Saattohoitoystävä on vierellä viimeiseen asti – ”Ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin”

Saattohoitoystävä on saattohoidossa olevan ihmisen luona silloin, kun omaisella ei ole siihen mahdollisuutta. Kun omaisia ei ole, saattohoitoystävä voi olla ainoa, joka kuolevan vierellä valvoo.

saattohoito
Sairaalassa olevan vanhuksen käsi, jossa on kello ja side.
Saattohoitoystävä on saattohoidossa olevan luona silloin, kun omaisella ei ole siihen mahdollisuutta.Yle

Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvellä perustettiin keväällä uusi vapaaehtoistyön muoto, saattohoitoystävänä toimiminen. Saattohoitoystävä on tarpeen, kun saattohoidossa olevan ihmisen omaiset ovat kaukana tai heillä ei ole mahdollista olla läheisensä luona koko ajan. Aina omaisia ei edes ole.

Leila Övermark ja Sanna Granholm ilmoittautuivat keväällä mukaan vapaaehtoisiksi saattohoitoystäviksi. Molemmat ovat saattohoitaneet läheisiään, Leila Övermark on myös ollut töissä hoivaosastolla. He halusivat mukaan toimintaan omien kokemustensa vuoksi.

– Töissä koin sen, kun ei ehtinyt olla vierellä tarpeeksi. Mieli olisi tehnyt ja käytiinhän siinä usein, mutta koko aikaa ei voinut olla. Nyt voi, Leila Övermark sanoo.

Sanna Granholm oli miehensä vierellä tämän kuollessa 35-vuotiaana. Appivanhemmat kuolivat vuoden sisään siitä. Läheltä ovat lähteneet myös omat vanhemmat ja miehen veli.

– Omassa elämässä ollut niin paljon tätä, että olen ollut saattohoitajana ja tiedän, miltä se läheisistä tuntuu ja että he tarvitsevat tukea. Kai se on jotain sellaista, että haluaa olla apuna ja tukena, sekä läheisille että saattohoidossa olevalle, Sanna Granholm miettii.

Sanna Granholm ja Leila Övermark ovat vapaaehtoisia saattohoitoystäviä.
Sanna Granholm ja Leila Övermark ovat vapaaehtoisia saattohoitoystäviä.Pauliina Jaakkola / Yle

”On tärkeää, että siinä vierellä on joku”

Diakoni Marita Kunnari Lappajärven seurakunnasta kertoo, että kun saattohoitopäätös on tehty, saattohoidettavalta ja omaisilta kysytään, haluavatko he saattohoitoystävän.

– Monestihan on niin, että omaiset haluavat olla siinä vierellä, mutta aina se ei ole mahdollista. Jos omainen on kaukana, kun saattohoitopäätös tulee ja tilanne on akuutti, niin on tärkeää, että siinä vierellä on joku, Marita Kunnari sanoo.

Se vähentää mahdollisia syyllisyydentunteita ja epätietoisuutta, mitä jälkeenpäin voi olla.

Marita Kunnari

Hän sanoo, että saattohoitoystävä voi olla avuksi monin tavoin.

– Se helpottaa myös hoitohenkilökunnan painetta ja hän voi olla vuorottelemassa omaisten kanssa.

– Kun saattohoidettava kuolee, ystävä voi olla omaisten kuuntelijana. Ja jos omainen ei ole paikalla kun saattohoidettava on kuollut, niin saattohoitoystävä voi kertoa tilanteesta. Se vähentää mahdollisia syyllisyydentunteita ja epätietoisuutta, mitä jälkeenpäin voi olla, Kunnari miettii.

Saattohoitoystävät keventävät hoitohenkilökunnan taakkaa

Lappajärveläisessä tehostetun palveluasumisen yksikössä Lintukodissa on otettu saattohoitoystävät lämpimästi vastaan.

– Ensin olemme kysyneet omaisilta, että hyväksyvätkö he tämmöisen. Kaikki ovat olleet hyvin kiitollisia ja tykänneet, palveluesimies Kaija Mäntylä kertoo.

Lintukodissa saattohoitoystävää on tarvittu kaksi kertaa ja siellä on järjestetty työnohjausta henkilökunnalle ja saattohoitoystäville. Perehdytystä tarvitaan, että saattohoitoystävät tietävät, miten lähestyä saattohoidossa olevaa.

– Siinä käydään läpi mieliasioita, että tietää mistä alkaa puhua: lapsista, harrastuksista tai muusta mistä he ovat pitäneet. Haluaako, että luetaan tai lauletaan, aika monella on esimerkiksi lempivirsi, Kaija Mäntylä kertoo.

Hän kiittelee, että vapaaehtoisista on paljon apua hoitohenkilökunnalle.

– Nyt he tietävät, että siellä on joku vieressä ja saattohoitoystävä voi hakea hoitajan tarvittaessa.

– Yhä useammin on myös niin, ettei omaisia ole. Tämä on tärkeää, ettei kenenkään tarvitsisi kuolla yksin.

Leila Övermark (vasemmalla), Kaija Mäntylä, Ritva Päällysaho ja Sanna Granholm ovat mukana kehittämässä saattohoitoystävätoimintaa Lappajärvellä Lintukodissa.
Leila Övermark (vasemmalla), Kaija Mäntylä, Ritva Päällysaho ja Sanna Granholm suunnittelevat saattohoitoystävätoimintaa Lappajärvellä Lintukodissa.Pauliina Jaakkola / Yle

”Omana itsenä oleminen riittää”

Vaikka Leila Övermark ja Sanna Granholm ovat olleet kuolevan vierellä monta kertaa, he sanovat, ettei siihen koskaan totu. Jokainen tilanne on erilainen, mutta perusasia on sama: tärkeintä on läsnäolo.

– Omana itsenä oleminen riittää. Uskon niin, että jos on halu, niin löytää kyllä sanat ja sen, mitä siinä hetkessä tarvitaan, Sanna Granholm sanoo.

Jos on halu, niin löytää kyllä sanat ja sen, mitä siinä hetkessä tarvitaan.

Sanna Granholm

Leila Övermark on kutsuttu kerran saattohoitoystäväksi Lintukotiin. Saattohoidossa ollut henkilö ei ollut hänelle entuudestaan tuttu.

– Odotettiin hänen poikaansa Etelä-Suomesta. Silitin, lauloin ja luin hänelle. Hän oli kovissa kivuissa ja hengitti raskaasti. Jossain vaiheessa hän katsoi minua ja laittoi sitten silmät kiinni ja sitten oli rauhallista. Sitten kun hän nukkui, istuin vain.

Avuksi myös kotiin

Lappajärveläiset ovat lähteneet rohkeasti mukaan uuteen toimintaa, saattohoitoystäviä on jo kymmenen. Toiminta on herättänyt kiinnostusta myös lähikunnissa.

Toistaiseksi saattohoitoystävää on tarvittu palvelukodissa. Saattohoitoystävä Leila Övermark pohtii, että toimintaa voisi viedä koteihinkin.

– Ajattelisin, että tästä voisi olla apua omaisille kotiinkin. Että se omainen voisi vaikka nukkua edes hetken huoletta. Useinhan nämä tilanteet on sellaisia, että siinä on jännitys päällä ympäri vuorokauden.