Koe uusi yle.fi

''Yleisö ei voi arvata, että kyse on lasten ja nuorten sävellyksistä'' – Musiikkikonkari Atso Almila näkee suomalaisissa nuorissa yhä enemmän kansainvälistä potentiaalia

Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun nuorin osallistuja sävelsi kilpailuteoksensa vain 10-vuotiaana.

säveltäminen
Touko Niemi tekee nuotteihin merkintöjä.
20-vuotias Touko Niemi opiskelee säveltämistä Sibelius-Akatemian nuorisolinjalla.Juha Korhonen / Yle

Tahtipuikko leikkaa ilmaa ja orkesteri herättää nuottipaperille piirretyt merkit eloon. Teos ei ole tunnettu – ainakaan vielä. Se on hyvin tuoretta tuotantoa, yksi Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun finaaliteoksista.

Kilpailun kymmenen nuorta finalistia on valittu yli neljänkymmenen sävellyksensä lähettäneen joukosta. Nuorin osallistuja oli kilpailuteoksensa säveltäessään vasta 10-vuotias, vanhin 19.

– Jos ei tietäisi, että on kyse lasten ja nuorten sävellyksistä, yleisö ei voisi arvata sitä. Sävellykset ovat täysipainoisia kappaleita, kilpailun finaalikonsertit johtava kapellimestari Atso Almila toteaa.

Kymi Sinfonietta esittää nuorten teokset kahdessa finaalikonsertissa Kotkassa ja Kouvolassa. Tunnetuista säveltäjistä koostuva tuomaristo valitsee voittajat torstai-iltana Kouvolan-konsertin jälkeen.

11-vuotias Maxim Larionov on kilpailun nuorin osallistuja. Hän sävelsi kilpailuteoksensa 10-vuotiaana. Larionov odottaa finaalia jännityksellä.

– Jännittää, meneekö kaikki oikein, onko tullut virheitä ja että orkesteri soittaa hyvin.

Säveltäminen muuttuu ajan mukana

Almilan mukaan suomalaisissa nuorissa on nähtävissä yhä enemmän kansainvälisen musiikkimaailman potentiaalia.

– Nykymaailmassa verkostoituminen on aina vain helpompaa. On helppo nauhoittaa ja julkaista vaikka omalle Youtube-kanavalle. Näkyvyyttä on helppo saada. Lahjakkuutta löytyy laajemmalla rintamalla, kuin aikaisemmin on arvioitu.

Kapellimestari Atso Almila
Kapellimestari Atso Almila hämmästyy kerta toisensa jälkeen nuorten taidoista.Juulia Tillaeus / Yle

Tekniikan kehittyminen on mullistanut säveltämisen. Kun Sibelius purki ideansa paperille, nykysäveltäjät muuntavat ajatuksensa sävellyksiksi tietokoneohjelmien avulla.

Nuorilla säveltäjillä on Almilan mukaan suuri merkitys suomalaiselle musiikille.

– Musiikki uudistuu koko ajan. Sen pitäisi saada jotain raikasta ja uutta joka sukupolvi. Tarjoamalla nuorille mahdollisuuksia pidämme yllä suomalaista musiikkielämää, joka on tällä hetkellä kansainvälisesti erittäin tunnettu ja korkeatasoisena pidetty.

Musiikkimaailmaan vanhempien jalanjäljissä

Toiminnanjohtaja Reetaliina Marinin mukaan kaikki tämän vuoden kilpailijat haaveilevat ammatista musiikin parissa.

– Osa tähtää säveltäjiksi, osa kapellimestareiksi ja osa ammattimuusikoiksi.

Musikaalisen lahjakkuuden on tieteellisesti todistettu periytyvän. Kilpailun tuomaristossa istuva Atso Almila kuitenkin kokee yhdessä tekemisen ja kasvuympäristön geenejä tärkeämmäksi tekijäksi lahjakkuuksien syntymisessä.

– Osa nuorista on syntynyt muusikkoperheeseen, joissa musiikin tekeminen on ollut aina luonnollinen asia. Osalla on ollut hyvä koulu, jossa on ollut esimerkiksi orkesteritoimintaa. Yhdessä tekeminen innostaa. Sen vuoksi pidän hirveän tympeänä, että Suomessa ajetaan taitoaineita alas, Almila huokaa.

Kilpailu kannustaa nuoria neroja pitkän, hienon polun alkuun.

Atso Almila

Touko Niemen isä on pianonsoiton opettaja ja äiti viulisti. Almilan tapaan Niemi kokee perheen tärkeäksi menestymisen kannalta, mutta pikemminkin tukena ja kannustajana kuin geenien lähteenä.

– Säveltämistä pystyy hyvin pitkälti oppimaan. Se vaatii halua säveltää. Lahjakkuus on mielestäni pääasiassa sitä, että panostaa tekemiseensä, Niemi pohtii.

Hiljattain 20 vuotta täyttänyt Niemi on kilpailun vanhin osallistuja. Hänen musiikkiharrastuksensa alkoi 7-vuotiaana pianotunneilta. Nyt hän opiskelee säveltämistä Sibelius-Akatemian nuorisolinjalla.

– Aloitin säveltämisen 15-vuotiaana laittamalla nuotteja toistensa perään. Ensin tein pianokappaleen, sitten aloin tekemään orkesterille kyhäelmiä, Niemi muistelee.

Niemi haluaa säveltää työkseen.

