Muovipussiin pakattu kouluruoka herätti huolen kemikaalien liukenemisesta: "Keittiöltä voi pyytää mustaa valkoisella"

Kajaanissa osa vanhemmista kritisoi kouluissa ja päiväkodeissa yleistyvää ruoan pakkausmenetelmää, jossa ruoka pakataan pussiin kuumana ja lämmitetään siinä.

kouluruoka
Ruokia pusseissa ja vanhempia taustalla.
Tiistai-iltana vanhemmat saivat maistaa Hottis-menetelmällä valmistettuja puuroja ja kiisseleitä. Niko Mannonen / Yle

KajaaniLiukeneeko muovipussista kemikaaleja lasten aamupuuroon? Rasittavatko kertakäyttöiset elintarvikemuovipussit ympäristöä?

Tiistai-iltana Lehtikankaan monitoimitalon ruokasalissa Kajaanin Mamsellin työntekijät saivat vastata vanhempien kärkkääseen kritiikkiin ja kysymyksiin. Hot Fill -menetelmällä muoviin pakattua ja pussissa kuumennettua ruokaa verrattiin eineksiin.

Paikalla oli yli 30 vanhempaa. Keskustelussa tuotiin esille myös, ettei useita päiviä sitten valmistettu pussipuuro kelpaa kaikille päiväkotien työntekijöillekään. Pussipuuroa sanottiin liian prosessoiduksi ja jopa pelottavaksi.

– Kuinka moni teistä söisi kotona perjantaina tehtyä puuroa maanantaina? Kuului yksi kysymys Mamsellin työntekijöille.

Mamsellin työntekijät vastasivat, että kaupasta ostettu riisipuurokin voi olla useita päiviä vanhaa. Myös monessa kodissa jääkaappi on täynnä muoviin pakattua ruokaa. Vanhempien kysymyksiin vastattiin kärsivällisesti.

Vehnähiutalepuuroa muovipussissa.
Hot Fill -menetelmä sopii erilaisten puurojen, rahkojen, kastikkeiden ja kiisseleiden valmistukseen. Julia Sieppi / Yle

Kajaanin päiväkotien ja koulujen ruoka keräsi myös kiitosta ja moni kehui maistettavana olleiden Hottis-menetelmällä tehtyjen kiisselien ja puurojen makua. Uuden menetelmän lisäksi vanhempia puhuttivat tutut kumiperunat, sokerin määrä ja ruuan alkuperä.

Yle kertoi Hot Fill- eli tuttavallisemmin Hottis-menetelmästä lokakuussa. Elokuun alussa käyttöön otetulla pakkaus- ja lämmitysmenetelmällä erilaiset puurot, kastikkeet ja keitot valmistetaan valtavina satseina tuotantokeittiössä ja pumpataan elintarvikepusseihin. Myöhemmin pussit kuumennetaan uudestaan koulujen ja päiväkotien keittiöissä.

Kotimaassa samanlaista menetelmää käytetään Kemppaisen mukaan ainakin Järvenpäässä, Hyvinkäällä ja Rovaniemellä.

Kemppaisen mukaan tämän hetken trendi on, että tuotantoa keskitetään entistä enemmän isoihin tuotantokeittiöihin. Tärkeä kysymys on, kuljetetaanko ruoka kylmänä vai kuumana.

– Hot Fill on todella käyttökelpoinen ratkaisu ja se tulee varmasti yleistymään Suomessa todella paljon, Kemppainen uskoo.

Ihmiset ottavat puuroa kattilasta.
Vanhempainillassa aikuiset maistoivat paljon puhuttuja puuroja ja kiisseleitä. Niko Mannonen / Yle

Mamsellin palvelusuunnittelijan Taru Kemppaisen mukaan yksi merkittävä hyöty on ollut, että työntekijöiden ergonomia on parantunut. Painavien teräsastioiden nosteleminen ja ruuan annosteleminen kauhalla on vähentynyt.

Ylen nettijututusta tuli toimitukseen paljon palautetta ja aihe herätti keskustelua sosiaalisessa mediassa. Monia huoletti erityisesti, että liukeneeko lasten ruokaan haitallisia kemikaaleja muovista.

Pussipuuron muovi on testattua

Kajaanin Mamsellin käyttämät elintarvikemuovipussit valmistaa ruotsalainen Duni AB ja ne ovat valmistettu PE-muovista. Kemppaisen mukaan pussit ovat tutkitusti elintarvikekäyttöön soveltuvia.

– On hyvä muistaa, että Suomen elintarvikelainsäädäntö on todella tiukka, eikä täällä ole mahdollista käyttää pakkausmateriaaleja, jotka eivät sovellu elintarvikekäyttöön, Kemppainen sanoo.

