"Sääntökirja", yritykset ja tietysti Trump – mistä on kyse, kun merkittävä ilmastokokous alkaa?

Bonnin kokous on ensimmäinen sen jälkeen, kun Yhdysvallat ilmoitti irtoavansa Pariisin ilmastosopimuksesta.

ilmastokokoukset
Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä kokouspaikalle rakennettu suuri maapallo.
Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä kokouspaikalle rakennettu suuri maapallo.Sascha Steinbach / EPA

Saksan Bonnissa käynnistyy maanantaina kokous, jossa maailman maat yrittävät tehostaa ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Yle Uutiset teki listan neljästä asiasta, jotka nousevat kokouksessa esiin.

1. Mikä ihmeen "sääntökirja"?

Kokouksen tärkein tavoite on päästä eteenpäin ilmastonmuutoksen torjunnan "sääntökirjan" laatimisessa.

Pariisissa kaksi vuotta sitten maailman maat asettivat tavoitteekseen, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen verrattuna teollistumista edeltävän ajan ilmastoon, ja lisäksi pyritään jopa tiukempaan tavoitteeseen, puoleentoista asteeseen.

Tavoitteen toteuttaminen edellyttää ilmastonmuutosta aiheuttavien päästöjen rajoittamista ja hiilinielujen, eli kasvihuonekaasujen sitomisen kasvattamista. Hiilinielulla tarkoitetaan esimerkiksi hiilidioksidin sitoutumista kasvaviin puihin.

"Sääntökirjalla" neuvottelijat tarkoittavat sopimusta päästöjen sekä nielujen laskentatavasta ja raportoinnista.

Monet maat ja esimerkiksi EU ovat asettaneet itselleen omia tavoitteitaan siitä, mitä ne tekevät yhteisen tavoitteen toteuttamiseksi. Monella maalla on kuitenkin oma tapansa mitata ja raportoida toimiaan, eivätkä tavat useinkaan ole yhteismitallisia.

Kansainvälisen yhteisön on tärkeää saada yhtenäinen laskenta- ja raportointitapa. Se on määrä viimeistellä ensi vuonna pidettävässä Puolan Katowicen kokouksessa. Neuvotteluaikaa ei ole enää paljon jäljellä.

2. Yritykset mukana hyvässä ja pahassa

Ilmastoneuvottelijat ovat alusta lähtien pitäneet tärkeänä, että yritykset ovat mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yritykset ovat tärkeimpiä ilmastopäästöjen aiheuttajia.

Torjuntatoimissa hyödynnetään markkinamekanismeja. Yritykset ovat myös kehittäneet hämmästyttävän nopeasti teknisiä keinoja esimerkiksi ilmastopäästöjen vähentämiseen ja niillä on tietämystä mahdollisuuksista vähentää päästöjä.

Yritykset ovat mukana neuvottelijoiden tukena olevissa neuvontaorganisaatioissa. Yritykset myös lobbaavat voimakkaasti neuvottelijoita ja poliitikkoja.

Kansalaisjärjestö Corporate Accountability julkaisi marraskuun alussa raportin (siirryt toiseen palveluun), jossa todettiin mm. eräiden fossiilisia polttoaineita tuottavien yritysten ja suurten maatalousyritysten edustajien päässeen soluttautumaan neuvottelujärjestelmään. Yritykset voivat sponsoroida neuvottelu- ja tutkimushankkeita, mikä voi avata niille pääsyn neuvottelupöytiin.

Erilaisten ilmastopäästöjen ja nielujen mittaaminen on äärimmäisen monimutkaista, vaikka neuvottelemassa olisi vain valtioiden edustajia.

Jos mittausmenetelmä vääristyy erilaisten intressitahojen, kuten vaikka globaalien yritysten painostuksesta, voi lopputuloksena olla, että koko ilmastonmuutoksen vastainen toiminta vesittyy.

–Jos säännöt kirjoitetaan siten, että paino asetetaan teollisuuden toiveille ja torjutaan se, mitä teollisuus vastustaa, merkitsee se melkeinpä Pariisin sopimuksen kirjoittamista uudelleen, sanoi Corporate Accountability -järjestön edustaja Jesse Bragg The Guardian -lehden haastattelussa.

Kaadettuja puita pinossa.
Roni Rekomaa / Lehtikuva

Sama ongelma koskettaa Suomea hyvin läheisesti. EU:ssa päätetään lähiaikoina ns. Lulucf-asetuksesta, joka määrittelee, miten metsäteollisuuden toiminta arvioidaan ilmastopäästöjen ja -nielujen näkökulmasta.