– Olisi ideaalitilanne, jos omilla kappaleilla saisi leipää pöytään.

Lasten ja nuorten Uuno Klami -sävellyskilpailun osallistuja Maxim Larionov
11-vuotias Maxim Larionov odottaa finaalikonsertteja jännityksellä. Juha Korhonen / Yle

Kilpailun kuopus Maxim Larionov aloitti musiikkiharrastuksensa 3,5-vuotiaana pianotunneilla. Parin vuoden päästä pääsoitin vaihtui viuluun. Larionov on myös laulanut kuorossa. Ensimmäisen sävellyksensä hän teki yhdeksänvuotiaana.

Larionov luonnehtii sävellyksiään kamarimusiikiksi, jossa on vivahteita romantiikasta.

– Parasta säveltämisessä on, kun saa tehdä omia kappaleitaan. Ideoita olen saanut esimerkiksi yhdistelemällä Beethovenin ja Bachin tyylejä.

Musiikki on aina ollut Larionovin perheessä vahvasti läsnä.

– Isäni on alttoviulisti, joka myös säveltää. Aloin miettiä, että minäkin voisin säveltää ja isä alkoi neuvoa minua. Halusin aiemmin ammattiviulistiksi. Tällä hetkellä haluan olla tulevaisuudessa kuten isä, eli myös säveltäjä.

Rakentavaa palautetta

Atso Almila pitää kilpailua loistavana oppimistilaisuutena nuorille.

– Soittajat ovat luvanneet antaa suoraa rakentavaa palautetta kaikille säveltäjille. Nuoret saavat palautetta siitä, miltä sävellys oikeasti kuulostaa ja miten soittajille voi säveltää käytännöllisesti. Kilpailu kannustaa nuoria neroja pitkän, hienon polun alkuun, Almila toteaa.

Kilpailu järjestetään kolmatta kertaa. Nuorten kyvyt lyövät kilpailua joka kerralla tuomaroineen Almilan kerta toisensa jälkeen ällikällä.

– Joukossa olevat nuoret aikuiset kirjoittavat hyvin kypsästi. Heistä näkyy, että he ovat käyneet sävellystunneilla. Mukana on myös nuoria, joilla ei ole mitään estoja. He kirjoittavat juuri niin kuin haluavat, todella raikasta tekstiä. Teoksissa kuuluu vaikutteita esimerkiksi filmimusiikista ja modernismista. Osa muusikista on puolestaan hyvin romanttista ja vanhoillista, Almila luonnehtii.

Tällaisessa yksinäisessä ammatissa on tärkeää, että on tukea.

Atso Almila

Säveltäjältä vaaditaan monipuolista taitoa.

– Toinen puoli on sellaista taitoa, että osaa käsitellä orkesteria instrumenttina. Toinen puoli tulee sellaisesta kipinästä, luovasta, omaperäisestä ilmaisusta, kekseliäisyydestä ja uteliaisuudesta. Ne saavat kuulijankin höristämään korviaan ja ajattelemaan, että katsopas mitä hän on keksinyt.

– Joku tekee hienon, tyylinmukaisen kappaleen joka muistuttaa paljon klassista musiikkia. Joku toinen puolestaan lähtee sellaisille vesille, joilla kukaan muu ei ole aikaisemmin soutanut. Kumpaakin tietä tulee hyviä säveltäjiä, Almila pohtii.

Tuki on tärkeää

Kilpailulla halutaan tukea suomalaista musiikkikasvatusjärjestelmää.

– Kilpailussa annetaan mahdollisuus päästä esille. Suomalaisissa musiikkioppilaitoksissa kannustetaan omaan luovaan ilmaisuun osana musisointia. Kaikilla on oikeus säveltää. Jokainen, joka vaikka tiskatessaan hyräilee itse keksimäänsä laulua, on tavallaan säveltäjä.

Kymi Sinfonietta
Kymi Sinfoniettan soittajat esittävät nuorten sävellykset eri kokoonpanoilla finaalikonserteissa.Juulia Tillaeus / Yle

Yhteisöllisyydellä on kilpailussa merkittävä rooli.

– Tärkeä osa kilpailua on, että nuoret tapaavat toisensa ja muodostavat ystävyyssuhteita. Tällaisessa yksinäisessä ammatissa on tärkeää, että on tukea. Tuomaristo säilyttää yhteyden nuoriin kilpailun jälkeen. Olemme heidän tukenaan tulevaisuudessa, Almila kertoo.

Kaikki tämän vuoden finalistit ovat poikia. Aiempina vuosina sukupuolijakauma on ollut lähes tasan tyttöjen ja poikien kesken.

– Tyttöjä haki mukaan tänäkin vuonna. Tuomaristo valitsi finalistit anonyymien teosten joukosta ja tänä vuonna kaikki valitut sävellykset vain sattuivat olemaan poikien käsialaa, toiminnanjohtaja Reetaliina Marin toteaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Paperittomat

Naiset, jotka eivät uskalla sanoa #metoo – Paperiton joutuu helposti seksuaalisen häirinnän kohteeksi

Hiilidioksidipäästöt

Päästötutkimuksen tiedoista ja motiiveista nousi väittely – Tutkija: Minulla on etiikka ja ammattitaito

Luhanskin alue

Novaja Gazeta: Luhanskin separatistialueen johtaja poistui Venäjälle

Yleisurheilu

Ruotsalaisen yleisurheilijan kova väite: Joukkuekaveri raiskasi Helsingissä