"Rakentajan ammattiylpeys kunniaan" – Ministerin neljä lääkettä rakentamisen tason parantamiseen

Ministeri tarjoaa keppiä ja porkkanaa: säännösten selkeyttämistä, digitalisointia, vastuuta rakennusmateriaalien pysymisestä kuivana ja ammattiylpeyttä.

Rakennustyön laatu
Jätkäsaari
Ylen raportointi palkitun, uuden Pitsitalon kosteusongelmista poiki tukun yhteydenottoja ihmisiltä, jotka epäilevät rakennusvirheitä kodeissaan. Useita sähköposteja tuli muun muassa Helsingin Jätkäsaaresta.Antti Kolppo / Yle

Onko suomalaisen rakentamisen taso heikkoa ja rakennetaanko Suomessa huonoja taloja?

Rakennustekniikan professori:

– Ei tarkoituksella.

Asuntoministeri:

– Valtaosin taso on hyvää, mutta valitettavasti uudenkin rakentamiseen mahtuu mukaan huonoja esimerkkejä.

Suuri rakennuttaja:

– Rohkenen sanoa ammattirakennuttajana, että suomalaisen rakentamisen taso on parempi kuin sen julkikuva.

Kun asiaa kysytään niiltä lukuisilta ihmisiltä, jotka ovat ottaneet yhteyttä Yleen sen jälkeen kun Yle raportoi palkitun uudisrakennuksen Pitsitalon kosteusongelmista, vastaus onkin aika synkkä. Eri puolilla pääkaupunkiseutua ihmiset kertovat epäilevänsä rakennusvikoja taloissaan ja saaneensa terveysongelmia erityisesti kosteusvaurioiden takia.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen
Asuntoministeri Kimmo Tiilikaisella on rakentamisen laadun parantamiseksi tarjolla sekä keppiä että porkkanaa.Nella Nuora / Yle

Pitsitalon rakentaja myönsi rakennusvirheet ja lupasi korjata ne.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) sanoo, että rakentamisen lopputulos määräytyy sen mukaan, mikä tai kuka on rakennusprosessin heikoin lenkki. Sen vuoksi hän haluaa "heittää haastetta rakennushankkeiden toteuttajille":

– Eihän millään valvonnalla tai säädöksillä pystytä valvomaan sitä, että jokainen toimenpide on oikea. Kyse on joka ainoan rakennuksella työskentelevän ammattiylpeydestä. Yksikin heikosti tehty työvaihe voi pilata lopputuloksen, jota on sitten vaikea korjata. Rakentajan ammattiylpeys kunniaan!

Suuren suomalaisen rakennuttajan SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola ärsyyntyy siitä, että jälleen kerran syyttävä sormi osoittaa rakentajiin. Sipola myöntää, että koska rakennusteollisuuden resurssit ovat tällä hetkellä täyskäytössä, joka paikkaan ei riitä parhaita tekijöitä. Hän muistuttaa kuitenkin, että rakennusliikkeiden liikevoitot liikkuvat kahden–neljän prosentin tasolla, joten puheet niiden tekemistä "pikavoitoista" ovat tuulesta temmattuja.

– Minähän en puhu rakennusliikkeen edustajana, vaan olen heidän asiakkaansa. Eivät ne mitenkään yltiökannattavia ole, ja ne toimivat hyvin ahtaassa raossa.

Yhtä lailla kunnilla, kaupungeilla ja valtiolla on Sipolan mielestä peiliin katsomisen paikka laadukkaan rakentamisen edellytysten luomisessa:

– Kiinteistöverot, sähköverot, kaukolämmön verot ja yhteiskunnan määrittelemät veden kustannuksetkin ovat nousseet aika kovaa. Merkittävin kustannuksiin vaikuttava kysymys on asemakaavoitus. Miten tiukasti talo on kaavassa määritelty? Kuinka paljon itse projektissa on enää mahdollista vaikuttaa lopputulokseen?

