Jokelan koulun joukkosurmasta kymmenen vuotta: Aselaki tiukkeni, mutta nuoret yhä vailla mielenterveyshoitoa

Koulusurmista Jokelan koulussa Tuusulassa järkyttyi koko Suomi. Tutkintalautakunta antoi tragedian jälkeen toistakymmentä suositusta kouluampumisten estämiseksi. Niistä vain osa on toteutunut.

Kotimaa
Jokelan koulutuskeskus 7.11.2007
Mauri Lahti / AOP

Marraskuun seitsemäntenä päivänä kymmenen vuotta sitten Jokelan koulun oppilas pelkäsi lukitussa koululuokassa. Odottaessaan tyttö ehti miettiä kuolemaansa.

Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen istui seminaarissa. Kännykkään tuli ensimmäinen viesti, että Jokelan koulukeskuksessa Tuusulassa on ammuskeltu.

Uutisviestejä tuli lisää. Salissa alkoi supina, kun tieto levisi.

Sitten tekstiviestissä luki, että koulun rehtoria on ammuttu.

– Ajattelin, että erittäin paha juttu ja poikkeuksellista. Arvasin, ettei kysymyksessä voi olla sattumanvarainen väkivallanteko, Kai Valonen muistelee.

Kai Valonen.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen.Jussi Koivunoro / Yle

"Koulusurmat ei yllätys"

Myös kriisipsykologi Soili Poijula kuuli Jokelan koulusurmista tiedotusvälineistä.

Ikävä kyllä minulle surmat eivät olleet yllätys.

Soili Poijula

– Ikävä kyllä minulle surmat eivät olleet yllätys. Olin jo vuosia aikaisemmin ollut yhteydessä Opetushallitukseen koulusurmien mahdollisuudesta. Olin surullinen, että nyt se tapahtui Suomessakin.

Surmaaja oli kertonut aikeistaan ennakkoon internetissä. Tapahtuneen jälkeen virisi keskustelu netin uhkista, aseiden saatavuudesta ja nuorten syrjäytymisestä.

Kai Valonen oli Jokelan koulusurman tutkintalautakunnassa tutkijana. Raportti valmistui runsas vuosi koulusurmien jälkeen. Sen tekeminen vaati erillislain, jotta tutkijat saivat käyttöönsä tarvitsemansa tiedot.

Jokelan koulutuskeskus 7.11.2007
Mauri Ratilainen / AOP

Aselakeja tiukennettiin

Lautakunta päätyi antamaan 13 suositusta, joiden tarkoitus oli koulusurmien estäminen.

– Henkirikosten valmistelun kriminalisointi on toteutunut ja aseiden saatavuus on hankaloitunut. Lisäksi poliisin edellytykset toimia internetissä ovat parantuneet huomattavasti, Valonen sanoo.

Soili Poijulan mielestä nykyisin osataan suuronnettomuuksien jälkeen paremmin ja nopeammin järjestää tarvittavaa apua, hoitoa ja tukea.

– Parhaiten on kehitetty koulujen fyysistä turvallisuutta ja kriisitoimintamalleja. Kouluissa pelastautuminen ja myös psyykkinen jälkihoito on organisoitu hyvin, Poijula lisää.

Soili Poijula Ylen tv-uutisten päälähetyksessä Eva Polttilan haastateltavana 7. marraskuuta 2007.
Soili Poijula Ylen tv-uutisten päälähetyksessä Eva Polttilan haastateltavana 7. marraskuuta 2007.Yle

Nuoret vailla mielenterveyspalveluita

Moni epäkohta on Soili Poijulan ja Kai Valosen mielestä kuitenkin hoitamatta.

Kaikki eivät edelleenkään saa tarvitsemiaan mielenterveyspalveluita.

– Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarve on räjähdysmäisesti kasvanut, mutta niihin vastaaminen ei ole. Kouluissa tai peruspalveluissa ei ole suositusten mukaisesti oppilashuollon työntekijöitä. Myös erikoissairaanhoidossa lasten ja nuorten palvelut ovat aika vähäiset, Soili Poijula sanoo.

– Edelleen tapahtuu myös kiusaamista. Onneksi siitä välillä keskustellaan, mutta vielä pitäisi petrata, Valonen jatkaa.

Jokelan koulutuskeskus 7.11.2007
Lehtikuva / KRP

Jokela jätti avoimia haavoja

Kai Valonen on osallistunut Jokelan lisäksi myös Kauhajoen koulusurmien tutkintaan. Nyt hän tutkii Turun puukotuksia.

– Jokela palailee toistuvasti mieleeni ja sitä tulee muisteltua. Aina kun ulkomailla tapahtuu koulusurma, muistan Jokelan ja Kauhajoen.

Jokela oli ensimmäinen varsinainen koulusurmatapaus Suomessa. Se järkytti ja kosketti suomalaisia syvästi. Kansalaisten turvallisuudentunne sai kovan kolauksen.

– Koulusurmien myötä rikkoontui illuusio siitä, ettei vastaavaa voi tapahtua meillä Suomessa, Soili Poijula sanoo.

Jokelan koulutuskeskus 7.11.2007
Mauri Lahti / AOP

Haavat eivät ole vielä täysin umpeutuneet, ja monen on edelleen vaikea puhua tapahtuneesta.

Tuusulan kunnan opetuspäällikkö lähestyi tiedotusvälineitä lokakuussa kirjeellä, jossa toivoi median ja yleisön koulusurmien vuosipäivänä "antavan kouluille ja niiden oppilaille koulurauhan".

Kymmenen vuotta sitten Jokelan koulun luokassa pelännyt oppilas ei halua haastattelussa nimeään julki. Hän juoksi ulos koulurakennuksesta, selvisi hengissä ja pitää tiiviisti yhteyttä sen aikaisiin koulukavereihinsa.

Enää koulusurmat eivät ole alituisesti ajatuksissani.

Jokelan koulussa opiskellut tyttö

– Nykyisin mietin Jokelaa yllättävän vähän. Enää koulusurmat eivät ole alituisesti ajatuksissani.

Joka vuosi 7.11. hän käy sytyttämässä kynttilän menehtyneiden muistoksi koulun vieressä olevan lammen rannalle. Niin myös ensi tiistaina.

Juttua varten on haastateltu myös Opetushallituksen opetusneuvos Pekka Iivosta.