yle.fi-etusivu

Salaisessa luolassa Linnanmäen huvipuiston alapuolella on kätkössä vanhoja rata-aarteita – seuraavaksi ne siirtyvät Kouvolaan

Alppilan luolassa on kätkössä vuosikymmeniä vanhoja laitteita, joita on käytetty junien ohjaamiseen rautateillä.

rautatieliikenne
Pekka Puhakka ja Tero Sorsimo
Pekka Puhakka (vasemmalla) ja Tero Sorsimo Helsingin Alppilassa sijaitsevassa luolassa. Ari Laine

Helsingin Alppilassa on luola, jossa on ainutlaatuista vanhaa ratatekniikkaa. Liikenneviraston luola sijaitsee suoraan Linnanmäen huvipuiston alapuolella ja se on muinoin toiminut VR:n johtoportaalle tarkoitettuna väestönsuojana.

Kallion uumenissa sijaitseviin huoneisiin on säilötty vanhoja relelaitteita, joilla junia on ohjattu ennen tietokoneita. Suuren ja sokkeloisen luolan yhdessä huoneessa luikertelee pienoisrautatie, jota ohjataan samalla tekniikalla, jolla on joskus ohjattu oikeita junia. Muistoja menneisyydestä tuovat myös vanhat asemankellot.

Liikenneviraston omistamiin kokoelmiiin on pääsy kahdella miehellä, jotka keräävät ja säilövät rautateiltä poistuvaa historiallista materiaalia omalla vapaa-ajallaan.

Tero Sorsimo pienenä
Tero Sorsimo pienenä leikkimässä junaradalla.Tero Sorsimon kotialbumi

Pikkupojan unelma

Helsinkiläisen Tero Sorsimon kiinnostus juniin syttyi jo 2-vuotiaana, jolloin hän sai joululahjaksi pienoisrautatien. Sen myötä myös oikeat junat alkoivat kiinnostaa pikkupoikaa.

15-vuotiaana hän pääsi kaverinsa kautta tutustumaan yleisöltä suljettuun releasetinlaitetilaan, josta ohjataan rautatieliikennettä. Junanohjaus ja siitä kantautuvat äänet jäivät kutkuttelemaan Sorsimon mieleen.

– Kun sellaisen näki sopivassa iässä, niin tottakai kiinnostuin paljonkin. Se, että pystyi näkemään ja kuulemaan, mitä siellä tapahtuu, vaikutti todella paljon. Siitä eteenpäin rupesin kehittämään laitteista ammattia itselleni, Tero Sorsimo kertoo.

Tero Sorsimo
Tero Sorsimon intohimo rautateitä kohtaan syttyi jo lapsena.Ari Laine

Sittemmin Sorsimo työskenteli asentajana samojen laitteiden parissa ja luki itsensä insinööriksi. Nykyisin hän toimii turvalaiteasiantuntijana VR Track Oy:ssä.

Joukko innostuneita pelasti

Vuosituhannen alussa Kouvolan ja Pieksämäen välisellä rataosuudella uusittiin turvalaitteet, ja tietokoneet korvasivat perinteisen sähkömekaanisen laitteiston. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen rataosuus, jonka junaliikennettä pystyi ohjaamaan etänä Kouvolan ja Pieksämäen kauko-ohjauskeskuksista.

Joukko turvalaitetekniikasta kiinnostuneita kaveruksia sai vihiä purettavista laitteista, jotka olivat päätymässä romuttamolle. He päättivät pelastaa laitteet parempaan talteen.

On hyvin vaikea seurata, mitä tietokoneen sisällä tapahtuu. Vanhemmassa tekniikassa toiminnan pystyy ymmärtämään läpikotaisin.

Tero Sorsimo

– Purimme aika merkittävän kokonaisuuden talteen sitä järjestelmää, kertoo Sorsimo.

Siihen asti pienimuotoisena pysynyt relelaiteharrastajien vanhojen laitteiden kokoelma laajeni sen verran, että kaverukset päättivät perustaa Raiderele-nimisen yhdistyksen, jonka tehtävänä on kerätä ja säilöä rautateiltä poistunutta historiallista aineistoa.

Nykyään kokoelma koostuu pääasiassa turvalaitetekniikasta 1960–1980-luvuilta, jolloin Suomessa rakennettiin eniten reletekniikkaan perustuvia järjestelmiä. Niitä on kertynyt kokoelmaan esimerkiksi Helsingin ratapihalta.

