Kymmenet seurakunnat hurahtivat liitoksiin – sen sijaan kuntaliitokset ovat täysin jäissä

Seurakuntien lukumäärä on vähentynyt samaa tahtia kuntien kanssa koko 2000-luvun ajan, mutta nyt tiet ovat erkanemassa.

seurakunnat
Leena Haakana
Ruokolahden kirkkoherrasta Leena Haakanasta tulee uuden Vuoksen seurakunnan kirkkoherra, jos Ruokolahden, Rautjärven ja Imatran kirkkovaltuutetut hyväksyvät liitosesityksen marraskuun lopun valtuustokokouksissa. Kari Kosonen / Yle

Puolensataa luterilaista seurakuntaa harkitsee parhaillaan vakavasti liittymistä naapuriseurakuntaan, enimmillään viisikin seurakuntaa voi jatkossa muodostaa yhden ison seurakunnan. Näin hurjia yhdistymishaluja ei ole nähty kymmeneen vuoteen.

Suuria monen seurakunnan yhteisliitoksia on vireillä muun muassa Turun ja Kankaanpään sekä Imatran seuduilla. Loviisassa on jo päätetty yhdistää seitsemän seurakuntaa kahdeksi seurakunnaksi 2019 alusta.

Lisäksi liitosta väljempää seurakuntayhtymää mietitään muutamassa kymmenessä seurakunnassa, ja osassa seurakuntia pohdinnassa on kallistuminen joko liitokseen tai vaihtoehtoisesti yhtymän suuntaan. Kaiken kaikkiaan suuria muutoksia omaan toimintaansa pohtii lähes 80 seurakuntaa maan 400 evankelis-luterilaisesta seurakunnasta.

Laki ei nyt pakota

Tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että seurakunnat hakevat yhdistymisiä nyt täysin vapaaehtoisesti.

Yleensä seurakuntaliitokset ovat olleet seurausta samalla alueella toteutetusta kuntaliitoksesta. Tällöin laki velvoittaa myös seurakunnat liitoksiin. Siksi seurakuntien lukumäärä onkin vähentynyt samaa tahtia kuntien kanssa koko 2000-luvun ajan. Molempien määrät ovat pudonneet 31-32 prosenttia 2000-2017 ja kovat kertapudotukset ovat osuneet samoihin vuosiin. Esimerkiksi vuoden 2009 alussa seurakuntien määrä tippui 49:llä ja kuntien lukumäärä 67:llä eli molempia toteutui enemmän kuin kertaakaan tällä vuosituhannella.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Mutta nyt tiet ovat erkanemassa. Kunnissa liitokset ovat täysin jäissä vuosiksi eteenpäin sote- ja maakuntauudistuksen takia.

Sen sijaan seurakunnissa kahvipannut porisevat polttoainetta liitosneuvotteluihin, vaikkei valtiolta ole luvassa edes porkkanarahoja. Valtaosan tavoitteena on lyödä hynttyyt yhteen vuoden 2019 alusta, ja lopuilla vuotta myöhemmin tai sen jälkeen. Jos kaikki nyt vireillä olevat liitosneuvottelut toteutuvat, putoaa seurakuntien kokonaismäärä 377:ään vuoden 2019 alussa. Pudotusta on reilut 20, kun keskimäärin seurakuntien määrä on vähentynyt vuosittain noin kymmenellä 2000-luvun aikana.

– Seurakunnan talous on aina takana yhdistymisissä. Niillä haetaan sekä toiminnallista että taloudellista tehokkuutta. Liitoksen jälkeen voidaan seurakunnan rakennuksia hallinnoida paremmin ja samaten henkilöstöpuolella esimerkiksi sijaisjärjestelyt on helpompi järjestää, kun on isompi seurakunta, sanoo taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander Kirkkohallituksesta.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Taloutensa puolesta Suomen seurakunnat voi jakaa kolmeen kuntoisuusluokkaan:

– Neljäsosalla seurakuntia taloustilanne on aika vaikea. Toisella neljäsosalla se on hyvä ja talous on jopa ylijäämäinen. Puolet seurakunnista on kiikun kaakun, tulot riittävät juuri ja juuri kuluihin, Perander sanoo.

Peranderin mukaan yleensä liitosneuvotteluissa on mukana useita pieniä seurakuntia, jotka ovat taloudellisesti ahtaalla. Henkilöstöä niillä on jo valmiiksi niin vähän, että sieltä nipistäminen on hankalaa.

– Sitten on katsottu, että yhdessä voitaisiin juuri sijaisjärjestelyitä ja muita kiinteistönhoitoon liittyviä asioita hoitaa keskitetymmin.

Pasi Perander
Pasi Peranderin mukaan neljäsosalla seurakuntia taloustilanne on vaikea. Markku Pitkänen / Yle

Itä-Suomeen suuria yhtymiä

Liitosten ohella lukuisat seurakunnat puhaltavat nyt vauhtia myös yhteisten seurakuntayhtymien perustamiseen. Yhtymässä seurakunnat säilyvät itsenäisinä, mutta yhtymä vastaa muun muassa seurakuntien taloudesta, kirkollisverosta ja rahojen pääpiirteitteisestä jaosta, sekä rakennuksista ja hautausmaista.

Kainuussa rovastikunnan kaikki yhdeksän seurakuntaa tähtäävät yhteisen yhtymän perustamiseen vuoden 2019 alusta lukien. Pohjois-Karjalassa on tähtäin asetettu vuoden 2020 alkuun. Yhtymäneuvotteluissa on mukana 13 seurakuntaa.

Pohjois-Pirkanmaalla viisi seurakuntaa pähkäilee liitoksen, yhtymän tai väljemmän yhteistyön välillä. Myös satakuntalainen Jämijärvi on mukana kuvioissa, vaikka se samalla kurkkii myös Kankaanpään liitosneuvotteluita.

Hiukan etelämpänä Kanta-Hämeessä Forssa, Tammela, Jokioinen, Humppila ja Ypäjä pähkivät niinikään liitoksen ja yhtymän perustamisen välillä. Sihti on vuodessa 2020.

Kauhajoki, Isojoki, Teuva, Karijoki, Kaskinen ja Kristiinankaupunki miettivät yhteistyötä, mutta kaikki on vielä hyvin alkuvaiheessa.

Lisäksi epävirallisia tunnusteluja yhteistyön lisäämiseksi mietitään kymmenissä seurakunnissa ympäri maata, muun muassa Virroilla ja Ruovedellä.