Koe uusi yle.fi

Ahkerat lapset harjoittelivat väsymättä, silti oppi ei mennyt perille – soitonopettaja ihmetteli syytä ja ryhtyi ratkomaan oppimisvaikeuksia

Johanna Hasu kirjoittaa oppikirjan, joka auttaa oppimisvaikeuksien kanssa kamppailevia musiikin harrastajia.

oppimisvaikeudet
Johanna Hasu
Johanna Hasu on Pohjois-Kymen musiikkiopiston apulaisrehtori.Aleksi Taponen / Yle

Soitonopettaja Johanna Hasu törmäsi oppimisvaikeuksiin 90-luvun lopussa ollessaan opettajana Mikkelin musiikkiopistossa. Pääsytestien kautta valikoituneet oppilaat olivat motivoituneita ja harjoittelivat ahkerasti. Silti osalle heistä oppiminen oli hankalaa ja eteneminen opinnoissa hidasta.

– Oppilaat sanoivat treenaavansa ahkerasti, eikä minulla ollut mitään syytä sitä epäillä. Silti näillä oppilailla oppiminen oli hitaampaa ja hankalampaa kuin jollekin toisille samalla motivaatiolla ja innolla varustetuille. Siinä kohtaa huomasin, etteivät soitonopettajana saamani taidot riittäneet, vaan tarvittiin jotain muuta lisäksi, sanoo nykyisin Pohjois-Kymen musiikkiopiston apulaisrehtorina toimiva Johanna Hasu.

Tästä syystä Johanna Hasu alkoi opiskella kasvatustiedettä ja myöhemmin erityispedagogiikkaa avoimessa yliopistossa. Lopulta hän teki Jyväskylän yliopistolle väitöskirjan, joka käsitteli oppimisvaikeuksia.

Hasun väitöskirjan ydin on, että oppimisvaikeudet ovat voitettavissa. Tärkeässä roolissa on opettajan ja oppilaan kahdenkeskinen opetustilanne.

– Voidaan edetä oppilaan vaatimusten mukaisesti, ja mikäli jokin asia on vaikea, otetaan käyttöön toinen keino sen opettamiseen, sanoo Johanna Hasu.

piano Pohjois-Kymen musiikkiopistossa
Johanna Hasun Jyväskylän yliopistolle tekemä väitöskirja käsitteli pianon soiton opiskelijoita.Aleksi Taponen / Yle

Jos kirjaimet hyppivät silmissä, hidastuu soiton oppiminen

Johanna Hasun väitöskirja käsittelee oppimisen vaikeuksia pianonsoiton opiskelussa. Testiryhmänä toimi 27 lasta ja nuorta. Heille tehtiin erilaisia testejä, joilla pyrittiin löytämään mahdollisia vaikeuksia lukemisessa. Näitä tuloksia verrattiin sitten soiton oppimiseen.

– Lukivaikeutta on olemassa monenlaista. Sanasokeutta ja kirjainten hyppimistä silmissä. Toisilla taas kirjaimet eivät hypi, mutta lukeminen on hidasta.

Vaikeudet lukemisessa näkyvät myös soiton oppimisen hitautena.

– Asioiden omaksuminen on hankalaa. Joillakin voi myös ihan käytännössä nuotit hyppiä silmissä. Silloin voidaan ottaa avuksi esimerkiksi tarkoitukseen sopivia lukikalvoja, jotka suoristavat rivit, sanoo Johanna Hasu.

Yksittäisiä nuotteja voi suurentaa

Mahdollisesta oppimisvaikeudesta ei Johanna Hasun mukaan kannata tehdä numeroa.Sen sijaanuusi asia pitäisi pystyä opettamaanoppilaalle usealla eri tavalla, jos siihen tulee tarve.

– Käytetään esimerkiksi suurennettuja nuotteja ja tuunataan niitä periaatteella leikkaa-liimaa-askartele. Unohtamatta tietenkään nykytekniikkaa, kuten tablettia. Sen avulla yksittäisten nuottien suurentaminen on helppoa.

