Maskulaisemäntä ei pääse koskaan ulkomaanlomalle lomittajapulan vuoksi – talon tavoille opetettu lomittajakin siirtyi hommiin autotehtaalle

Lehmänhoidon taitavia lomittajia on Etelä-Suomessa liian vähän.

maatalouslomittajat
Seija Kairinen maitotilallaan Maskussa
Maskulainen maitotilan emäntä tietää, että lomittajapula on Etelä-Suomessa todellinen.Minna Rosvall / Yle

MaskuMaskulainen maitotilan emäntä Seija Kairinen hakee tuttipullon ja juottaa siitä maitoa kaksi päivää sitten syntyneelle vasikalle. Poikimisia tilalla tapahtuu noin 80 vuodessa, joten uuden elämän alkuun saattaminen on tuttua puuhaa.

Navetassa vieraita tuijottaa noin 70 lypsylehmää. Nuorta karjaa on noin 50.

Viime vuosina emäntä on tuskaillut lomittajapulan vuoksi. Ammattitaitoinen lomittaja hoitaa poikimisetkin, mutta taitavaa apua on hankala saada.

– Täällä Etelä-Suomessa karjatilat ovat niin harvassa. Pohjois-Suomessa voi olla karjatiloilla kasvaneita, jotka haluavat jäädä kotiseudulleen. Täällä ei ole heitä, jotka olisivat äidinmaidossa saaneet lehmänhoidon taidon, pohtii Kairinen.

Täällä ei ole heitä, jotka olisivat äidinmaidossa saaneet lehmänhoidon taidon.

Seija Kairinen

Myös tilastot vahvistavat emännän oletuksen maitotilojen määrästä. Luonnonvarakeskuksen tilastojen mukaan vuonna 2016 koko maassa maitotiloja oli noin 7 800. Varsinais-Suomessa niitä oli 205, kun taas esimerkiksi Pohjois-Savossa maitotiloja oli 1 081.

Seija Kairisen mielestä alueet ovat saaneet myös enemmän maataloustukia kuin etelän tilat.

– Keski- ja Pohjois-Suomen tilat ovat saaneet enemmän maidon litrakohtaista tukea kuin me. Siellä on voitu palkata lisätyövoimaa, ja koneet voivat olla uudempia kuin meillä. Täällä laitteita joudutaan virittelemään melkein joka päivä. Meillä ei ole varaa investointeihin.

Lapset kärttivät ulkomaanlomalle

Maatalousyrittäjät kuten Seija Kairinen ja hänen puolisonsa Jarmo Koslonen ilmoittavat lomatoiveensa ajoissa lomituspalveluja hoitavaan yksikköön. Aina lomat eivät toteudu, vaan muutoksia voi tulla juuri ennen loman alkua.

Maitotilan emäntä Seija Kairinen
Maitotilan emäntä Seija KairinenMinna Rosvall / Yle

– Viime kesänä, kaksi päivää ennen meidän viikon vuosilomaamme, ilmoitettiin, että meidän molemmat lomittajamme ovat jääneet sairauslomalle. Tuuraajista toinen ei ollut koskaan ollut meillä. Vaikka olimme lomalla, kävimme navettatöissä muutaman tunnin päivässä opastamassa ja auttamassa lomittajia, kertoo Kairinen.

Käytännössä pariskunta lomailee usein kotona tai lähistöllä. Lomittaja työskentelee päivisin, ja illalla ja yöllä eläimet ovat omistajien vastuulla. Lehmien robottilypsyä ja poikimisia pitää valvoa.

Ensimmäisenä yönä lomittaja soitti, että sähköt ovat katkenneet, sitten meni lantavaijeri poikki ja traktori hajosi.

Seija Kairinen

– Viimeksi oltiin ulkomailla 2004. Kun lapset olivat pieniä, he halusivat matkoille. Lomatoimistosta voisi saada henkilön, joka valvoisi yön hälytykset. Siitä pitää maksaa erikseen. En uskaltaisi jättää karjaa vieraalle ihmiselle pitkäksi ajaksi.

Viime kesänä Hämeenlinnan matka keskeytyi, kun tilalta alkoi kuulua kummia.

– Meidän piti olla kolme yötä pois kotoa. Ensimmäisenä yönä lomittaja soitti, että sähköt ovat katkenneet, sitten meni lantavaijeri poikki ja traktori hajosi. Päätimme palata lomalta kotiin. Joskus jopa itkettää tai olen kateellinen, kun toiset menevät Lappiin tai Kreetalle. On vaatinut paljon hyväksyä se, että koskaan ei oikeastaan ole todellista lomaa, kertoo Seija Kairinen.

Kokopäiväinen työ voisi olla ratkaisu

Ratkaisu lomituspulaan olisi Seija Kairisen mielestä ammattitaitoisen työnvoiman rekrytoiminen.

– Siihen pitäisi myös kiinnittää huomiota, että lähes kaikki lomittajat ovat osa-aikaisia. Lomittajille pitäisi pystyä tarjoamaan täyttä työpäivää, että he tulisivat toimeen sillä palkalla.

Seija Kairinen juottaa kahden päivän ikäistä vasikkaa
Seija Kairinen juottaa kahden päivän ikäistä vasikkaa Minna Rosvall / Yle

Kairinen kertoo, että heillä on ollut hyviä lomittajia, jotka ovat hakeutuneet töihin muualle.

– Juuri äsken lomatoimistosta ilmoitettiin, että isännän lomia tehnyt hyvä ammattilomittaja on irtisanoutunut ja menee Uudenkaupungin autotehtaalle töihin. Lomittaja oli ahkera, kantoi vastuuta ja käytti kaikkia koneita.

Lomitusjärjestelmän uudistaminen huolestuttaa

Viime aikoina lisää huolta Seija Kariselle on tuottanut lomitusjärjestelmään suunnitellut muutokset. Niistä on keskusteltu peruspalveluministeri Annika Saarikon kanssa. Kairinen pelkää, että jatkossa lomailu on entistä hankalampaa.

Jatkossa lomittajan pitäisi selviytyä 10 tunnin töistä ehkä alle seitsemässä tunnissa.

Seija Kairinen

Varsinkin tilakohtainen loma merkitsisi sitä, että aviopuolisot eivät enää voisi lomailla eri aikaan. Tähän asti toinen puolisoista on voinut lähteä esimerkiksi sukulaisen häihin. Toinen on jäänyt hoitamaan karjaa.

– Varsinkin lehmätiloilla lomitustunnit näyttävät entisestään vähenevän. Jatkossa lomittajan pitäisi selviytyä 10 tunnin töistä ehkä alle seitsemässä tunnissa. Ei sellaista superlomittajaa löydy mistään. Me joudumme paikkaamaan lomittajan työtä, pohtii Kairinen.