Mielipidevankeja "keskitysleirillä" – Lue, miksi Jehovan todistajat vapautettiin asevelvollisuudesta vuonna 1985

Jehovan todistajat ovat ainoa ryhmä, joka on vapautettu asevelvollisuudesta vakaumuksen vuoksi. Yleisesti myönnetään, että laki rikkoo perustuslain yhdenvertaisuuspykälää.

Jehovan todistajat
Veikko Leinonen
Veikko Leinonen näyttää, missä hän istuu 60-luvun valokuvassa Karvian erityistyölaitoksesta. Markku Pitkänen / Yle

Jehovan todistajien suhtautuminen asevelvollisuuteen on ollut kivi valtion kengässä jo satakunta vuotta. Vuosikymmeniä he kieltäytyivät aseista ja valitsivat vankilan.

Vuonna 1985 eduskunta vapautti heidät asevelvollisuudesta, mutta päätös ei ollut helppo. Niin sanottu vapautuslaki oli useammallakin tavalla ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa.

Miksi laki siitä huolimatta säädettiin? Minkä takia yksi ryhmä sai erioikeuden? Ja miksi Jehovan todistajat puristavat valtion kenkää yhä tänä päivänä?

Mieluummin vankilaan

Kutsunnoissa 1960-luvun lopulla Veikko Leinonen kieltäytyi menemästä armeijaan. Leinonen on Jehovan todistaja, joten hän tulkitsee Raamatun opettavan kieltäytymään kaikesta väkivallasta. Sen perusteella Jehovan todistajat kieltäytyvät myös kaikista asepalveluksen korvaavista muodoista kuten siviilipalveluksesta.

Karvian erityistyölaitos
Karvian erityistyölaitos 1960-luvulla.Jehovan todistajat.

Nuori totaalikieltäytyjä Veikko Leinonen passitettiin vuonna 1968 Karvian erityistyölaitokseen Pohjois-Satakuntaan. Käytännössä kaikki laitoksen vangit olivat Jehovan todistajia. Vankien olisi pitänyt osallistua maatilan töihin, mutta he eivät suostuneet.

– Nehän olisivat olleet sitä palvelusta, josta olimme kieltäytyneet, Leinonen selittää.

Putkareissuja ja pakkotyötuomio

Töistä kieltäytyminen johti viikon putkarangaistukseen. Putkasta päästyään Leinonen joutui vastaamaan kysymykseen, joko hän suostuu töihin. Niskoittelusta seurasi jonkin ajan kuluttua kahden viikon putkareissu.

Leinonen kertoo, että kun sekään ei auttanut, pidettiin uusi oikeudenkäynti Parkanon käräjäoikeudessa. Siitä seurasi rangaistuksena pakkotyötä, mikä käytännössä kaksinkertaisti jäljellä olevan palvelusajan pituuden.

Karvian erityistyölaitos
Asevelvollisuudesta kieltäytyneitä Jehovan todistajia Karvian erityislaitoksen pihalla. Vasemmassa reunassa Veikko Leinonen.Jehovan todistajat.

Kupletin juoni oli sama kaikilla Karvian vangeilla. Useimmat Jehovan todistajat olivat Karvian työlaitoksessa yli kaksi vuotta, ja joidenkin miesten tuomion erilaiset kurinpitotoimet venyttivät jopa yli kolmeen vuoteen.

Tuhansia suomalaisia mielipidevankeja ja "keskitysleiri"

Karvialle joutui vakaumuksensa vuoksi satakunta uutta miestä vuodessa. Se oli reilusti alle prosentti ikäluokasta. Mutta vuosien ja vuosikymmenten mittaan näitä suomalaisia mielipidevankeja kertyi yhteensä tuhansia. Se ei näyttänyt hyvältä.

Keväällä 1968 ruotsalainen Se-lehti julkaisi Karvian laitoksesta artikkelin otsikolla ‘Suomalainen keskitysleiri’. Veikko Leinosen mukaan lehden kuvissa seisoi nuoria miehiä piikkilankojen takana.

