Veronmaksajain Lehtinen: Supercell on uusi Nokia

Supercell ja sen omistusjärjestelyihin liittyvä Kahon 3 tuottivat muhkeat verotulot. Ansio-, pääoma- ja yhteisöverokärjen valtasi edellisen kerran yhtä tiukasti Nokia.

Verotiedot
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Yle Areenan Veropäivä-haastattelussa.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Yle Areenan Veropäivä-haastattelussa.Yle

Nokian parhaimpina matkapuhelinvuosina ansio-, pääoma- ja yhteisöverokärki oli tiukasti nokialaisten hallussa vuodesta toiseen. Parhaimpana vuonna Nokia maksoi yhteisöveroakin yli miljardi euroa.

"Uutta Nokiaa" ehdittiin etsiä Suomessa vuosia. Kansantaloudellisella merkityksellä mitaten yhtä suurta yhtiötä ei ole Suomeen vielä syntynyt, mutta parinvuoden verolistavaltauksen perusteella kyllä.

– Supercell on jälleen kerran kärkipäässä niin ansio- kuin pääomatulolistoillakin sekä yritysveroissa. Supercell on meidän uusi Nokia, sanoo Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen Yle Areenan Veropäivä-haastattelussa.

Viidessä vuodessa Supercell on tuonut verottajalle miljardin ja vielä 700 miljoonaa bonuksen Japanista.

Haastattelussa Lehtinen hämmästeli peliyhtiön korkeita palkkoja. Supercellin perustaja Ilkka Paananen tienasi ansiotuloina 47 miljoonaa ja Mikko Kodisoja 41 miljoonaa. Molempien veroprosentti ylitti 50. Veroja he maksoivat palkoistaan yhteensä 47 miljoonaa.

– Supercellin omistajien ansiotulot ovat poikkeuksellisen korkeita. Ei meillä ole nähty tämän suuntaisiakaan 10 vuoteen. Pörssiyhtiöiden ja suuryhtiöiden johtajiilla ei yleensä ole tämänsuuruisia ansiotuloja.

Yhteisöverot jatkavat kasvuaan

Yritysten maksamat yhteisöverot nousivat toissavuoden 4,4 miljardista viime vuonna 5,5 miljardiin. Verohallinnon mukaan nousu oli historiallisen korkea.

Yhteisöveronmaksajana Supercell oli toiseksi suurin. Kaikkein suurin oli Supercellin omistusjärjestelyihin liittyvä Kahon 3, joka maksoi veroja 674 miljoonaa euroa.

– Se summa on vähän kertaluontoinen. Yhteisöveron tuotto nousi toissa vuodesta reilun miljardin eli omistusjärjestely selittää siitä aika ison osan. Mutta olisi yhteisöveron tuotto kasvanut ilman Kahoniakin, Lehtinen sanoo.

Lehtinen uskoo, että yhteisöverotulojen kasvu jatkuu myös tulevaisuudessa hiljalleen kohti 6 miljardin tasoa, jos talouskasvu jatkuu ennustetuilla tasoilla.

Kiihtyneen talouskasvun lisäksi yhteisöveron kasvua on Lehtisen mukaan vauhdittanut yhteisöveron taso. Vuonna 2014 yhteisövero laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin.

– Yhteisöveron alentaminen 20 prosenttiin on ollut menestyksekästä.

Kohtuullinen yhteisöverokanta kerryttää Lehtisen mukaan veropohjaa ja lisää verotuottoja.

– Kyllä yhteisöveron tasolla on merkitystä Kahon 3 tyyppisille yhtiöille ja laajemminkin yrityksille, Lehtinen sanoo.

Yhteisöveron laskulla ei ole kiire

Lehtisen mukaan Suomella ei ole nyt tarvetta kiirehtiä yhteisöveron laskua edelleen.

Valmius nopeaankin veronpudotukseen on silti hyvä olla, koska yhteisöveron laskua kaavaillaan useissa maissa.

– Yhteisöveroa ollaan laskemassa eri puolilla maailmaa ja muun muassa Ruotsissa ja Yhdysvalloissa suunnitellaan yhteisöveron laskemista kohti 20 prosenttia, Lehtinen muistuttaa.

Lehtisen mukaan Suomen pitää nyt vain seurata tilannetta ja olla tarvittaessa nopealiikkeinen.