Röngän Matti, Orpon Petteri ja Sarvaksen Saara – taivutuksellisesti vaikea nimi on kantajansa ylpeys

Satun vai Sadun? Kielitoimiston mielestä molemmat muodot käyvät, mutta nimen kantaja ei aina ole samaa mieltä.

suomen kieli
Matti Rönkä, Petteri Orpo, Saara Sarvas
Yle

Henkilön nimi on tärkeä osa ihmisen identiteettiä. Nimi rakentaa myös minäkuvaa ja kertoo, kuka ihminen on ja mihin joukkoon hän kuuluu.

– Se selittää myös sitä, miksi nimien taivutuskin voi herättää suuria tunteita, sanoo erityisasiantuntija ja nimistönhuoltaja Ulla Onkamo Kotimaisten kielten keskuksesta.

Toisaalta hän muistuttaa, että vaihtelu on kielessä luonnollista. Tämä koskee myös nimiä.

– Ei ole vain oikeita tai vääriä taivutustapoja, vaan joitakin nimiä voidaan taivuttaa usealla eri tavalla, Onkamo sanoo.

Jokainen saa taivuttaa yksityiselämässään etu- tai sukunimeään haluamallaan tavalla, mutta julkisessa viestinnässä yksinkertaisinta on, että nimet taipuvat mahdollisimman säännönmukaisesti.

Valtiovarainministeri Petteri Orpo kirjoitti keväällä 2013 tiedotteen, jossa hän toivoi sukunimensä kirjoittamista 'satavuotisen perinteen mukaan' eli muodossa Orpo – Orpon. Nimeä oli tuohon asti taivutettu vaihtelevasti.

– Nykyään toivettani pääsääntöisesti noudatetaan ja olen siitä tyytyväinen, Petteri Orpo sanoo.

Apua ilmaiseksi verkosta tai nimen kantajalta

Aiemmin Kotimaisten kielten keskukseen tuli vuosittain kymmeniä yhteydenottoja, joissa kysyttiin nimien taivutuksesta. Nyt määrä on vähentynyt, kun keskus julkaisi maksutta kaikkien käytössä olevat verkkojulkaisut sekä sukunimien taivutuksesta (siirryt toiseen palveluun) että etunimien taivutuksesta (siirryt toiseen palveluun). Julkaisuja päivitetään jatkuvasti.

Ei ole vain oikeita tai vääriä taivutustapoja, vaan joitakin nimiä voidaan taivuttaa usealla eri tavalla.

Ulla Onkamo

– Yleensä kysymyksiä aiheuttaa jokin julkisuudessa esiin noussut harvinaisempi etu- tai sukunimi, sanoo erityisasiantuntija ja nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.

Ylen uutisjuontaja Matti Rönkä kantaa sukunimeä, jonka taivuttaminen voi tuntua ongelmalliselta – ainakin ulkopuolisesta.

– Olen Röngän Matti. Olen itäsuomalainen ja koko suku on 1500-luvulta saakka tiukasti Savosta. Muu ei tulisi mieleenkään, Rönkä sanoo.

Rönkä tietää, että länsisuomalaistunut sukuhaara taivuttaa nimen muodossa Rönkä – Rönkän.

En loukkaannu, mutta koetan kyllä viljellä suvun enemmistölle tätä "oikeaa" muotoa.

Röngän Matti

– Turussa oli Miesten pukimo ja Takkitehdas Rönkä. Turkulaiset taivuttivat sen muodossa "Rönkän", vaikka firman perustaja Aatu Rönkä oli kyllä iisalmelainen ja itse varmaan yritti käyttää "Röngän" muotoa, hän muistelee.

Matti Röngältä riittää ymmärrystä sukunimensä eri tavoin taivuttaville.

– Mitään sääntöähän ei oikein ole, koska vastaavaa yleiskielen sanaa ei ole, hän sanoo.

Rönkä sanoo joskus oikaisseensa tai tarkentaneensa taivutusta, mutta ei tahdo nolata sillä ketään.

– Ja en loukkaannu, mutta koetan kyllä viljellä suvun enemmistölle tätä "oikeaa" muotoa, hän sanoo.

Aina ei nimen kantajakaan käytä yhtä muotoa

Ylen Vaakakapinan Saara Sarvas on taivutuksellisesti haastavan sukunimen kantaja. Itse hän ei ole nimensä taivutuksesta tarkka.

– Muusta lauseesta ja sen soinnista riippuen kirjoitan Sarvaan tai Sarvaksen – toimin hyvin intuitiivisesti. Jostain syystä käytän muotoa Sarvaan ominaisuuksiin tai adjektiiveihin liitettynä ja muotoa Sarvaksen omistamiini tavaroihin, tekemiini töihin tai minuun liitettävistä ihmisistä puhuttaessa.

Häneltä usein kysytään oikeaa tapaa taivuttaa nimi.

– Annan kirjoittajan päättää mieluisan vaihtoehdon. Näen tällaiset tilanteet enemmän hauskoina ja jäätä rikkovina, Sarvas sanoo.

Sarvaksen ei ole tarvinnut kovin usein oikaista nimensä taivutusta.

– Korjaan, jos huomaan jossain virheellisen taivutuksen. Usein se on silti laitettu väärin mainoksiin tai lehtiin. Enimmäkseen on ollut kysymys kokonaan vääristä kirjaimista nimen seassa.

Etunimien taivutuksissa sääntöjä ja säännöttömyyksiä

Kotimaisten kielten keskuksen etunimi-tietokantaan on koottu Suomen kansalaisten yleisimmät sekä taivutukseltaan usein ongelmia aiheuttavat etunimet. Niitä on yhteensä 2 351.

Annan kirjoittajan päättää mieluisan vaihtoehdon. Näen tällaiset tilanteet enemmän hauskoina ja jäätä rikkovina.

Saara Sarvas

Etunimet taipuvat yleensä samoin kuin äänneasultaan saman tyyppiset sanat, esimerkiksi Pentti – Pentin taipuu kuten sentti – sentin.

Näyttelijä, ravintoloitsija ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Satu Silvolla on etunimi, jonka taivutuksesta on tullut eniten palautetta Kotimaisten kielten keskukseen etunimien taivutusluettelon julkaisun jälkeen.

– Sekä taivutustapa Sadun että Satun ovat käytössä ja mahdollisia, sanoo erityisasiantuntija ja nimistönhuoltaja Ulla Onkamo.

Kotuksen verkkosivuilla (siirryt toiseen palveluun) järjestetyssä etunimikyselyssä 691 vastaajasta 68 prosenttia taivutti ensisijaisesti Sadun ja 32 prosenttia Satun.

Satu Silvo kuuluu itse jälkimmäiseen ryhmään. Hän ei silti hermostu, vaikka taivutuksessa t korvattaisiin d:llä.

– Yleensä taivutusmuotoa kysytään ja silloin vastaan Satun. Ei se d:llä silti väärin ole. Ei herätä ahdistusta, Silvo sanoo.