Urho Kekkonen tuli itse katsomaan

Muutaman kuukauden kuluttua leiri sai vieraita. Leinonen huomasi parakin ikkunasta pihalla seurueen, jonka kärjessä asteli pitkä mies.

– Se oli tasavallan presidentti Urho Kekkonen.

Kekkonen kiersi parakit ja jututti asukkaita. Vanhat parakit olivat talvella kylmiä, käymälänä toimi palju sivuhuoneessa. Ovet pidettiin lukossa ja asukkaat pääsivät ulkoilemaan tunnin päivässä. Vankien aika kului opiskellen, kirjeitä kirjoitellen, shakkia pelaten. Lopuksi Kekkonen haastatteli yhtä vangeista pidempään.

Tuomo Reikko ja Veikko Leinonen.
Tuomo Reikko (vas.) ja Veikko Leinonen olivat yhtä aikaa Karvian erityistyölaitoksessa vuonna -68. He todistivat myös Urho Kekkosen vierailun. Markku Pitkänen / Yle

Pian vierailunsa jälkeen presidentti lähetti sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehen K.J.Långin tutustumaan laitokseen. Lång vietti Karvialla kaksi päivää ja kirjoitti raportin, jossa hän ehdotti Jehovan todistajien vapauttamista asevelvollisuudesta.

Karvian erityistyölaitos suljettiin seuraavana vuonna. Sen jälkeen Jehovan todistajat suorittivat rangaistuksiaan vankiloissa ja työsiirtoloissa eri puolilla maata, esimerkiksi Köyliössä ja Seutulassa.

Poikkeuslaki – vihdoinkin ratkaisu?

Kaikesta palveluksesta kieltäytyvät miehet olivat olleet puolustusvoimissa ja vankeinhoitolaitoksessa ongelma, johon oli etsitty ratkaisua lukuisia kertoja 1950-luvulta lähtien. Pari vuosikymmentä kestänyt yhteiskunnallinen keskustelu johti lopulta vuonna 1985 poikkeuslakiin, jolla Jehovan todistajat vapautettiin asevelvollisuudesta rauhan aikana.

Hästö Busö
40- ja 50-luvulla Jehovan todistajat suorittivat rangaistuksensa Hästö-Busön saaressa Hangon edustalla. Tämä asuinparakki oli siellä.Jehovan todistajat.

Laki jouduttiin säätämään vaikeutetulla menettelyllä eli perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se julistettiin eduskunnassa ensin kiireelliseksi, mikä vaati viisi kuudesosaa kansanedustajien äänistä. Sen jälkeen lakiehdotuksen läpimenoon tarvittiin kahden kolmasosan enemmistö.

Lakimuutosta esitti Kalevi Sorsan punamultahallituksen keskustalainen puolustusministeri Veikko Pihlajamäki. Puolustusasiain- ja perustuslakivaliokunta olivat yksimielisesti poikkeuslain säätämisen kannalla. Mutta silti kansanedustajien ei ollut helppo hyväksyä lakia.

Hallituspuolueidenkin sisällä kahta mieltä

Myös hallituksessa olleiden sosiaalidemokraattien ja keskustan rivit repeilivät. Neljä demaria ja neljä keskustalaista äänesti vastaan, samoin 22 oppositiossa ollutta kokoomuslaista ja yksi perustuslaillisen oikeistopuolueen edustaja. Laki hyväksyttiin äänin 117-31.

Laista teki – ja tekee edelleen – ongelmallisen se, että se on perustuslain vastainen.

Suomen hallitusmuodon 5. pykälän mukaan Suomen kansalaiset ovat yhdenvertaiset lain edessä. Hallitusmuodon 9. pykälässä korostetaan vielä erikseen kansalaisten yhdenvertaisuutta riippumatta heidän uskonnostaan. Ja hallitusmuodon 75. pykälä velvoittaa jokaisen Suomen kansalaisen osallistumaan maanpuolustukseen.

Pihlajamäen ministerikausi jää historiaan aikana, jolloin itsenäisen Suomen puolustusvoimien raunioittamien aloitettiin.

