Lounasruokailijat haluavat kotimaista, mutta eivät kysele sen perään – ruuan todellinen alkuperä voi yllättää

Porilaiset syövät lounaalla virolaista broileria ja hollantilaisia lohkoperunoita. Vaikka moni haluaisi syödä kotimaista, selvittää vain harva, onko eteen nostettu ateria valmistettu lähitilan raaka-aineista vai kuljetettu pakasteena matkojen takaa.

Ruoan alkuperä
lounasruokaa
Katja Halinen / Yle

Maistuuko Atlantin vesiä seilannut turska erilaiselta kuin lähempää, Itämereltä pyydetty? Peruna on perunaa Alankomaissakin – mistäpä sen alkuperän ruokalautaselta arvaisi.

Moni lounasruokailija kuvitteleekin syövänsä kotimaista, vaikka raaka-aineet ovat lähtöisin maista, joissa ruoka on halvempaa.

Porilaisravintolat kertovat silti tarjoilevansa asiakkaille mahdollisuuksien mukaan jopa 90 prosenttia lounaistaan kotimaisena – ainakin kesällä, jolloin vihanneksia saa hyvin lähitiloilta. Yle Porin kyselyyn vastanneista 12 ravintolasta useampi kertoi pääsevänsä tällaisiin lukuihin. Osassa paikoista kotimaisuusaste oli kuitenkin vain 60 prosenttia.

Ulkomaisia tuotteita käyttävissä paikoissa iso osa tuotteista kulkee ruokapöytään pakastimen kautta. Yksi ravintoloista kertoo, että lounaalla tarjottavista broilereista 90 prosenttia on pakastettuja. Toisessa paikassa kaikki broilerit on tuotu ulkomailta.

Kotimaisuusasteen ja pakastuksen välillä ei kuitenkaan voi vetää suoria johtopäätöksiä. Ravintola, jossa suurin osa tuotteista on kotimaisia tuoretuotteita, tarjoilee silti kaksi perinteistä suomalaista tuotetta pakastettuina.

– Kotimaiset muikut ja riistakäristys tulevat pakasteena, kerrotaan.

Kysy henkilökunnalta

Ylen kyselyyn osallistuivat Amarillo, Rosso, Torero, Buffa, Kaupunkikahvila Brunssi, HellaHuone, Ravintola Sofia, Martina, Ravintola Kirjakauppa, Cafe Anton ja Ailav.

Jos haluat tietää, millaista lounasta niissä tarjoillaan, kannattaa kysymys esittää suoraan työntekijöille.

– Meidän henkilökuntamme on tietoinen siitä, mistä tuotteet tulevat ja olemme hyvin valmistautuneita kyselyihin. Tosi vähän tällaisia kysymyksiä kuitenkaan esitetään, kertoo Kaupunkikahvila Brunssin yrittäjä Karina Luosmaa.

Kysyimme myös raumalaisilta lounasruokailijoilta, avaavatko he suunsa ravintoloissa.

– Oletan, että niissä käytetään lähituottajien lihoja ja muita tuotteita. En ole koskaan sitä kysynyt, joten tämä perustuu olettamukseen, Elisa Hakala kertoo.

Juhani Saari valitsee ruokapaikkansa sen sijainnin ja päivän listan perusteella. Hänkään ei ole koskaan kysellyt ruuan alkuperää.

– Jotenkin vain luotan kotimaisuuteen. Kalasta ainakin uskon, että se on kotimaista.

Raha ratkaisee

Oletus kotimaisesta, tuoreena tarjottavasta kalasta osoittautuu nopeasti vääräksi. Ainakin porilaisravintoloista suurin osa kertoi tarjoilevansa välillä ulkomaisia kaloja.

Pakasteiden käyttö on tätäkin yleisempää. Esimerkiksi tällä hetkellä pakastettua lohta saa halvemmalla kuin tuoretta.

Muutenkin pakasteiden käyttö on osoittautunut lounasravintoloissa tarpeelliseksi. Se luo pelivaraa tilanteisiin, joissa asiakasmääristä ei ole varmuutta.

– Aamulla ei tiedä, tuleeko 50 vai 100 ruokailijaa. Pitää olla joku puskuri jos ruoka loppuu, koska lounaallahan ei saa niin käydä.

Ja koska raha ratkaisee, tingitään myös ruuan alkuperästä. Aina lähitilan tuotteiden tarjoaminen ei ole taloudellisesti mahdollista.

– Pienillä, lähellä olevilla tiloilla myydään usein luomua. Se on helposti puolet muita tuotteita kalliimpaa. Olisihan se hienoa, jos voisi tarjota pelkästään lähiruokaa. Parhaamme me siinä silti teemme – kunhan lounashinnat antavat siihen mahdollisuuden, Luosmaa toteaa.