Valokuvataiteilija kuvasi uuden version Suomen vanhimmasta valokuvasta – "Dagerrotypia on hankalin tapa kuvata"

Henrik Cajander kuvasi Suomen ensimmäisen valokuvan Turussa 3.11.1842, eli tasan 175 vuotta sitten.

valokuvaus
Rinnakkain samasta paikasta otetut valokuvat kuvat Turun Humalistonkadulta vuosilta 1842 ja 2017.
Henrik Cajander kuvasi Nobelin talon 3.11.1842. 175 vuotta myöhemmin vain Turun tuomiokirkon torni muistuttaa menneestä.Kuvat: Turun museokeskus / Henrik Cajander (1842), Turun museokeskus / Jalo Porkkala (2017)

TurkuValokuvataiteilija Jalo Porkkala katsoo taivaalle ja huokaisee. Vielä hetki sitten Turun keskustan yllä leijui vankka pilvipeite. Nyt pilvipeite rakoilee, ja aurinko paistaa kirkkaasti.

Miehellä ei sinänsä ole mitään kaunista syyspäivää vastaan, mutta tällä kertaa hän olisi toivonut hieman pilvisempää säätä.

Vaiheita on niin monia, että yhdessä kun mokaa, niin koko kuva on pilalla.

Jalo Porkkala

Tämä johtuu siitä, että Jalo Porkkalan on tarkoitus kuvata toisinto Suomen ensimmäisestä valokuvasta – lääkäri Henrik Cajanderin vuonna 1842 dagerrotypia-menetelmällä valottamasta kuvasta Uudenmaankadun varrella seisseestä Nobelin talosta.

Taiteilija pystyttää 1840-luvun mallin mukaan rakennetun kameransa jalkakäytävälle. Käytännössä kamera näyttää linnunpönttöä muistuttavalta puulaatikolta.

Mies esittelee 1840-luvun malliin rakennettua kameraansa.
Kalle Mäkelä / Yle

Porkkala avaa reppunsa ja nappaa sieltä kuparilevyn, joka on päällystetty kiillotetulla hopealla. Dagerrotypia-menetelmässä kuva valotetaan kameraan asetettavalle metallilevylle.

– Kirkkaassa säässä tämä kontrastisuus on hieman hankalaa. Tällä menetelmällä ei voi toistaa sävyjä valosta varjoihin samalla tavalla kuin filmi- tai digikuvissa. Dagerrotypiassa pitää uhrata osa sävyistä ja valita ne tärkeimmät sävyt.

Vain kirkontorni muistuttaa menneestä

Turussa Uudenmaankadun ja Vähä-Hämeenkadun kulmassa sijainnut Nobelin talo purettiin 1960-luvun alussa. Nyt paikalla seisoo kerrostalo. Miljöö on kovin erilainen kuin Henrik Cajanderin valokuvassa 175 vuotta sitten.

Jalo Porkkalan mukaan menneen ajan henkeä on vaikea tavoittaa, vaikka uusi otos on kuvattu samalla menetelmällä kuin Suomen ensimmäinen valokuva.

– Nyt ainoa yhteinen asia molemmissa kuvissa on Turun tuomiokirkon torni. Muuten mijöötä ei tunnistaisi samaksi. En olisi ryhtynyt tähän, ellei kuvilla olisi mitään yhteistä.

Mies pitelee kopiota Suomen ensimmäisestä valokuvasta vuodelta 1842. Taustalla kuvauspaikka vuonna 2017.
Jalo Porkkala otti mallia Henrik Cajanderin ottaman valokuvan kopiosta.Kalle Mäkelä / Yle

Kirkkaan auringonpaisteen takia Porkkalan on pohdittava, mikä olisi sopiva valotusaika tulevalle valokuvalle. Mikäli hän antaa kuvan valottua liian pitkään, otos menee pilalle.

Lopulta mies päättää ottaa kuvan reilun minuutin mittaisella valotusajalla.

– Tämä on valokuvamenettelyistä haastavin. Koskaan ei voi sanoa, että siinä se kuva nyt on. Vaiheita on niin monia, että yhdessä kun mokaa, niin koko kuva on pilalla.

Kultainen loppusilaus

Reilun minuutin odottelun jälkeen Jalo Porkkala on valmis pakkaamaan kameransa pois. Seuraavaksi hän suuntaa Turun museokeskuksen tiloihin, jossa kuva on tarkoitus kehittää.

– Kuvaa käsitellään erilaisissa liuoksissa. Viimeinen vaihe on se, että kuva saa lopuksi kultakäsittelyn. Siinä vaiheessa voi tuhota kaiken, mitä on siihen asti saanut tehtyä.

Mies ottaa valokuvan 1840-luvun malliin rakennetulla kameralla.
1840-luvun malliin rakennettu kamera ottaa valokuvat peilikuvina.Kalle Mäkelä / Yle

Porkkala toteaa, että hän käyttää valokuvansa kehittämisessä hieman erilaista menetelmää kuin Henrik Cajander aikanaan.

– Cajander käytti kehittämisessä elohopeaa. Minä käytän eri menetelmää, joka on oikeastaan keksitty samoihin aikoihin kuin dagerrotypia. Minun menetelmäni on kuitenkin myrkyttömämpi ja turvallisempi.

4.11.2017 klo 10:57 korjattu Humalistonkatu Uudenmaankaduksi.