Musiikkia opetetaan vastoin tahtoa ja ilman ammattitaitoa – peruskoulun musiikinopetuksen taso heittelee

Joissain kouluissa ei kuulla musiikkia enää edes koulun juhlissa.

Musiikkiopettajat
Pojat soittavat bassoa ja virittelevät mikrofoneja.
Aurinkolahden peruskoulun 7 C-luokka virittelee soittimia ja mikrofoneja musiikinopettaja Titta Lampelan johdolla.Tanja Heino / Yle

– Pidetäänpä levyraati!

Repliikki on monelle oppilaalle tuttu koulun musiikintunnilta. Kun opettajana on joku, jolla ei ole sen kummemmin koulutusta kuin kiinnostustakaan, keinot oppilaiden motivoimiseen voivat olla vähissä.

Luokanopettajat hoitavat musiikinopetuksen peruskoulun ala-asteella, usein jopa ylemmille luokille asti. Taideyliopiston musiikkikasvatuksen professorin Marja-Leena Juntusen mukaan luokanopettajakoulutuksesta ei kuitenkaan enää saa valmiuksia tehtävään. Opettajankoulutuksen musiikinopetus on nipistetty säästösyistä minimiin.

Yläasteella musiikin opettamisen pitäisi kuulua pätevälle aineenopettajalle. Vuonna 2011 tehdyssä oppimistulosten arvioinnissa kävi ilmi, että kolmanneksella musiikkia opettavista opettajista ei ollut kelpoisuutta tehtävään.

– Se on tietysti aika hälyttävä luku. Se viestii, ettei kouluissa oikein välitetä, kuka musiikkia opettaa, Juntunen pohtii.

musiikkikasvatuksen professori Marja-Leena Juntunen
Professori Marja-Leena Juntunen toimii ArtsEqual-hankkeessa taideopetuksen yhdenvertaisuuden turvaamiseksi.Nella Nuora / Yle

Musiikkia opetetaan peruskoulussa vähemmän kuin muita taide- ja taitoaineita. Koska tuntimäärät ovat vähäiset, opettajan virkoja on vaikea muodostaa. Ja kun pätevää musiikinopettajaa ei ole, musiikki on heikoilla myös valinnaisaineena.

– Aika usein, ainakin koulujen nettisivujen ja kentältä kantautuvan viestin mukaan, musiikki korvautuu valinnaisaineissa liikunnalla, Juntunen sanoo.

Oppiminen on myös toimintaa, tekemistä ja tunteita

– Tosi mukava, ammattimainen, pirteä ja se osaa hommansa, kahdeksasluokkalainen Mariliis Salomaa luettelee musiikinopettajansa ominaisuuksia.

Salomaata opettaa Helsingin Vuosaaressa, Aurinkolahden peruskoulussa, Titta Lampela. Lampela on opiskellut musiikkikasvatusta Sibelius-Akatemiassa ja vahvistanut osaamistaan erilaisilla kursseilla.

– En vaihtaisi työtä peruskoulussa mihinkään, Lampela vakuuttaa.

– Nuoret ovat energisiä ja aitoja ja opin koko ajan itsekin uutta.

Kuntapäättäjillä on vastuu siitä, miten paljon koulut ylipäänsä saavat rahaa ja millaisia linjauksia tehdään aineenopettajien sijoittumisesta kouluun. Koulujen resurssit, ne vähäiset, jakaa rehtori. Rehtorit voivat siis pitkälle vaikuttaa siihen, kuka koulussa opettaa musiikkia. Rehtori päättää myös sen hankitaanko oppilaille soittimia, musiikkiteknologiaa ja oppikirjoja.

– Asenteet musiikinopetusta kohtaan eivät ole ainakaan parantuneet viime vuosina, Juntunen huokaisee.

– Yllättävän monelta kollegalta olen kuullut, että välineitä puuttuu. Vaikka opetussuunnitelmassa olisi hienoja tavoitteita, niitä on vaikea saavuttaa, jos ei ole muita instrumentteja kuin vanha harmonikka luokan nurkassa, Titta Lampela toteaa.

Ehkäpä rehtoreilla on muuta ajateltavaa. Juntusen mukaan Suomessa ollaan huolissaan huononevista Pisa-tuloksista. Kansainvälisillä Pisa-testeillä mitataan koulujen oppimistuloksia. Huoli on ymmärrettävä, mutta Juntusen mukaan tuloksista vedetään liian suoraviivaisia päätelmiä.