Vanha tekniikka väistyy

Nykyään yhdistys pyörii kahden miehen voimin. Tero Sorsimo kerää ja säilöö vanhaa turvalaitetekniikkaa yhdistyksen toisen jäsenen Pekka Puhakan kanssa. Samalla kun tietokoneet korvaavat vanhaa tekniikkaa, yhdistys haluaa säilöä vanhoja relelaitteita jälkipolville.

Tero Sorsimo ja Pekka Puhakka luolassa Linnanmäen alapuolella
Luolassa Linnanmäen alapuolella mutkittelee pienoisrautatie.Ari Laine

– Ne ovat paljon havainnollisempia kuin tietokone, josta ei näe juuri muuta kuin sen, mitä monitorilla pystytään esittämään. On hyvin vaikea seurata, mitä tietokoneen sisällä tapahtuu. Vanhemmassa tekniikassa toiminnan pystyy ymmärtämään läpikotaisin. Lopputulos on sama, mutta tämä on huomattavasti havainnollisempaa, toteaa Tero Sorsimo.

Rautateillä vanhakantaista tekniikkaa on ollut käytössä pidempään kuin monilla muilla aloilla, mutta muutos on käynnissä myös rautateillä.

– Aina kun tiedämme, että jostain poistuu mielenkiintoinen järjestelmä, joka voisi olla kiinnostava paitsi itsemme, myös historian säilymisen kannalta, sovimme taltioinnista Liikenneviraston kanssa. Puramme järjestelmät toimivina ja saatamme ne toimintakuntoon osaksi kokoelmaa, Sorsimo kertoo.

Luolan sisällä

Yhdistyksen kokoelmaan kuuluu reletekniikan lisäksi myös asemien julkisissa tiloissa ollutta tavaraa. Tallessa on esimerkiksi juna-asemien odotussaleissa olleita kelloja.

Kokoelmaan kuuluu lisäksi junanlähetyslevyjä, joita junanlähettäjät ovat heiluttaneet merkiksi veturinkuljettajille silloin, kun juna on saanut luvan lähteä asemalta. Mukana on myös ilmoitusrenkaita, joiden avulla viestejä välitettiin juniin ennen radioita.

– Kun juna ohitti aseman, veturinlämmittäjä kaappasi renkaasta viestikapulan, luki lapun ja heitti renkaan pois, kertoo Tero Sorsimo.

junarata luolassa Linnanmäen alapuolella
Ari Laine

Seuraava osoite selvillä

Liikennevirasto on luopumassa Alppilan kallioluolan tiloista, ja seuraava osoite rautateiden turvalaitetekniikalle on jo selvä. Tero Sorsimo ja Pekka Puhakka kuskaavat kokoelman vastikään valmistuneen Ratateknisen oppimiskeskuksen tiloihin Kouvolaan.

Ensimmäinen kuorma Kouvolaan on jo viety, ja loput tavarat on tarkoitus kuljettaa perille tämän vuoden aikana. Ensi vuoden aikana miehet pystyttävät laitteet paikoilleen. Muun muassa pienoisjunarata, joka on tähän asti seissyt Alppilan luolassa, kootaan Ratateknisen oppimiskeskuksen kellariin, jossa on vapaata tilaa 200 neliön verran.

Vanhoihin laitteisiin ei pääse edelleenkään tutustumaan vapaasti, mutta jatkossa aiheesta kiinnostuneet, kuten esimerkiksi koululaisryhmät, voivat sovittaessa vierailla tiloissa.

– Se olisi hyvä ajatus, että nämä tuodaan näkyville, koska sitä kautta ihmiset voivat kiinnostua niistä ja tälle alalle voisi tulla uusia ammattilaisia, Tero Sorsimo sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Puoli seitsemän

Samuli Edelmann edesmenneestä isästään: "Tänne minä jäin laulamaan hänen laulujaan"

Työllisyys

Keskusta ja kokoomus sopuun työllisyys- ja yrityspalveluista –sinisille malli ei kelpaa

A-studio

Rikosoikeusprofessori seksuaalisesta hyväksikäytöstä: Lasten kohdalla pitäisi tuomita useammin raiskauksena