Suomen hallitus sai EU-parlamentissa läpi kantansa, joka mahdollistaa suuren metsähakkuiden lisäämisen. Suomi perusteli esitystään sillä, että kun hakattu metsä alkaa muutaman vuosikymmenen kuluttua kasvaa nopeasti, se sitoo myös hiilidioksidia tehokkaasti.

EU-maat hyväksyivät joustot hiilinieluihin – Suomi voi lisätä hakkuitaan ilman päästöleikkauksia, muttei yhtä paljon kuin haluaisi

Esityksen vastustajien mukaan hakkuut kasvattavat käytännössä aina päästöjä.

Suomen metsäteollisuudelle ja hallituksen biotaloustavoitteelle on tärkeää, että Suomessa voitaisiin hakata metsää mahdollisimman paljon. On kuitenkin olemassa ristiriitaisia käsityksiä siitä, onko tämä ilmastopolitiikan kannalta viisasta.

3. Yhdysvallat ja Fidži

Bonnin kokous on mielenkiintoinen siitäkin näkökulmasta, että se on ensimmäinen merkittävä ilmastokokous sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoitti maansa irtautuvan Pariisin sopimuksesta.

Sopimuksen sääntöjen mukaan irtautuminen voi tapahtua käytännössä vasta kahden vuoden kuluttua, mutta Yhdysvaltain asenne neuvotteluihin on mielenkiinnon kohde.

Neuvottelijat ovat kertoneet, että Yhdysvaltain hallinto on tosiasiassa edelleen mukana neuvotteluissa, mutta se on luovuttanut johtoasemaansa muille, esimerkiksi Kiinalle ja EU:lle.

Erityinen ongelma Yhdysvaltain erosta koituu ilmastonmuutoksen estämisen vaatimalle rahoitukselle. Yhdysvallat on myös ilmastotutkimuksen kärkimaita. Tutkimuksen rahoitus on vaaravyöhykkeessä.

Kuva Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä järjestettävästä ilmastotaidenäyttelystä. Maapallo, joka on valaistu lämpenemistä kuvaavin värein.
Kuva Bonnin ilmastokokouksen yhteydessä järjestettävästä ilmastotaidenäyttelystä.Sascha Steinbach / EPA

Yhdysvaltain hallinnon vastahakoisuus ilmastoasioille ei asiantuntijoiden mukaan ole koko totuus. Yhdysvalloissa monet osavaltiot, kaupungit ja teollisuusyritykset ovat yhä kiinteästi mukana ilmastotalkoissa.

Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen vieraili edistyksellisessä Portlandissa

Kokouksen puheenjohtajamaana toimii Fidži. Kyse on ensimmäisestä kerrasta, kun ilmastokokousta johtaa pieni saarivaltio, joka on itse vaarassa tuhoutua merenpinnan nousun takia.

Fidži yrittäneekin saada aikaan todellisia tuloksia. Maa yrittää myös koota "samanmielisten liittoa" entistä tiukempien ilmastotavoitteiden taakse.

4. Myönteisiä ja pelottavia merkkejä

Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi viime kuun lopussa tutkimuksen, jonka mukaan hiilidioksidin määrä ilmakehässä nousee erittäin nopeasti.

Tämä merkitsee myös ilmaston lämpenemistä. Päästöt on siis syytä saada laskuun nopeasti.

Torstaina tutkimuslaitos World Resources Institute WRI (siirryt toiseen palveluun) julkaisi raportin maista, joiden hiilidioksidipäästöt ovat jo kääntyneet laskuun.

Vuoteen 2000 mennessä jo 33 maan päästömäärä oli taittunut. Vuoteen 2010 tultaessa maiden määrä oli noussut 49:ään.

Tämän vuosikymmenen loppuessa määrän arvioidaan nousevan 53:een ja vuoteen 2030 mennessä 57:ään.

Tuolloin suurimman saastuttajan, Kiinan päästöt olisivat kääntyneet laskuun. Suomen ilmastopäästöjen huippuvuosi oli 1994, kertoo WRI.

Bonnin kokous päättyy 17.marraskuuta.

Kuuntele myös Trumpin ilmastopolitiikkaa tarkasteleva Maailmanpoltiikan arkipäivää -ohjelma: https://areena.yle.fi/1-4226716