"Laadulla ei kilpailla"

Aalto-yliopiston rakennustekniikan laitoksen johtaja, professori Jari Puttonen näkee ongelmia viranomaisten ja rakentajien suhteessa.

– Hyväksyttävä rakentamisen laatu pohjautuu pitkälti viranomaisten määräyksiin. Ei niinkään yksittäisten rakennuttajien haluun hakea kilpailukykyä rakentamisen laadulla.

Asuntoministeri Kimmo Tiilikaisella on tarjolla rakennusliikkeille kannusteiksi porkkanaa ja keppiä.

Rakennusmääräyksiä selkeytetään niin, että rakennusprosessin kokonaiskuva on helpompi hahmottaa. Asetuksella määrätään vastuu siitä, että rakennusmateriaalit pysyvät kuivana. Rakentaminen digitalisoidaan siten, että dokumentaatiosta voidaan tarkistaa, missä vaiheessa ongelmat syntyivät. Ja sitten vielä nostetaan se rakentajien ammattiylpeys kunniaan.

– Jos rakennusyhtiö tietää, että kaikki menee kaupaksi joka tapauksessa, voi olla riski, että aletaan miettiä, ettei laadun tarvitse niin viimeisen päälle olla. Vaikka nyt on korkeasuhdanne rakentamisessa, kyllä jokainen pitkäjänteisesti alalla oleva yritys tietää, että viime kädessä se laatu ratkaisee ja siihen kannattaa panostaa.

Jari Puttonen, rakennustekniikan professori, Aalto-yliopisto.
Professori Jari Puttosen mielestä rakentamisessa kilpaillaan enemmän rakennusmääräysten täyttämisellä kuin teknisellä laadulla.Ronnie Holmberg / Yle

Professori Jari Puttosen mielestä rakentamisen laatua pitäisi mitata myös rakentamisvaiheessa eikä vasta sitten, kun ongelmat ovat kaatuneet asukkaiden syliin.

– Mittaus on avainsana. Tällä hetkellä toiminta perustuu siihen, että ohjataan suunnittelua eikä varmisteta rakennuksen laatua mittauksin.

Bonuksia asukastyytyväisyydestä

SATOn toimitusjohtaja kertoo, että yhtiöllä on käytössään palkitsemisjärjestelmä, jolla mitataan työmaan turvallisuutta, rakennustyön virheettömyyttä ja asukkaiden mielipiteitä lopputuloksesta.

– Mittaamme asukkaiden tyytyväisyyttä kuukausi–kaksi muuton jälkeen ja palkitsemme rakennusliikkeen bonuksella, jos onnistuminen tässä on hyvää, Saku Sipola sanoo.

Saton toimitusjohtaja Saku Sipola
SATOn toimitusjohtaja Saku Sipola pitää suomalaisen rakentamisen tasoa mainettaan parempana.Mårten Lampén / Yle

Sipolan mukaan myös asukkailla ja muilla rakennusten käyttäjillä on vaikutusta ongelmien määrään. Hyvään lopputulokseen vaaditaan koko ketjun toimivuus: kaavoituksen, suunnittelun, rakentamisen, mutta myös käytön. Rakennuttajan roolissa Sipola on nähnyt, miten rakennuksia myös käytetään väärin.

– Jos ajatellaan vaikkapa paljon puhuttuja kouluja, luulen, että isohko osa ongelmista johtuu väärästä käytöstä. Meillä on ollut kulttuuri pitää ilmanvaihtoa kiinni viikonlopun ajan. Tutkimukset kertovat, että 12 tunnin ilmanvaihdon seisomisen jälkeen alkaa jo mikrobikasvusto kanavistossa.

Lue myös:

Kuplia seinissä ja tulviva parveke – Helsingin kaupungin palkittu, uusi betonitalo on jo nyt kosteusvaurioiden kourissa

Sadevesi veti seinät kuprulle Jätkäsaaressa – jälleen rakennusvirhe upouudessa vuokratalossa Pitsitalon naapurissa