Ihminen horjuttaa haurasta pohjavesijärjestelmää – Lahdessa puhdistetaan juomavedestä yhä vuosikymmenten takaisia rikkaruohomyrkkyjä

Erinomainen pohjavesi oli lahtelaisten ylpeydenaihe, kunnes vuonna 2001 kaupungin tärkeä vedenottamo jouduttiin ottamaan pois käytöstä. Syynä olivat rikkaruohojen torjunta-aineet, jotka päätyivät veteen ratapenkoilta ja puistoista.

pohjavesi
Vettä tiskialtaalla
Sini Ojanperä / Yle

Kun lahtelaisen Launeen vedenottamon vesinäytteitä tutkittiin vuonna 2001, havaittiin, että perinteikäs vedenottamo pumppasi veden mukana myös pieniä jäämiä rikkaruohomyrkyistä. Tuomio oli tyly: 10 000 ihmiselle vettä tuottava laitos olisi suljettava.

Syyttävää sormea ei ole voitu osoittaa kehenkään, sillä torjunta-aineita on kertynyt maaperään ja sieltä pohjaveteen vuosikymmenten aikana.

– Tarkasti ei ole koskaan saatu selville, mikä päästölähde on ollut. Todennäköisesti monesta eri kohteesta, joilla on käytetty rikkakasvien torjunta-aineita: rata-alueilta, pihoilta, hautausmailta, selittää hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ely-keskuksesta.

Vedestä löytyi liikaa muun muassa atratsiinia, jonka myynti loppui Suomessa jo vuonna 1992.

Ongelma on ollut luultua sitkeämpi. Vuonna 2001 vesiyhtiö alkoi pumpata Launeella vettä ojan kautta Porvoonjokeen siinä toivossa, että myrkyistä päästäisiin eroon.

– Uskottiin, että pitoisuudet pikkuhiljaa putoavat, mutta näin ei käynyt, kertoo kaupungin vesiyhtiö Lahti Aquan käyttöpäällikkö Janne Mäki-Petäjä.

Vuonna 2012 Lahden vesiyhtiö Lahti Aqua päätti vielä yrittää saada Launeen vedenottamon käyttöön. Pumppaamolla alettiin tehdä remonttia ja tekniikkaa uusia niin, että vettä voisi taas juoda.

Pyykkipaikasta kaupungin hienoin vesisuoni

Launeen vedenottamon tarina alkoi yli sata vuotta sitten, kun Lahti sai kaupunkioikeudet vuonna 1905. Kasvavan kaupungin teollisuusyritykset tarvitsivat vettä käyttöönsä, ja tähän sekä asukkaiden tarpeisiin päätettiin valjastaa Launeen lähde.

Voimakas pohjavesiesiintymä tunnettiin jo entuudestaan juomaveden ottopaikkana ja pyykkipaikkana.

– Se ratkaisi monien teollisuuslaitoksen ja muun muassa valtion rautateiden sekä sairaalan vesipulmat, kertoo Lahden museoiden rakennustutkija Riitta Niskanen.

Vedenottamon arvostus näkyy rakennuksissa ja ympäristöstä. Laitoksen ympärille rakennettiin viehättävä puisto jo käyttöönoton aikoihin. Ensimmäistä kertaa vettä johdettiin Launeelta joulukuussa 1909.

Kyltti Launeen pumppuaseman historiasta
Markku Lähdetluoma / Yle

Aktiivihiili puhdistaa jäämät

Launeen vedenottamon historiassa on meneillään jälleen uusi käänne, sillä nyt remontti on valmis ja esiintymää aletaan taas hyödyntää juomavetenä.

Vedenottamolle on asennettu kolme runsaan 20 kuution rosteripyttyä, joiden läpi vesi menee. Säiliöissä oleva aktiivihiili poistaa vedestä loputkin jäämät myrkyistä.

– Nykytekniikalla torjunta-ainejäämien poistaminen on sangen yksinkertaista, sanoo käyttöpäällikkö Janne Mäki-Petäjä.

Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Lahdessa työskentelevä dosentti pitää Lahti Aquan toimintaa merkkinä siitä, että korkeasta vedenlaadusta halutaan pitää kiinni.

– Mielestäni etiikka pohjaveden puhdistuspuolella on korkea. Jossain muualla voitaisiin laimentaa vettä niin, että raja-arvot menevät alemmaksi, dosentti Merja Kontro pohtii.

Hänen mukaansa Yhdysvalloissa raja-arvo kasvinsuojeluaineille juomavedessä on 3,0 mikrogrammaa litrassa. Suomessa raja-arvo on 0,1 mikrogrammaa litraa kohti.

– Yhdysvaltain mittapuulla meillä ei olisi torjunta-aineongelmaa ollenkaan, Kontro suhteuttaa.

Vedenpuhdistuslaitteita
Markku Lähdetluoma / Yle

Suojelu turvaa edullisen veden

Suomalaisen pohjaveden laatu on luonnostaan hyvä, mutta Launeen vedenottamon tapaus on esimerkki siitä, miten alttiita ympäristön muutoksille pohjavesivarannot ovat. Suomalaisista 60 prosenttia juo pohjavettä tai tekopohjavettä.

Dosentti Merja Kontro sanoo, että pohjavesien kannalta suurimmat uhkat liittyvät väestön lisääntymiseen ja kaupungistumiseen.

– Jos sitä ei tehdä hallitusti, on suuret riskit, että vastaan tulee kaikenlaisia ongelmia, joita ei ole otettu huomioon.

Pohjavesien tutkiminen on yksi keino estää vanhojen rikkaruohomyrkkyjen kaltaiset ikävät yllätykset. Lahden tilanteessa hyvää on se, että Launeen ongelmista on voitu oppia.

– Launeen pohjavesialue on tällä hetkellä maailman eniten tutkittu pohjavesialue. Täällä on satsattu paljon tähän, Kontro toteaa.

Esimerkiksi huoltoasemien pitäisi huolehtia pohjavesialueilla hyvin suojauksista, jotta mitään ylimääräistä ei pääsisi maaperän kautta juomavesiin. Viranomaisetkaan eivät pysty sulkemaan kaikkia riskejä pois.

– Sen takia pitäisi olla varasuunnitelmia ja varavedenottamoita tai sitten yhdysvesijohdot naapurikuntaan, josta voi saada vettä, toteaa hydrogeologi Petri Siiro Hämeen ely-keskuksesta.

Asiantuntijoiden mukaan halu suojata pohjavesiä vahvistuu.

– Luulen, että valveutuneisuus tilanteeseen on herännyt, ja pohjavesiä suojellaan yhä paremmin. Tällä hetkellä päivän vesimäärä maksaa jokaiselle Suomessa alle euron. Jos näitä pilataan lisää, vesimaksut kyllä nousevat sitä mukaa, napauttaa Helsingin yliopiston dosentti Merja Kontro.