Koe uusi yle.fi

Metsästyksessä pyörii miljoonia – hyvinvointilisää vaikeampi mitata

Metsästyskausi on kiivaimmillaan, ja sadattuhannet suomalaiset liikkuvat riistan perässä. Sen merkitys talouteen on satoja miljoonia euroja.

Hirvien metsästys
Hirvenkaato, ase, metsästäjä
Tänä syksynä ammutaan yli 57 000 hirveä.Mika Moksu / Yle

Hiljainen syysilta sähköistyy hetkessä, kun naarashirvi loikkaa kaurapellolle. Vasa seuraa perässä syömäpuuhiin. Nostan varovasti kiväärin tukkipinon tuelle ja asettelen vasan kiikaritähtäimen ristikkoon.

Goretextakin keräämä kylmä kosteus hartioista unohtuu, pulssi nousee. Napsautan punapisteen ristikon keskelle, vaikka hämärä ei vielä haittaa.

Varmistan tekstiviestillä jahtipomolta, että vasan voi ampua. Lupa välähtää ruudulle samantien.

Hirvenmetsästyskausi on meneillään. Se alkoi varsinaisesti lokakuun puolivälissä ja jatkuu vuoden loppuun. Tällä kaudella on käytössä lähes 53 000 hirven pyyntilupaa. Niitä myönnetään hirvikannan suuruuden mukaan.

Harva tulee miettineeksi niitä monia arvoja, jotka metsästykseen liittyvät. Yksi niistä on raha, ja viranomaiset puhuvat jo riistataloudesta.

Metsästyksen talouslaskelmat eivät juuri tällä hetkellä mahdu mieleeni.

Hirvet tulevat lähemmäksi hissukseen, viimein vasa kääntää kylkensä sadan metrin päässä. Ase on vakaasti tuella, tähtään kaulanjuureen.

kiikaritähtäin, luminen maisema
Markku Sandell / Yle

Metsästys käy lompakolle

Luonnonvarakeskuksessa on vastikään tutkittu metsästyksen hintaa ja taloudellista arvoa. Suomessa on 300 000 metsästyskortin lunastanutta, joista liki 200 000 käy metsällä kauden aikana yhden tai useita kertoja.

He kuluttavat tavaroihin ja palveluihin keskimäärin tuhat euroa vuodessa. Matkakuluja siitä on tyypillisesti kolmesta neljään sataan euroa.

Moni tuleekin metsälle pidemmän matkan takaa.

Kokonaisuudessaan metsästyspäivien arvo oli metsästäjille minimissään 110 miljoona euroa vuonna 2016. Toisilla yksittäisen metsästysmatkan kulut kohosivat tuhansiin euroihin, kun taas päiväretken tehneille hinta oli ehkä vain muutamia euroja.

Useimmat Suomen metsästysseurat syntyivät sodan jälkeen, jolloin metsästys kokosi yhteen saman kylän miehet, ja näille samoille metsästysmaille palataan edelleen kauempaakin. Monen metsästysseuran tunnuksessa on yhä kylän tai paikkakunnan nimi.

Minun metsästysretkeni suuntautuu Varsinais-Suomesta Pohjois-Satakuntaan. Matkoihin, eväisiin ja uusittaviin varusteisiin uppoaa kauden aikana satanen jos toinenkin.

Varusteet ovat nyt eri tasolla kuin isäni hirvijahtiaikoina 1970-luvulla. Silloin la-puhelimet olivat vasta tulossa, nyt niitä ei käytä kukaan. Ennen laitettiin päälle nahkatakki, sarkahousut ja saappaat. Nykyään vaatteet ovat erikseen metsästykseen suunniteltuja, ja myös metsästysmuoti vaihtelee.

Aseisiin saa uppoamaan rahaa niin paljon kuin haluaa. Alle tonnillakin toki saa jo kiikarin ja käyttöpyssyn.

hirvikivääri ja puhelin
Markku Sandell / Yle

Erälehtien mainossivujen kiiltokuvat houkuttavat silti hankkimaan moderneja suoravetolukkoisia kivääreitä ja aina vain tehokkaampia kiikaritähtäimiä, käsineitä, reppuja, jahtivaatteita, elektroniikkaa - mitä ikinä voi kuvitella tarvitsevansa.

Ne harvat laukaukset, jotka itse ammun metsästyskauden aikana, sujuvat silti vanhalla kiväärilläni.

Työllisyysvaikutus merkittävä

Mustakeitaan turvesuolta tuulee vilua takin alle. Seison kolmatta tuntia vanhassa passitornissa. Kuormalavalattian laudat jo natisevat ja pystytolpat lahoavat päistään. Radiopuhelimesta kuuluu koiramiehen ilmoituksia.