Mamsellin palvelusuunnittelija Taru Kemppainen
Mamsellin palvelusuunnittelija Taru Kemppaisen mukaan Hottis-menetelmä on turvallinen. Niko Mannonen / Yle

Suomessa noudatetaan EU:n muoviasetusta. Kaikkia kontaktimateriaaleja koskee vaatimus, ettei niistä saa siirtyä elintarvikkeeseen mitään haitallisia aineita. Sama koskee niin astioita, pintoja kuin kertakäyttöhanskojakin.

– EU:n muoviasetus on kuin keittokirja, mikä kertoo mistä aineista elintarvikemuovia saa valmistaa ja millä tavalla muovituotteet pitää tutkia ennen niiden päätymistä markkinoille, selittää Eviran ylitarkastaja Merja Virtanen.

Jokaisella elintarvikehuoneistolla on oltava muovinvalmistajan antama asiakirja, joka kertoo mitä materiaali on, mitkä lainsäädännön vaatimukset se täyttää, miten se on testattu ja minkälaiseen käyttöön se soveltuu.

Kajaanin Mamsellilta Dunin myöntämä elintarvikekelpoisuustodistus löytyy. Papereista ilmenevät muun muassa raja-arvot, mitä materiaali äärimmillään kestää ilman, että siitä liukenee haitallisia kemikaaleja.

– Tutkimuksen mukaan pakkaus kestää 100 asteen kuumennuksen kahden tunnin ajan, kertoo Mamsellin Taru Kemppainen.

Niin kauan Dunin elintarvikepusseja ei kuitenkaan koskaan kuumenneta. Ruuan uudelleen lämmitys vie 20–30 minuuttia ja sen aikana ruoka kuumennetaan noin 75 asteeseen. Pumppausvaiheessa lämpötila on lähellä kiehumispistettä.

Kajaanin Mamsellin henkilökunta pussittamassa riisipuuroa.
Kun ruoka pumpataan elintarvikepussiin, lämpötila on vähintään 75 astetta. Sen jälkeen pussit jäähdytetään 90 minuuttissa.Ville Muikkula / Yle

Kemppaisen mukaan makuun tai rakenteeseen puuron pumppaaminen ja pussitus ei vaikuta ollenkaan. Päinvastoin: ruuan nopea jäähdytys ehkäisee koostumuksen muuttumista.

Entisessä toimintamallissa esimerkiksi makkarakastike kuljetettiin kuumana yksikköön.

– Silloinhan kastiketta säilytetään pidempään lämpimässä ja se paksuuntuu. Tällä pakkaustavalla sitä ongelmaa ei ole, vaan ruokatuote on rakenteeltaan ja maultaan samanlainen.

Kaikki keittiöt eivät toimi turvallisesti

Huoli muovin turvallisuudesta ei ole turha. Euroopan unionissa muovin valmistukseen hyväksyttyjä kemikaaleja on noin 900. Mukana on harmittomampia aineita, mutta myös karsinogeenisiä sekä hormoneihin vaikuttavia aineita – niin sanottuja hormonihäiriköitä.

Siksi elintarvikemuovia on äärimmäisen tärkeä käsitellä täsmälleen olosuhteissa, jotka valmistaja on tutkinut turvallisiksi.

Eviran ylitarkastajan Merja Virtasen mukaan Elintarvikeviraston tietoon on Suomessa tullut joitakin tapauksia, joissa ruokaa on esimerkiksi laitettu liian kuumana muoviastiaan. Asia on käynyt ilmi, jos muovi on muovaantunut kuumuudesta tai sen pinta on rikkoutunut. Silloin riski, että ruokaan pääsee haitallisia kemikaaleja, kasvaa.

Puuropusseja kuljetushäkissä.
Väärinkäytettynä Hot Fill -menetelmässä ruokaan voi liueta haitallisia kemikaaleja. Julia Sieppi / Yle

Riski on sitä suurempi, mitä kuumempaa tai rasvaisempaa ruoka on.

– Joskus näkee toimijoita, joilla asiakirjatkin ovat kunnossa, mutta he eivät ole selvittäneet riittävästi, että missä olosuhteissa materiaalia voi käyttää ja ei ole huomattu noudattaa lämpötilaa koskevia rajoituksia.

– Yleensä puutteet on huomattu valvonnassa ja toimijat ovat korjanneet ne. Se on ollut tietämättömyyttä tai huolimattomuutta, Virtanen arvelee.

Riskeistä huolimatta Virtasen mielestä Hot Fill -menetelmä on oikein käytettynä hyvä ja turvallinen. Vaikka muovipusseissa makaava puuro on kaukana kodinomaisuudesta, sen etuna on hallitun prosessin tuoma tasalaatuisuus ja steriiliys.

