

RePack on verkkokaupan kierrätettävä kuljetuspakkaus.

RePack oli ehdolla Pohjoismaiden neuvoston ympäristöpalkinnon saajaksi, koska sen tuotteessa liiketoimintaan yhdistyy ympäristöulottuvuus ja se on helpolla ja innovatiivisella tavalla edistämässä kierrätystä ja ehkäisemässä luonnonvarojen tuhlausta ja jätteen syntymistä.

RePack-kuljetuspakkaus voidaan käyttää uudelleen jopa 20 kertaa. Pakkaus on tehty kierrätetyistä muovipusseista.

Kirjallisuuspalkinto Tanskaan

Tanskalainen kirjailija Kirsten Thorup sai Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon romaanista Erindring om kærligheden (”Muisto rakkaudesta”, suomentamaton).

Lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnon saivat edesmennyt ruotsalainen kirjailija Ulf Stark ja suomalainen kuvittaja Linda Bondestam kirjastaan Djur som ingen sett utom vi (Ennen näkymättömiä eläimiä, Teos, suom. Liisa Ryömä).