Toimittajalta: Ruotsi yrittää tyynnyttää Helsingissä länsiliittolaisiaan – Kanta ydinasesopimukseen kiukuttaa Yhdysvaltoja

Ruotsilla on aivan omaa keskusteltavaa Yhdysvaltain puolustusministeri James Mattisin kanssa, kun Pohjoisen ryhmän puolustusministerit tapaavat tiistaina Helsingissä.

puolustuspolitiikka
Stefan Löfven ja Peter Hultqvist sotilaiden kanssa
Pääministeri Stefan Löfven ja puolustusministeri Peter Hultqvist Aurora 17-sotaharjoituksissa Trosassa, Ruotsissa 2017.Aftonbladet / IBL Bildbyrå / AOP

Ruotsissa on koko syksyn käyty kiivasta poliittista väittelyä siitä, voiko maa samaan aikaan lisätä sotilaallista yhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa ja allekirjoittaa ydinaseiden täyskieltosopimuksen.

Yhdysvaltojen puolustusministerin James Mattisin ja Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin mielestä ei.

Pääministeri Stefan Löfvenin sosialidemokraatit eivät ole halunneet tehdä valintaa vaan ovat pitäneet esillä kahta linjaa ja kahta vastausta: puolustusministeri Peter Hultqvistin ja ulkoministeri Margot Wahlströmin.

Ruotsi on ollut alusta alkaen, vuodesta 2015, edistämässä YK:n sopimusta ydinaseiden täyskiellosta toisin kuin esimerkiksi Suomi. Asia on ollut tärkeä erityisesti ulkoministeri Margot Wahlströmille, jonka mielestä käytännön puolustusyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa ja selkeät ihanteet ydinaseriisunnassa eivät ole ristiriidassa keskenään.

Porvarioppositio, mutta osin omatkin, ovat syyttäneet Wahlströmia naivista maailmankatsomuksesta.

Syynä on lisääntynyt tarve sotilaalliseen yhteistyöhön Pohjoismaiden, EU-maiden, mutta ennen kaikkea Yhdysvaltojen kanssa, mihin puolustusministeri Peter Hultqvist on Ruotsia päättäväisesti vienyt.

Hultqvistin skenaariossa Venäjä on sotilaallinen uhka Itämeren ympäristössä, mutta myös arvaamaton kyber- ja hybridipeluri.

Syyskuun Aurora-sotaharjoituksessa oli mukana useita maita, myös Suomi, mutta suurimman huomion Ruotsissa keräsi Yhdysvallat ilmatorjunta-aseineen ja taistelukoptereineen.

Ruotsi on alkanut vahvistaa omaa puolustustaan, lisännyt rahaa budjettiin ja avannut uudelleen vapaa-ehtoisen asevelvollisuuden. Puolustusministeriö yrittää ajaa läpi myös noin 300 miljoonan euron ilmatorjuntajärjestelmän hankinnan.

Vaikka hallitus näissä hankkeissa edistyisi, käytännössä asehankintoja ja ruotsalaisten vahvistettuja joukkoja ei saisi jalkeille lähiaikoina puhkeaviin konflikteihin.

Siksi Ruotsi tarvitsee Yhdysvaltojen sotilaallisen selkänojan.

Yhdysvaltojen puolustusministeri ja Naton pääsihteeri ovat varoittaneet suorasukaisesti, että ydinsopimuksen allekirjoittaminen vaarantaa sotilasyhteistyön. Ruotsilla ei ole samanlaista kirjattua Nato-optiota kuin Suomella, mutta varoittelujen on katsottu tarkoittavan myös mahdollisia toiveita Nato-jäsenyydestä.

Lisäksi Ruotsi on hakenut pidennystä ns. kultakortille eli Naton erityiselle partneriohjelmalle (Enhanced Opportunity Programme), jossa Suomikin on ei-Nato-maana ollut mukana, mutta vastaus on ruotsalaistietojen mukaan viipynyt.

Amerikkalaisten kovasanainen kritiikki on ollut kiusallista Stefan Löfvenin hallitukselle, joka lykkäsi pohdinnan ydinasesopimuksen ja sotilasyhteistyön yhteensopivuudesta selvitysmiehelle, jonka raportin pitäisi valmistua vaalien jälkeen lokakuussa 2018.

Lisäksi puolustusministeri Mattis sai ennen Suomeen tuloaan puolustusministeri Hultqvistilta kirjeen, jossa yritetään rauhoitella amerikkalaisten ärsyyntymistä ydinsopimuksen allekirjoittamisesta.

Ruotsissa Helsingin tapaamiselta odotetaan lisätietoa siitä, miten Mattis sulattaa Ruotsin halun pitää kiinni turvallisuuspolitiikan kahdesta linjasta.