Kevytyrittäjyys muuttaa työn tekemistä – "Eri tulolähteiden yhdistely voi olla uusi normaali"

Kuljetusalalla kevytyrittäjyys on paljastanut ongelmia palkanmaksussa ja työtapaturma-asioissa.

yrittäjyys
Kuljettaja ajaa rekkaa
Kevytyrittäjiä on kuljetusalallakin.Juha Korhonen / Yle

Kevytyrittäjyys on uudehko työllistymisen muoto esimerkiksi kuljetusalalla. Siinä ammattikuljettaja työskentelee laskutuspalveluiden kautta jollekin yhtiölle ja toimii niin sanotusti kevytyrittäjänä.

Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT:lle on tullut jonkin verran yhteydenottoja jäseniltä, kun ongelmatapauksissa palkanmaksu on keskeytynyt tai vastuukysymykset ovat epäselvät.

– Viimeisen vuoden aikana kevytyrittäjyys on tullut minulle tutuksi ongelmien kautta, sanoo AKT: aluetoimitsija Jari Matilainen.

Jos laskutuspalvelun kautta työskentelevä kuljettaja ajaa ajoneuvoyhdistelmän ojaan, kuka korvaa?

Jari Matilainen

Matilainen nostaa esille vakuutusyhtiöiden päätöksiä työtapatumista, joissa on katsottu onko kuljettaja työsuhteessa vai yrittäjä. Matilaisen mukaan päätösten kautta on kuljettajille tullut yllätyksenä se, että sairausajan palkkaa ei makseta tai tapaturmavakuutuksesta korvauksia ei tule.

Kevytyrittäjä toimii työmarkkinoilla laskutuspalvelun kautta, ilman omaa yritystä. Laskutuspalvelu hoitaa hänen puolestaan byrokratian ja paperityöt.

Työntekijä vai yrittäjä?

Koska lainsäädäntö ei tunne termiä kevytyrittäjä, suuri kysymys onkin, onko laskutuspalvelun käyttäjä yrittäjä vai työntekijä?

– Jos kuljettaja ajaa työnantajan autolla, työnantajan työnjohdon alla minuuttiaikataululla, kyllä hän on työntekijä eikä mikään yrittäjä, sanoo AKT:n aluetoimitsija Jari Matilainen.

Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikön Harri Hellsténin mukaan pitää tapauskohtaisesti katsoa, onko laskutuspalveluiden käyttäjä työntekijä vai yrittäjä.

Jos kyse on tilanteesta, jossa ainoastaan raha kiertää laskutuspalvelun kautta, silloin lähtökohtaisesti ollaan yrittäjiä suhteessa laskutuspalveluun.

Harri Hellstén

– Jos kyse on tilanteesta, jossa ainoastaan raha kiertää laskutuspalvelun kautta, silloin lähtökohtaisesti ollaan yrittäjiä suhteessa laskutuspalveluun. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä on vastuussa oman sosiaaliturvansa järjestämisestä. Näissä tilanteissa yrittäjällä on mahdollisuus muun muassa hankkia itselleen lakisääteinen tapaturmavakuutus, mikäli hänellä on myös YEL-vakuutus, sanoo Hellstén.

Oma sosiaaliturva ja vastuukysymykset kannattaa selvittää tarkkaan ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä.

– Jos laskutuspalvelun kautta työskentelevä kuljettaja ajaa ajoneuvoyhdistelmän ojaan, kuka korvaa? Tähän minä en ainakaan osaa vastata, sanoo AKT:n aluetoimitsija Jari Matilainen.

Työn tekeminen murroksessa

Laskutuspalveluja tarjoavia yrityksiä on monia. Laskutuspalveluyritysten mukaan heidän puoleensa kannattaa kääntyä, jos haluaa testata omaa liikeideaansa murehtimatta byrokratiasta tai päätyön ohella haluaa tehdä sivutyötä.

Työnkuva on muutoksessa ja esimerkiksi Suomen Yrittäjät suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti laskutuspalveluihin. Se helpottaa yritystoiminnan byrokratiaa.

Pidän hyvänä, että on malleja, joissa toimeentulonsa pystyy kätevästi hankkimaan eri töitä tekemällä.

Jarna Heinonen

– On hyvä muistaa, että iso osa laskutuspalveluiden kautta työllistyvistä henkilöistä tekee sitä jonkun muun toiminnan ohella. Heillä on jo eläke tai palkkatyö tai he opiskelevat, ja tämä vaikuttaa heidän sosiaaliturvansa kokonaisuuteen, sanoo Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.

Turun yliopiston kauppakorkeakoulun yrittäjyyden professori Jarna Heinosen mukaan työn tekeminen on murroksessa. Heinosen mielestä on hyvä, että löytyy uusia joustavia tapoja saada oma työnsä myytyä.

– Pidän hyvänä, että on malleja, joissa toimeentulonsa pystyy kätevästi hankkimaan eri töitä tekemällä. Eri tulolähteiden yhdistely voi olla uusi normaali, sanoo Heinonen.

Heinonen muistuttaa, että varsinkin toiminnan laajentuessa oman y-tunnuksen hankkiminen on järkevä vaihtoehto. Tällöin pääsee hyötymään niistä eduista, joita yritystoimintaan ja riskinottamiseen liittyy.

Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan viime vuonna laskutuspalveluja käyttäneitä TyEL-vakuutettuja oli reilut 16 000. Tämän vuoden toukokuussa keikkatyöläiset siirtyivät yrittäjän eläkelain eli YEL-vakuuttamisen piiriin.