Käräjäoikeudet haluavat lisätä riitojen sovittelua ilman oikeudenkäyntiä – sovittelu vakiintuu yllättävän hitaasti

Riitojen sovittelusta ilman oikeudenkäyntiä on tullut käräjäoikeuksissa entistä tärkeämpi toimintatapa.

rikos- ja riita-asioiden sovittelu
Sovittelunäytös, jossa viiisi ihmistä keskustelee pöydän ääressä.
Käräjäoikeus järjesti Jyväskylässä sovittelunäytöksen, jossa viiisi ihmistä neuvotteli pöydän ääressä.Petri Aaltonen / Yle

Käräjäoikeuksissa on halua lisätä sovittelua rikos- ja riita-asioissa. Keski-Suomessa sovittelua käytettiin viime vuonna vain parikymmentä kertaa. Esimerkiksi palkka- tai remonttiriitojen sovittelu tulisi usein halvemmaksi ja nopeammaksi kuin varsinainen oikeudenkäynti.

– Sovittelu on ihmisläheinen menettely ja se ei kestä vuosikausia toisin kuin oikeudenkäynnit ja siitä seuraa selkeää kulusäästöä osapuolille, kertoo käräjätuomari Topi Kilpeläinen Keski-Suomen Käräjäoikeudesta.

Ihmisellä on luontainen tarve ruveta riitelemään.

Topi Kilpeläinen

Kilpeläisen mukaan tietoisuus sovittelumahdollisuudesta ei ole vielä läpäissyt koko yhteiskuntaa. Lisäksi ihmisillä on taipumus siirtää riidan ratkaisuvastuu ulkopuolisille.

– Konfliktiin joutuessaan ihmisellä on luontainen tarve ruveta riitelemään ja antaa tuomarin ratkaista asia ennemmin kuin ottaa itse vastuuta asiasta.

Nopea riidanratkaisu on kaikkien etu

Keski-Suomen käräjäoikeus on edistänyt sovittelun yleistymistä kaksivuotisella projektilla. Sovittelumenettely sopii sellaisiin riita-asioihin, joissa ei ole mukana yhteiskunnan intressiä, vaan asia on sovittavissa osapuolten kesken. Sovittelu on osapuolten lisäksi edullinen myös yhteiskunnalle.

– Yksi meidän tuomareista toimii sovittelijana. Osapuolten kanssa käydään asiaa läpi, ja katsotaan voidaanko löytää lopputulos, johon kaikki voisivat tyytyä. Jos sovintoon päästään niin tuomari voi vahvistaa sovinnon sillä istumalla. Se on tavallaan oikeuden tuomio. Näin riita saadaan pois ja elämä voi jatkua. Se on kaikkien etu, kertoo laamanni Tapani Koppinen.

Lapin yliopistossa viime keväänä hyväksytyssä pro gradu –tutkielmassaan Sanna Koskela kirjoittaa, että tuomioistuinsovittelusta ei voida puhua kansallisesti vakiintuneena menettelynä. Koskelan gradun aiheena on juuri riita-asioiden tuomioistuinsovittelu.

Kaksi lakikirjaa ja puheenjohtajan nuija.
Sovittelulla voidaan välttää kalliit oikeudenkäynnit.Petri Aaltonen / Yle

Oulussa sovitellaan eniten

Koskelan mukaan vuonna 2014 Oulussa soviteltiin 103 laajaa riita-asiaa, mikä vastaa selvästi yli puolta koko maan riita-asioiden sovitteluista. Lopuille 26 tuomioistuimille jää vain neljä sovittelua per tuomioistuin.

–Tällä tahdilla on vaikea nähdä, että oikeudenhoidon ammattilaiskunnan sovittelukokemus olisi huomattava, kommentoi Sanna Koskela.

Minkä takia sovittelun vakiinnuttaminen alueellisesti on haastavaa?

Sanna Koskela

Keski-Suomen käräjäoikeudessa laajoja riita-asioita soviteltiin vuonna 2015 yhteensä 16 kertaa. Vuonna 2016 tavoiteltiin 40 laajan riita-asian sovittelua, mutta vain puolet tästä toteutui.

– Onkin aiheellista perehtyä siihen, minkä takia sovittelun vakiinnuttaminen alueellisesti on haastavaa jopa käräjäoikeuden tahtotilasta ja konkreettisista toimista huolimatta, kirjoittaa Koskela.

Istunnot eivät kiinnosta yleisöä

Keski-Suomen käräjäoikeuden avoimien ovien päivässä maanantaina jaettiin vierailijoille tietoa rikosten ja riita-asioiden sovittelusta. Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi järjestetyn päivän ohjelmassa oli lisäksi rikosprosessin ja oikeudenkäynnin esittelyä.

Aika vähän väkeä istunnoissa käy.

Tapani Koppinen

Laamanni Tapani Koppisen mukaan tarkoitus on tehdä oikeuslaitosta entistä tutummaksi.

– On tärkeää, että väki tunnistaa tuomioistuimet osaksi yhteiskuntaa. Avoimuus on meille tärkeää ja oikeudenkäynnin istunnot ovat lähtökohtaisesti kaikkien seurattavissa. Ellei sitten joissakin tapauksissa laki määrää asian käsittelemistä ilman yleisöä. Mutta aika vähän väkeä istunnoissa käy.