Vanhempien kannattaa myös rohkeasti kertoa opettajalle, mikäli lapsen oppimisvaikeus on tiedossa tai sellainen tulee ilmi jossakin vaiheessa.

Johanna Hasu

Koska soitonopiskelu aloitetaan useimmiten hyvin nuorena, eivät oppimisvaikeudet ole välttämättä tiedossa. Ne saatetaan havaita vasta, kun nuori menee lukioon.

– Koko ala- ja yläkoulu saattaa mennä niin, että oppilas pärjää hienosti, vaikka lukivaikeus olisi olemassa. Opettaja ei siis voi aina tietää, onko oppilaalla oppimisen vaikeutta.

Oppiminen vaatii aikaa

Hasu suositteleekin opetuksessa alusta lähtien mahdollisimman monen aistikanavan käyttöä.

– Kuulo-, näkö- ja tuntoaisti. Pianistilla tärkeä on katseen kohdistaminen sormista nuottiin ja olisikin hyvä ottaa se nuotti mukaan opetukseen heti alkuun, vaikkei siitä vielä ymmärtäisikään.

Hän korostaa, että oppiminen vaatii aikaa. Hermostua ei kannata, ei oppilaan eikä opettajan.

Lapsen oppimisvaikeudet eivät välttämättä näy vielä alakoulussa.YLE Etelä-Karjala

– Kokeneella soitonopettajalla on paljon kikkoja taskussaan ja niitä kannattaa rohkeasti ottaa käyttöön. Vanhempien kannattaa myös rohkeasti kertoa opettajalle, mikäli lapsen oppimisvaikeus on tiedossa tai sellainen tulee ilmi jossakin vaiheessa.

Sisäinen motivaatio kaikkein tärkeintä

Hasun esille tuomat keinot saattavat helpottaa myös niiden oppilaiden oppimista, joilla ei ole oppimisvaikeuksia. Eikä keinovalikoima ole sidottu pelkästään pianoon, vaan siitä voi hyötyä vaikka instrumentti olisi kitara.

– Osa on toki ihan spesifisiä juttuja, kuten juuri tuo pianistin katseen siirtäminen. Esimerkiksi huilua soittaessa on aika vaikea katsoa omia sormia samalla kun soittaa.

Johanna Hasu sanoo, että soiton opiskelun ei pidä missään nimessä kaatua oppimisvaikeuksiin.

– Tärkein eteenpäin vievä voima on kuitenkin sisäinen motivaatio. Sen ollessa kunnossa päästään niistä hankalista paikoistakin yli. Opettaja voi motivoida vaikkapa kappalevalinnoilla.

Väitöskirjaan ei voinut sisällyttää varsinaista opetusopasta suuren tutkimusmateriaalin vuoksi, mutta sellainen on kuitenkin tulossa.

– Tarkoitus olisi tehdä aiheesta oppikirja. Heti kun tästä väitöksestä toivun, naurahtaa Johanna Hasu.

Johanna Hasun väitöskirja _Kun siihen pystyy kuitenkin, ei oo mitään järkee olla tekemättä. Oppimisen vaikeudet pianonsoiton opiskelussa - oppilaiden kokemuksia ja opetuksen keinoja _tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa (siirryt toiseen palveluun)28. lokakuuta.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Hiihto

Jauhojärveltä löytyy ymmärrystä venäläishiihtäjiä koskeneeseen päätökseen

"Ilman muuta näyttöä on vaikea sulkea kilpailuista"

Roy Moore

Alabamalaiset eivät poliitikon ahdisteluepäilyistä hätkähdä: "Meitä eivät muut käske!"

Eini

Vanhat discohitit pelastivat Einin: "Minusta meinasi tulla pelkkä jukeboksi"

Puoli seitsemän

Mikä on hauskin Suomi 100 -tuote? Lähetä meille siitä kuva!