Sadat tuhannet suomalaiset näkevät usein painajaisia – kaamos lisää kauhunäkyjä

Painajaiset ja psyykkinen pahoinvointi kulkevat rinta rinnan, kertoo tuore väitöstutkimus.

Unitutkimus
Henkilö kulkee polulla, takana uhkaava varjo
Kia-Frega Prepula / Yle

Kun talvi tulee ja pimeys lisääntyy, samalla lisääntyvät suomalaisten painajaiset. Puolet kertoo näkevänsä niitä muutoinkin vähintään kerran kuussa, ja sadoille tuhansille ne tulevat kummittelemaan useita kertoja viikossa.

Turun yliopistossa juuri väitelleellä Nils Sandmanilla oli tutkimukseensa kansainvälisestikin poikkeuksellisen laaja ja pitkäaikainen aineisto: suomalaisten suuren terveystutkimuksen Finnriskin haastatteluvastaukset vuodesta 1977 vuoteen 2012.

Vastaajia oli yli 78 000. Heistä 3–5 prosenttia kertoi näkevänsä painajaisia usein. Tarkkaa määrää ei kysytty, mutta Sandmanin mukaan suurena määränä yleensä pidetään, jos painajaiset tulevat uniin monta kertaa viikossa. Se ei ole pikkujuttu.

– Ihmisillä, jotka näkevät paljon painajaisia, on merkkejä psyykkisestä kuormituksesta tai pahoinvoinnista. Painajaiset liittyivät masennusoireisiin, muihin uniongelmiin, erityisesti unettomuuteen, ja ihmisen yleiseen tyytymättömyyteen omaan elämäänsä, Sandman kertoo.

Sekä syy että seuraus? 

Voiko painajaisista lukea esimerkiksi työstressin määrän tai peräti sen, milloin hälytyskellojen pitäisi soida jo kovaa?

– Ei varmaan niin yksinkertaisesti, että voisi asettaa jonkin määrän painajaisille. Mutta ehkä voisi tarkkailla itseään sillä tavalla, että jos alkaa yhtäkkiä nähdä paljon enemmän painajaisia kuin ennen, niin voisi miettiä, onko stressi noussut liian kovaksi. Näyttää siltä, että painajaisia nähdään, jos elämässä on jotakin vialla.

Nils Sandmanilla ei ole vastausta kysymykseen, kumpi on syy ja kumpi seuraus.

– Emme voi tästä tutkimuksesta päätellä, aiheutuivatko ongelmat painajaisista vai toisin päin. Luultavasti painajaiset sekä aiheuttavat ongelmia että ovat oire muista ongelmista.

Naisten ja miesten painajaisten määrä tasaantuu ikää myöten.

Painajaiset lisääntyvät vanhetessa, ja vaikka miehet näkevät niitä nuorina vähemmän kuin naiset, lukema tasaantuu kuudenkymmenen korvilla. Joillakin myös kaamos ja painajaiset liittyvät yhteen.

– Ihmiset, joilla on kaamosmasennusta eli talvella ilmestyviä masennusoireita ja energian puutetta, jotka menevät ohi kesällä, myös näkevät talvella paljon painajaisia, Sandman kertoo.

Nils Sandman
Satunnaiset painajaiset eivät yleensä aiheuta suurta harmia, mutta jatkuvina ne liittyvät moniin ongelmiin, sanoo Nils Sandman.Turun yliopisto

Painajaiselta puuttuu tieteellinen määritelmä

Unien tieteellinen tutkiminen on hyvin vaikeaa. Tutkijoilla ei ole luotettavaa menetelmää, jolla voisi seurata, mitä unessa tapahtuu ja miltä se tuntuu. Sitä voidaan vain kysyä ihmiseltä, kun hän on hereillä.

Nils Sandman myöntää, ettei näin saatu tieto ole tarkkaa, sillä kyselyä täyttävä ihminen ei välttämättä muista uniaan kovin hyvin tai hän ei halua kertoa niistä yksityiskohtaisesti.

Menetelmällisiä ongelmia on paljon.

Täsmällinen vastaus puuttuu myös siihen kysymykseen, miten painajainen määritellään. Tutkijat eivät ole siitä yhtä mieltä, Sandman kertoo.

– Määritelmäksi on ehdotettu, että uni on niin pelottava, että se herättää nukkujan. Se on selvyytensä vuoksi hyvä määritelmä, mutta sikäli huono, että aina ihminen ei herää hyvinkään ahdistavaan uneen. Me jätimme vastaajien itsensä päätettäväksi, mikä heistä on painajainen.

Kaikkiaan menetelmällisiä ongelmia on paljon, ja mullistavaa unitutkimusta saadaan vasta, kun ne ratkaistaan, Sandman sanoo.

Sodan käyneillä on painajaisia vuosikymmeniä

Finnriski-kyselytutkimus tehdään viiden vuoden välein 25–75-vuotiaille vastaajille. Kahteen 1970-luvun kyselyyn ehti mukaan myös sotaveteraaneja. Myöhemmillä vuosikymmenillä he olivat ylittäneet kyselyn ikärajan.

Sodan käyneillä painajaiset olivat yleisempiä kuin muilla ikätovereilla, vaikka sodasta oli kolme vuosikymmentä. Erityisesti sotainvalidit näkivät kolme kertaa enemmän painajaisia kuin miehet, jotka eivät olleet olleet rintamalla, Sandman kertoo.

Finnriskin aineisto on hänen mukaansa painajaisten osalta tyhjennetty, mutta unet ja nukkuminen kiinnostavat tutkijaa edelleen.

– Voisin tutkia sitä, mikä tässä ajassa haittaa ihmisten nukkumista. Vai haittaako? Ehkä ihmiset vain kokevat niin ja puhuvat siitä. Ilmeisesti on puhuttu ainakin pari sataa vuotta, että kylläpäs nyt nukutaan huonosti ja aikaisemmin nukuttiin paremmin.

Nils Sandmanin väitöstutkimus on julkaistu Turun yliopiston sivulla (siirryt toiseen palveluun).