Jarno Limnéllin kolumni: Naiset mukaan turvallisuustyöhön

Naisten mahdollisuudelle osallistua turvallisuustoimintaan on niin tarvetta kuin kysyntääkin. Seuraavaksi tarvittaisiin käytännön ratkaisuita, kirjoittaa Jarno Limnéll.

turvallisuus
Jarno Limnéll
Jarno LimnéllTiina Jutila / Yle

Olen viime aikoina saanut runsaasti yhteydenottoja naisilta, jotka kysyvät mahdollisuuksia osallistua erilaisiin turvallisuuskoulutuksiin. Naisten viesti on selkeä: halua osallistua omien turvallisuustietojen ja -taitojen kehittämiseen on, mutta osallistumisen kanavia ja mahdollisuuksia ei koeta olevan riittävästi. Naisia kannattaa nyt kuunnella.

Teimme Jari Rantapelkosen kanssa hiljattain laajan tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) nuorten turvallisuuskäsityksistä. Yhteiskunnan sisäinen luottamus, yhdenvertaisuus sekä tasa-arvoisuus nousivat nuorten turvallisuuskäsityksissä vahvimpina säilytettävinä asioina esille.

Kysyimme myös nuorilta, mitä muutoksia olisi tarpeen tehdä, jotta turvallisuus Suomessa entisestään paranisi. Nuoret nostivat esille asepalveluksen, jota tulisi täydentää naisten yhdenvertaisella osallistumismahdollisuudella.

Nuoret nostavat parannettavana asiana esille naisten aseman maanpuolustuksessa ja yhteiskunnan turvallisuudessa.

Luottamus puolustusvoimiin on nuorten keskuudessa vahva, ja asepalvelus saa nuorilta miehiltä varsin vahvan tuen. Keskeiseksi asiaksi nuorten mielissä asevelvollisuudesta puhuttaessa nousee sukupuolikysymys, eli pitäisikö asevelvollisuuden koskea koko ikäluokkaa – sukupuoleen katsomatta.

Miesten asevelvollisuuden arvioimisen sijasta nuoret nostavat parannettavana asiana esille naisten aseman maanpuolustuksessa ja yhteiskunnan turvallisuudessa, sekä sukupuolten välisen tasa-arvon turvallisuuden tuottamisessa. Kyse ei ole ”naiset pakolla armeijaan” -periaatteesta, vaan erilaisten mahdollisuuksien luomisesta naisille, jotta he voivat osallistua turvallisuustoimintaan.

Esimerkiksi naisten kansalaispalveluksen tyyppinen vaihtoehto saa tutkimuksessamme kannatusta nuorten keskuudessa. Kansalaispalvelus voisi koostua esimerkiksi muutaman päivän tai useamman viikon kestävästä kriisinsietokoulutuksesta.

Naisten kansalaispalvelusta kannattaakin harkita ja nuorten mielestä tulee ennakkoluulottomasti jopa pohtia, että koko ikäluokalle – sukupuolesta riippumatta – tulisi velvollisuus osallistua joko asepalvelukseen tai aseettomaan, yhteiskunnan varautumista ja valmiutta tukevaan palvelukseen.

Kun Naisten Valmiusliitto järjesti kyber- ja informaatioturvallisuuden vapaaehtoisen harjoituksen keväällä 2017, naiset täyttivät kaikki koulutuspaikat kahdessa minuutissa

Nuorten painottaessa tutkimuksessamme osallistamisen ja yhdenvertaisuuden tärkeyttä maamme turvallisuuden vahvistamisessa, voidaan juuri asepalvelus nähdä tässä keskeisenä tekijänä – miehille. Puolustusvoimat on aktiivisesti kehittänyt asepalvelusta, ja muutoksia esimerkiksi viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut niin johtajakoulutuksessa, varusmiespalveluksen sisällössä kuin aktiivisuuden lisääntymisenä sosiaalisessa mediassa. Uskoa voi, että asepalvelusta kehitetään aktiivisesti jatkossakin.

Asepalvelus on nähtävä vahvasti miehiä tasa-arvoistavana asiana, jossa ihmisiä kohdellaan ja annetaan menestymisen mahdollisuus taustasta riippumatta. Asepalvelus on yksi keino ehkäistä nuoria miehiä syrjäytymästä.

Naisten aktivoiminen ja etenkin osallistumismahdollisuuksien tarjoaminen yhteiskunnan turvallisuuden aktiviteetteihin on ymmärrettävä tänä päivänä hyvin tärkeäksi asiaksi.