Jämtlanninpystykorvan kaulassa on samanlainen tutkapanta kuin omalla koiralla, joten pystyn tarkkailemaan hirvien jälkiä nuuhkivan koiran menoa myös itse.

Nyt koira menee puhelimen näytön mukaan jo 680 metrin päässä viiden kilometrin tuntivauhdilla poispäin eikä hauku. Liikaa ei silti kannata puhelinta tuijottaa, se ei sentään kerro hirvien liikkeistä. Tottunut metsälläkävijä tuntee alueet, joissa hirvet majailevat.

Vaikka usealla hirvimiehellä on harmaata hiuksissa ja monessa seurassa nuoret ovat vähemmistönä, metsästys on yhä elinvoimainen harrastus, jolla on kansantaloudellisia vaikutuksia. Ase-, varuste- ja tarvikekaupassa pyörii miljoonia euroja ja ala työllistää suoraan ja välillisesti satoja ihmisiä.

Metsästykseen liittyvän kulutuksen vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäyksen osalta Luonnonvarakeskus arvioi vaikutukset olevan 130–169 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksetkin 2245–2986 henkilötyövuotta.

Vastaavien työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi tarvittaisiin satoja uusia pieniä yrityksiä tai jokin suurinvestointi. Metsästäjien rahankäytön vaikutukset ovat noin kaksinkertaiset verrattuna esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttöön.

– Rahankäytön vaikutusten lisäksi on myös laskettavissa riistalihan arvo ja rahankäytön kokonaistaloudelliset vaikutukset. Vuonna 2016 riistalihan arvo oli 66 miljoonaa euroa, Oulun yliopiston ja Luken tutkimusprofessori Artti Juutinen laskee.

Harvennus säästää henkiä

Laukaus. Vasa keinahtaa laukauksesta kaurapellon laidassa ensin polvilleen, ja sitten nurin. Laukaus on ainoa, jonka koko jahdin aikana ammun.

Joku saattaa vieroksua vasojen ampumista, mutta näin hirvikannan kasvua rajoitetaan tehokkaammin.

Metsästyksen arvoa voi laskea myös toteutumattomina hirvikolareina.

Luken tutkimuksessa arvioidaan, että vuoden 2015 hirvijahdilla vähintään muutaman kymmenen miljoonan euron hirvikolarit.

Liikenneviraston mukaan vuosien 2014-15 yli 1800:sta hirvionnettomuudesta aiheutui noin 60 miljoonan euron laskennalliset kulut.

Toisaalta onnettomuuksia sattui edelleen, vaikka hirviä pari vuotta sitten kaadettiin noin 44 000.

Mutta jos hirvet (siirryt toiseen palveluun) jätetään ampumatta, kolarit ja metsien taimikkotuhot (siirryt toiseen palveluun) voisivat kasvaa nopeasti.

Hyvinvointivaikutukset mittaamattomat

Passit puretaan, kuuluu korvanappiin. Napsaisen lippaan irti ja poistan piipusta patruunan. Pitkän viikonlopun mittainen metsästys päättyy.

Kohta vedetään lähes satakiloista keväällä syntynyttä isoa vasaa. Aikuisten hirvien kanssa tulee enemmän hiki, mutta työlästä tämäkin.

Lahtisuulissa eli nylkypaikassa hirveltä otetaan pois nahka, tällä kertaa myös mahalaukku, ja suolet otetaan vasta nyt pois. Yleensä ne jätetään metsään.

Hirvi riippuu, mies puhdistaa ruhoa
Metsästyksestä saatavan hirvenlihan arvoksi lasketaan yli 65 miljoonaa euroa.Markku Sandell / Yle

Kohta vasa nostetaan orteen roikkumaan. Suojapussi vielä päälle, ja viikon päästä näillä kylmillä on vuorossa paloittelu ja lihanjako.

En aio laskea kilohintaa sille lihalle, mikä aikanaan päätyy pakastimeeni.

Metsästyksen taloudellisten arvojen lisäksi tulevat hyvinvointivaikutukset, joita on vaikea mitata euroissa.

Miten siihen arvoon pystyisi edes laskemaan syysraikkaan metsän tunnelmat, hiljaiset mietinnät passissa, irtioton työarjesta. Kun tutun hirviporukan kokoontumispaikalla, männikköiselle mäelle talkoilla rakennetussa kodassa haapapuut räiskähtelevät ja mustakylkisestä pannusta heruu kuksaan kuumaa kahvia.

7.11. Lisätty puuttuva nolla metsällä käyvien määrään: Suomessa on 300 000 metsästyskortin lunastanutta, joista liki 200 000 käy metsällä kauden aikana yhden tai useita kertoja. Sekä lisätty linkki Osmo Tammisalon blogiin.