Pentti Mäki-Hakola

Eduskuntakeskustelussa poikkeuslain vastustajat perustelivat kantaansa nimenomaan sillä, että laki loukkaa kansalaisten yhdenvertaisuutta. Osa kansanedustajista oli huolissaan siitä, että laki avaa portit muillekin välttää asepalvelus.

Kokoomuksen kansanedustaja Pentti Mäki-Hakola esitti lakiesityksen hylkäämistä. Mäki-Hakolan mielestä ministeri Pihlajamäen puolustusministerikausi uhkasi jäädä historiaan aikana, jolloin Suomen puolustusvoimien raunioittaminen aloitettiin.

Opposition puheenvuoroissa asevelvollisuuden nakertajina mainittiin ainakin äärivasemmisto, vihreät, ihmisoikeusjärjestö Amnesty, ja Yleisradio.

Hallitusmuodon periaatteista ei pitäisi luopua mukavuussyistä.

Kimmo Sasi

Ensimmäisen kauden kokoomuslainen kansanedustaja Kimmo Sasi vastusti lakia sillä perusteella, että kansalaisten yhdenvertaisuusperiaatteesta oltiin hänen mielestään luopumassa pelkästään käytännön syistä.

– Koska on mukavampaa jättää Jehovan todistajat tuomitsematta vankilaan, Sasi huomautti täysistunnossa.

Myös lakia kannattaneet kansanedustajat myönsivät lain ongelmat. Mutta Jehovan todistajat olivat vuosikymmenestä toiseen ja maailmanlaajuisesti kieltäytyneet asevelvollisuuden suorittamisesta. Sekä sodan että rauhan aikana he olivat valinneet minkä asteisen rangaistuksen tahansa mieluummin kuin armeijan tai sitä korvaavan palveluksen.

Vielä suurempana periaatteena pidän pasifismia.

Tarja Halonen

Jehovan todistajat olivat näyttäneet, että vaihtoehtoja on kaksi: vapautus tai rangaistus. Lain kannattajat muistuttivat, että ryhmä on pieni, ja että toista samankaltaista uskonnollista yhteisöä ei ollut tiedossa.

SDP:n Tarja Halonen myönsi tuntevansa epävarmuutta, kun poiketaan tasa-arvosta lain edessä. Halosen mukaan kuitenkin vielä suurempi periaate oli pasifismi, ja siksi hän katsoi voivansa hyväksyä poikkeuslain.

YK: Jehovan todistajia suositaan

Aseistakieltäytyjien asiat Suomessa herättävät nykyisinkin toisinaan kansainvälistä huomiota, mutta eri tavalla kuin ennen. Esimerkiksi YK:n ihmisoikeuskomitea on huomauttanut toistuvasti, että Jehovan todistajia suositaan verrattuna muihin aseistakieltäytyjiin.

Kivi hiertää siis valtion kengässä edelleen. Vuonna 2007 puolustusministeriö asetti komitean ratkaisemaan ongelmaa (siirryt toiseen palveluun). Komitea ei siihen pystynyt, vaan esitteli joitakin vaihtoehtoja ja toivoi niistä "laajempaa arviointia" lausuntokierroksella.

Vuonna 2013 pähkinän sai purtavakseen oikeushistorian professori Jukka Kekkonen (siirryt toiseen palveluun). Kekkonen piti käyttökelpoisimpana ratkaisuna laajentaa vapautuslaki koskiemaan "kaikkia Jehovan todistajien vakaumuksen vahvuisia vakaumuksia". Se edellyttäisi vakaumuksen tutkintamenettelyä.

– Vakaumuksen tutkinnan voisi suorittaa esimerkiksi oikeusministeriön hallinnonalalle perustettava tutkintaelin, Kekkonen kirjoitti.

Lue lisää aihepiiristä:

Hovioikeus: Jehovan todistajien vapautus asepalveluksesta syrjii totaalikieltäytyjiä – Professori toivoo, että linjaus johtaisi lakimuutoksiin

Rikolliset rauhan puolesta – Neljä totaalikieltäytyjää perustelee näkemyksensä

Kuuntele Yle Areenasta:

Aseellisesta palveluksesta kieltäytyneiden asema – Yle vieraili Karvian erityistyölaitoksessa, ohjelma lähetettiin 1.1.1960