Pankinjohtajan painajainen – ennen pankkiin mentiin lakki kourassa, nyt välistävetäjät tunkevat pankin ja asiakkaan väliin

Jos pankki ei varaudu murrokseen, sitä ei 5–10 vuoden kuluttua enää ole, sanoo pankinjohtaja. Kova Talous -video kertoo, mikä pankkipomoja nyt huolettaa.

pankkitoiminta
Kova talous
Kova talous

Nordea ja Osuuspankki ovat tänä syksynä kertoneet töiden vähentymisestä. Osuuspankin pääjohtaja Reijo Karhisen mukaan OP-ryhmästä katoaa lähivuosina tuhansia työtehtäviä (siirryt toiseen palveluun).

Nordea nokittaa. Sen mukaan pankista katoaa seuraavien neljän vuoden aikana jopa 4000 työtehtävää – ja vielä pari tuhatta ulkopuolisen konsultin hommaa.

Työt vähenevät, kun pankit uusivat tietojärjestelmiään ja automatisoivat asiakaspalveluaan. Rahaa tähän kuluu satoja miljoonia, jopa miljardeja euroja.

Uudistuksia on Nordean maajohtaja Ari Kaperin mukaan pakko tehdä.

– Jos pankki ei muuta toimintaansa ja varaudu murrokseen, pankkia ei 5–10 vuoden kuluttua enää ole, hän totesi Ylelle pari viikkoa sitten.

Pankkia ei enää ole?

Pankkisuhde rakoilee

Vanhaan hyvään aikaan asiakkaat astuivat pankkiin lakki kourassa ja pankkisuhde periytyi vanhemmalta lapselle. Tuo suhde ei ytimeltään muuttunut edes silloin, kun perinteinen konttori vaihtui verkkopankkiin.

Suomalainen vaihtaa nimittäin pankkia äärimmäisen harvoin. Todennäköisesti vain asuntolainaa kilpailuttaessaan, jos silloinkaan.

Jatkossa pankkisuhde ei ole pyhä. Vuoden vaihteessa astuu voimaan maksupalveludirektiivi, joka pakottaa pankin avaamaan tietojärjestelmänsä.

Pankkien on – jos asiakas niin toivoo – päästettävä ulkopuoliset yritykset lukemaan tilitietoja ja hoitamaan asiakkaan maksuja.

Uudet toimijat voivat luoda asiakkailleen näkymän tämän tileille, vaikka ne sijaitsisivat kolmessa eri pankissa. Nettiostoksia tehdessä maksut voi hoitaa vierailematta pankin tai korttiyhtiön verkkopalveluissa.

Konsulttiyhtiö Accenture arvioi taannoin, että Pohjoismaiden kahdeksan suurinta pankkia voivat menettää jopa 1,8 miljardia euroa liiketoiminnastaan. Pahempaa on, jos pankin suhde asiakkaisiinsa alkaa rakoilla.

Välistävetäjät

Kiinalainen Alibaba aloitti verkkokauppana ja ryhtyi sitten luotottajaksi. Tänään yhtiön Alipay-maksukortti kelpaa napapiirin suomalaishotelleissa ja esimerkiksi Stockmannilla.

Yhdysvaltalainen Amazon muistuttaa sekin pankkia päivä päivältä enemmän (siirryt toiseen palveluun). Ranskalainen teleoperaattori Orange avasi oman pankkinsa viime viikolla (siirryt toiseen palveluun).

Apple toi oman mobiililompakkonsa Suomeen asti. Se on nyt Nordean kumppani – ja samalla yksi niistä välistävetäjistä, jotka haluavat asettua pankin ja sen asiakkaiden väliin.

Suomalaispankeilla on puolellaan vahva taloudellinen asema ja asiakkaidensa luottamus. Tässä suhteessa ne ovat täysin eri asemassa kuin esimerkiksi monet eteläeurooppalaiset pankit. Tämä ei kuitenkaan tee niitä immuuneiksi uusien haastajien muodostamalle uhkalle.

Ylen Kova Talous -video kertoo, mistä pankinjohtaja näkee painajaisia.