Tuomiokirkon kellojen kulku kummastuttaa Mikkelissä – ”Vai ettei kirkko muka kiinnosta”

Mikkelin näkyviin maamerkkeihin kuuluvan Tuomiokirkon yli 100 vuotta palvelleiden kellojen epätarkkuus on ärsyttänyt kaupunkilaisia vuosia.

tuomiokirkot
Mikkelin tuomiokko on Mikkelin näyttävimpiä maamerkkejä.

Mikkelin tuomiokirkko täyttää marras-joulukuun taitteessa 120 vuotta. Myös alkuperäinen, yhä paikallaan jököttävä kellokoneisto on yhtä vanha. Kellotornin halkaisijaltaan lähes kaksimetriset taulut ovat muutaman vuoden nuorempia.

Tummat taulut vaihdettiin juuri ennen Suomen itsenäistymistä vaaleiksi. Siitä lähtien ne ovat näyttäneet aikaa mikkeliläisille. Useat sukupolvet ovat tehneet matkaa töihin, kouluun, päiväkotiin tai vain kaupungille asioimaan kellojen näyttämässä ajassa.

Muutaman vuoden lähes 1,5 metriä pitkät viisarit ovat kuitenkin kiertäneet ympyräänsä hieman omintakeiseen tyyliin. Tunnin ensimmäinen puolikas on sujunut ”alamäkeen” vauhdikkaasti, kun taas jälkimmäinen puolisko on sujunut työläämmin.

– Sanotaan, että kirkko ei kiinnosta, mutta sehän ei pidä paikkansa. Palautetta on tullut tuomiorovastin pöydälle saakka. Useimmin on kysytty, että tiedättekö että kellonne ei ole ajassa, tuomiorovasti Juha Palm kertoo.

Tähän asti Palm on voinut vain pahoitella harmillista tilannetta. Marraskuun lopulla kellojen on määrä tehdä taivalta taas ajallaan.

– Voin vastata, että tiedämme etteivät kellot käy ajallaan, mutta korjaamme asiaa parhaillaan.

Kaupunkilaisia puhuttaneen kelloremontin on määrä valmistua marraskuun puolivälin tienoissa, sopivasti kirkon 120-vuotissynttäreiden alla.

Juha Palm
Tuomiorovasti Juha Palm.Niklas Gabrielsson / Yle

Kellotaulut ovat entiset, mutta viisarit ja niiden takana raksuttavat koneistot uusitaan. Kelloja on kaikkiaan viisi kappaletta. Jokaiseen neljään ilmansuuntaan on oma kellokoneistonsa. Viides on pääkello, joka pitää alaisensa oikeassa tahdissa.

Tuomiokirkon alkuperäinen kello on Linderothin Tukholmassa valmistama koneisto. Tosiasiallisesti se jäi pois käytöstä vuonna 1967, jolloin otettiin käyttöön sähköinen koneisto.

Vahvatekoinen vanha järkäle on kuitenkin lähes käyttökelponen. Se sijaitsee yhä omalla paikallaan kellotornin keskellä.

– Sen kunnostamista selvitettiin ja samanlainen kello on kunnostettu Kotkassa. Korjaaja kävi katsomassa tämän, mutta kunnostus olisi vaatinut uusien osien tekemistä, ylivahtimestari Kimmo Hällback kertoo.

Mikkelin tuomiokirkon kellon tausta sisältäpäin kuvattuna.
Niklas Gabrielsson / Yle

Tuomiokirkon kello on kestänyt maailmanpolitiikan tuulet. Jatkosodan aikana venäläiset pommikoneet jyristelivät ohi ja pudottivat lastinsa lähimaastoon. Kello sai osuman, mutta selvisi lähes olemattomilla vaurioilla.

– Kellosepän apulainen, joka kävi vetämässä kellon kerran viikossa, sai pommin takia pyhähtyneen kellon käymään ilman suurempia kommenvenkkejä, Hällback kertoo.

Aikaa näyttävän kellon ja varsinaisten kirkonkellojen ohjaus muuttuu 27 000 euroa maksavassa remontissa uuteen aikaan. Ylivahtimestari voi säätää molempia jatkossa omasta työhuoneesta tai tarvittaessa kännykästä käsin.

Kimmo Hälbacka
Ylivahtimestari Kimmo Hallbäck.Niklas Gabrielsson / Yle