– Oleellista ruuan turvallisuuden kannalta on, että keittiö on varmistanut, että käytettävä muovipussi kestää kuuman ruuan, eikä pelkästään rakenteeltaan, vaan nimenomaan kemiallisesti, Virtanen muistuttaa.

Riisipuuroa lasketaan Hot Fill -elintarvikepussiin
Kuumapakkausmenetelmässä käytettävä muovi kestää kuumankin ruuan. Ville Muikkula / Yle

Elintarvikealan yritysten valvontatuloksia voi myös seurata netissä Oivahymy-sivuilla. Eviran ohjaamat kunnalliset valvojat tarkistavat myös muovin käyttöä keittiöissä.

Jos kemikaalit mietityttävät, Virtanen neuvoo kysymään asiasta suoraan keittiöltä.

– Tietenkin keittiöltä voi pyytää mustaa valkoisella, että mihin heidän käyttämänsä muovipussi soveltuu. Ettei osteta mistä halvalla saadaan, vaan se oikeasti soveltuu käyttöön.

Kajaanissa Mamsellin palvelusuunnittelija Taru Kemppainen lupaa, että jokainen halukas saa tutustua Dunin asiakirjoihin.

Vettä, bensaa ja tiskiainetta säästyy

Myös uuden tuotantomenetelmän ympäristöystävällisyys puhutti vanhempia. Kun pussit on tyhjennetty puurosta tai kiisselistä, ne lajitellaan energiajätteeseen, jotka päätyvät poltettavaksi Riikinvoiman ekovoimalaitokselle Leppävirralle.

Uusi toimintamalli on ollut käytössä vasta elokuun alusta alkaen, joten Kemppainen ei vielä osaa vertailla sen ympäristökuormitusta verrattuna entiseen.

– Tällä hetkellä tiedossa on molempien menetelmien hyödyt ja haitat. Pelkän pakkausmateriaalista tulevan jätteen tarkastelemisen sijaan tulisi tarkastella kokonaisuutta.

Puuroa kattilassa.
Kouluissa ja päiväkodeissa puuroa syödään usein. Niko Mannonen / Yle

Koska suuria kuljetusastioita kuljetetaan nykyään vähemmän, kuljetuskerrat ovat vähentyneet yli 60 prosentilla. Myös astiahuolto on keventynyt, kun astioita pitää tiskata vähemmän. Kemppaisen mukaan uusi menetelmä säästää päivässä 800 litraa vettä ja 1,6 kiloa astianpesuainetta.

– Tuotantotavasta ja kuljetuksista saatujen säästöjen vuoksi voidaan suosia, että jatkossakin teemme ruokaa kotimaisista raaka-aineista saatavuuden mukaan, Kemppainen lupaa.

Työntekijöiden tarve ei vähentynyt

Uudistuksen myötä Mamsellin kuljetuskustannukset ovat puolittuneet, ja vuosittaiseksi säästöksi arvioidaan yli 40 000 euroa. Työntekijöiden kannalta muutos on näkynyt työnkuvassa. Aiemmin puurot keitettiin yksiköissä itse ja salaatit tulivat Mamsellin tuotantokeittiöiltä.

Nyt puurot tulevat pusseissa, ja salaatit puolestaan kootaan pienissä keittiöissä itse.

Vanhempien huoli päiväkoti- ja koulutyöntekijöiden töiden vähentymisestä ei ole Kemppaisen mukaan toteutunut.

– Työntekijät ovat kommentoineet, että ruuan valmistukseen ja tarjoiluun kuluu aiempaa enemmän aikaa, eli työtehtävät ovat jopa lisääntyneet. Kenenkään työt eivät ole todellakaan vähentyneet.

– Työntekijöiden määrä ja työaika ei ole tippunut, Kemppainen sanoo.

Jos massa pystytään pumppaamaan tarjoiluastiaan, säästetään työntekijää huomattavasti.

Taru Kemppainen

Tulevaisuudessa voi olla, että tuotantokeittiöissä käytetään yhä enemmän ruokaa annostelevia pumppuja. Kemppaista kiinnostaa pumpun hyödyntäminen esimerkiksi lasten suosikkiruuan, makaronilaatikon tekemisessä. Nyt makaronilaatikko tulee toimipisteisiin osittain raakana ja kylmäkasattuna. Ruoka paistetaan yksiköissä itse.

Kun pumppua ei ole, työntekijöiden täytyy lappaa ruoka kauhalla tarjoiluastioihin. Yhdessä padassa voi olla 250 kiloa ruokaa.

– Jos massa pystytään pumppaamaan tarjoiluastiaan, säästetään työntekijää huomattavasti, Kemppainen sanoo.