Lähes neljä miljoonaa jättänyt kotinsa Kongon demokraattisessa tasavallassa – "Kauppani räjäytettiin raketinheittimellä"

Mineraalirikkaan maan alueella on jo enemmän sisäisiä pakolaisia kuin Syyriassa ja Jemenissä.

Kriisit ja konfliktit
Kongolainen pakolaisperhe Kenanin pakolaisleirillä 30. lokakuuta.
Kongolaispakolaisia Kenanin pakolaiskeskuksessa Sambiassa. Keskuksessa on yli 5 000 pakolasita.Obert Simwanza / AFP

Keskisen Afrikan jättivaltio, entinen Belgian siirtomaa Kongon demokraattinen tasavalta on valtavan pakolaisongelman kourissa.

Jo lähes neljä miljoonaa ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan samanaikaisten konfliktien seurauksena eri puolilla maata. Lähes miljoona heistä on paennut tämän vuoden aikana, sama määrä viime vuonna.

Kongon demokraattisen tasavallan kriisi on unohdettu humanitäärinen katastrofi, järjestöt kuvailevat.

– Edes Syyrian ja Jemenin raaoissa sodissa ei ollut viime vuonna yhtä paljon sisäisiä pakolaisia kuin Kongon demokraattisessa tasavallassa tänä vuonna, Norwegian Refugee Councilin maajohtaja Ulrika Blom toteaa.

Entinen liikenainen, 45-vuotias Marie kertoo YK:n pakolaisjärjestölle (siirryt toiseen palveluun), että hänen perheensä pieni kauppa ja ravintola ovat raunioina.

– Raketinheitin tuhosi ne. He veivät jopa sängyt majatalostamme, Marie kertoo.

Marie huolehtii nyt 17 lapsestaan ja lapsenlapsestaan. Hän ei tiedä, miten ruokkia heidät kaikki. Marien mies tapettiin, kun hän palasi perheen kotikylään eteläisessä Kasain maakunnassa levottomuuksien aikana.

Konfliktit riehuvat eri puolilla maata

Kongon demokraattisen tasavallan itäosa on kärsinyt jo vuosien ajan kapinallisryhmien väkivallasta. Syyskuun aikana yhteenotot aseellisten ryhmien ja armeijan välillä ovat lisääntyneet Fizin ja Uviran alueilla.

Itäisessä Pohjois-Kivun maakunnassa on YK:n mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli miljoona sisäistä pakolaista.

Toisaalta naapurimaa Burundista on paennut maan poliittisen kriisin takia 30 000 ihmistä Kongoon. Lusendan pakolaisleirissä Kongon puolella pakolaiset elävät väkivallan pelossa. Lue myös: Kongon turvallisuusjoukot surmasivat rukoilevia burundilaispakolaisia – YK:n tukikohta aivan vieressä

Kongon demokraattisen tasavallan eteläosassa Kasain alueella on ollut vuodesta 2016 lähtien väkivaltaa, joka kytkeytyy paikallisen perinnejohtajan muodostaman Kamuina Nsapu -ryhmän ja keskushallinnon valtataisteluun. Konflikti on muuttunut entistä enemmän etnisten ryhmien väliseksi.

Kongon demokraattinen tasavalta -kartta.
Yle Uutisgrafiikka

Yli miljoona ihmistä on ollut sisäisinä pakolaisina, mutta noin 700 000 on yrittänyt palata koteihinsa. Alueella on pulaa ruuasta. Jopa sadat tuhannet lapset uhkaavat kuolla nälkään lähikuukausina, jos apua ei saada tarpeeksi, varoittaa Maailman ruokaohjelma WFP (siirryt toiseen palveluun).

Maan kaakkoisosassa on puolestaan puhjennut etninen konflikti twa-pygmien ja luba-ryhmien välillä. Norwegian Refugee Council -järjestön mukaan Tanganjika-järven rannoilla sijaitseva maakunta on tappavan katastrofin partaalla.

Alueella on raportoitu murhista, kidutuksesta, ryöstelystä ja raiskauksista. Tuhansia pakolaisia on paennut rajan yli Sambiaan (siirryt toiseen palveluun).

Presidentti Kabila ei suostu luopumaan vallasta

Kongon demokraattisen tasavallan konfliktien ratkaisemista vaikeuttaa maan poliittinen epävakaus.

Nykyinen presidentti Joseph Kabila on kerännyt itselleen mittavan varallisuuden. Hän ei ole suostunut luopumaan vallasta, vaikka hänen valtakautensa päättyi joulukuussa.

Katolisten piispojen välittämissä neuvotteluissa sovittiin vallansiirrosta vuoden lopussa. Kabila kuitenkin sanoi kesällä haastattelussa, että hän ei lupaa mitään siitä, milloin aikoo luopua vallasta.

Joseph Kabila kuuntelee kun paavi Franciscus juttelee.
Presidentti Joseph Kabila tapasi syyskuussa 2016 paavi Franciscuksen. EPA/ADREW MEDICHINI

Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Nikki Haley on painostanut Kongon hallintoa järjestämään vaalit vuoden 2018 loppuun mennessä.

Maassa on ollut viime kuukausina poliittisia levottomuuksia, jotka armeija on tukahduttanut usein raa'alla tavalla.

Luonnonvaroiltaan rikas maa

Kongon demokraattinen tasavalta on kuuluisa luonnonvaroistaan, kuten mineraaleista ja timanteista. Maan alueella on suuret määrät esimerkiksi kobolttia ja kuparia, mutta kansa ei ole päässyt käsiksi materiaaliseen hyvinvointiin. Kongon demokraattinen tasavalta on yksi maailman köyhimpiä maita.

Belgian Kongo oli 1900-luvun alussa Belgian kuninkaan Leopold I:n henkilökohtainen siirtomaa, jonka kansalaisia riistettiin surutta ja pakotettiin orjatyöhön.

Vuonna 1960 Zaireksi itsenäistynyttä maata hallitsi vuosikymmenien ajan diktaattori Mobutu Sese Seko. Hän muun muassa käytti yli 100 miljoonaa euroa viidakon keskellä sijaitsevan palatsin, lentokentän ja uima-altaan rakentamiseen.

Lähteet: Reuters, AFP, Yle