Kuvaavaa on, että kun esimerkiksi Naisten Valmiusliitto järjesti kyber- ja informaatioturvallisuuden vapaaehtoisen harjoituksen keväällä 2017, naiset täyttivät kaikki koulutuspaikat kahdessa minuutissa!

Itse en pidä tarpeellisena asevelvollisuuden ulottamista myös naisiin. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus on riittävä, ja siihen hakeutuikin tänä vuonna ennätykselliset 1 126 naista (siirryt toiseen palveluun). On kuitenkin tarpeellista pohtia eri vaihtoehtoja kansalaisten tasavertaisen osallisuuden lisäämiseksi turvallisuudessa.

Turvallisuus on kaikille suomalaisille sekä oikeus että velvollisuus

Se on myös järkevää, sillä yli puolet Suomen väestöstä on naisia, ja heissä on valtaisa voimavara Suomen kokonaisturvallisuuden vahvistamiselle.

Yhteiskunnan näkökulmasta on tärkeää, että myös naiset joutuvat muodostamaan henkilökohtaisen kantansa – miesten tavoin – siihen, mikä on heidän suhteensa yhteiskunnan turvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Molempia sukupuolia koskevat kutsunnat on tässäkin mielessä kannatettava ajatus.

Yhteiskuntamme turvallisuus on kaikille suomalaisille sekä oikeus että velvollisuus.

Turvallisuus on tänä päivänä laaja kokonaisuus, ja tasavallan presidentti Sauli Niinistön sanat ”Me kaikki olemme maanpuolustajia” ovat viisaita. Yhteiskuntamme turvallisuutta ja vakautta voi vahvistaa monin tavoin, ja jokaisella suomalaisella on merkittävä roolinsa.

Digiaikana yksilön toiminta korostuu entisestään. On ilahduttavaa, että naisilla on vahva halu osallistua turvallisuuden tuottamiseen. Se osoittaa vahvaa ja oikeaa asennetta, mikä turvallisuudessa on kaikkein tärkein asia.

Kokonaisturvallisuutta tukevaa toimintaa on pidettävä koko ikäluokan velvollisuutena.

Suomessa on selkeä tarve luoda – nimenomaan naisille – määrällisesti yhä enemmän erilaisia vapaaehtoisen osallistumisen kanavia, joissa turvallisuustietoutta ja -taitoja pystyy kehittämään. Informaatio- ja kyberturvallisuus ovat ainakin aiheita, joista kaivataan nyt selkeästi lisätietoa ja kouluttautumismahdollisuuksia.

Ensiaputaidot voivat puolestaan pelastaa ihmishenkiä ja kotivarasta (siirryt toiseen palveluun) huolehtiminen lisää yhteiskuntamme sietokykyä erilaisiin häiriötilanteisiin.

Kyse ei luonnollisesti ole vain naisista, sillä ”harmaan alueen” ja kybervaikuttamisen aikakautena nämä perustaidot koskevat yhtä lailla miehiä. Tarpeellisia turvallisuustietoja ja -taitoja on monenlaisia, ja yhteiskunnassamme olevaa osaamista kannattaa hyödyntää mahdollisimman laajasti. Tällöin kokonaisturvallisuutta tukevaa toimintaa – asepalvelusta sekä muuta turvallisuuspalvelusta – on pidettävä koko ikäluokan velvollisuutena.

Suomessa kannattaa nyt panostaa vapaaehtoisten turvallisuuskoulutuksien lisäämiseen, sekä pyrkiä edistämään näkemystä, jossa jokainen suomalainen on tärkeä ja vastuullinen turvallisuustoimija – aseellisessa palveluksessa tai muissa turvallisuustoiminnoissa.

Muun muassa Naisten Valmiusliitto (siirryt toiseen palveluun) ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys (siirryt toiseen palveluun)tekevät hyvin tärkeää työtä ja niiden toimintaa tulee vahvasti tukea. Turvallisuuskursseja on pystyttävä tarjoamaan nykyistä enemmän ja samalla on huolehdittava kouluttajien ammattitaidon kehittämisestä. Näin pidetään huolta myös maanpuolustustahdostamme.

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen osalta on tärkeä kehittää myös sen roolia viranomaisten tukena häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Turvallisuuskoulutusta tarjoavien järjestöjen, liittojen ja yhdistysten on puolestaan tehostettava viestintäänsä, jotta tieto erilaisista koulutusmahdollisuuksista saavuttaa mahdollisimman monen suomalaisen – niin miehen kuin naisen.

Turvallisuus tehdään yhdessä.

Jarno Limnéll

Kirjoittaja on kyberturvallisuuden professori Aalto-yliopistossa ja Insta groupin kyberturvallisuusjohtaja