– Jos Pisa-tulokset matematiikassa huononevat, ajatellaan, että koulussa tarvitaan lisää matematiikkaa. Se ei kuitenkaan välttämättä mene niin. Tilanteen korjaamiseen saatetaankin tarvita taideaineita.

Musiikinopettaja Titta Lampela kitaran kanssa.
Musiikinopettaja Titta Lampelan mielestä enää ei riitä, että luokan nurkassa nököttää urkuharmooni.Tanja Heino / Yle

Juntunen muistuttaa, että kaikkia niitä maita, joissa oppimistulokset ovat huippuja, yhdistää se, että kouluissa on pakollisia taideaineiden opintoja.

– Oppiminen ei ole vain ajattelua ja käsitteitä. Se on myös toimintaa ja tekemistä, Juntunen tiivistää.

Musiikkiluokkia halutaan sekä lisätä että vähentää tasa-arvon nimissä

Yksi musiikinopetuksen ongelmista on se, että sen arvostus ja taso on vaihtelevaa. On sattuman kauppaa miten musiikkimyönteinen rehtori mihinkin kouluun asettuu.

Sattumanvaraista on myös se, onko lapsen lähikouluissa tarjolla musiikkiluokkia. Viime vuosina niitä on myös monilla paikkakunnilla ryhdytty vähentämään. Perusteluna on kuultu, etteivät erityisluokat palvele kaikkia peruskoululaisia tasapuolisesti (siirryt toiseen palveluun). Esimerkiksi musiikkiluokille karsitaan lahjakkaimmat pääsykokeissa. Erityisluokkia ei myöskään ole tarjolla kaikilla asuinalueilla ja paikkakunnilla.

Marja-Leena Juntunen näkee asian täysin päinvastoin.

– Olen hyvin surullinen, että tällaista hyvää järjestelmää ollaan purkamassa. Monelle lapselle musiikkiluokka on ainoa mahdollisuus opiskella musiikkia osaavan ja innostuneen opettajan johdolla.

Oppilas laulaa mikrofoniin.
Aurinkolahden peruskoulun kahdeksannen luokan musiikintunnilla lauletaan ja soitetaan Jenni Vartiaista.Tanja Heino / Yle

Juntusen mukaan musiikkiluokkia tulisi päinvastoin lisätä. Näin kaikki halukkaat saisivat painotettua musiikinopetusta, eikä pääsykokeita tarvittaisi. Siten niilläkin musiikista innostuneilla oppilailla, joiden vanhemmilla ei ole varaa soittotunteihin, olisi mahdollisuus saada opetusta.

Juntunen on sitä mieltä, että yhteiskunta tarvitsee taideaineiden osaajia yhä enemmän. Monilla kasvatus- ja hoiva-aloilla käytetään musiikkia hoitomuotona tai hyvinvointia lisäävänä elementtinä. Jotta ihminen voisi käyttää musiikkia työssään, hänellä täytyy itsellään olla kokemus siitä, millaisia elämyksiä musiikista voi saada.

– On kummallista, että jos tulijoita musiikkiluokille on enemmän kuin voidaan ottaa, kaikilta viedään tämä mahdollisuus pois, Juntunen kummastelee.

Tutkimusten mukaan oppilaat viihtyvät musiikkiluokalla hyvin. Myös normiluokkien oppilaat pitävät musiikkia tärkeänä oppiaineena.

– On monia oppilaita, joille vaikkapa äidinkieli tai matematiikka ovat haasteellisia, eikä niihin liity minkäänlaisia onnistumisen tunteita. Oppilaalla voi olla vaikka lukihäiriö. Sellaisessa tilanteessa joku taideaine voi olla se, jossa pääsee loistamaan ja jonka parissa itsetunto vahvistuu, musiikinopettaja Titta Lampela sanoo.

Tutkimuksia musiikin vaikutuksista on läjäpäin

Soitto muutamalle koululle marraskuussa varmistaa mielikuvan, joka liittyy musiikinopettajiin. Heidän työtaakkaansa moninkertaistuu joulun juhlakauden painaessa päälle. Velvollisuus voi olla raskas, mutta oppilaille juhlien järjestäminen antaa paljon. Juhlajärjestelyt ja esiintymiset opettavat projektin toteuttamista, antavat hyviä tavoitteita ja onnistumisen elämyksiä. Musiikkiesityksessä voi olla monenlaisia rooleja. Kaikkien ei tarvitse olla ykkössolisteja.

Opettaja virittelee akustista kitaraa ja juttelee oppilaan kanssa.
Musiikinopettajan pitää osata soittaa kaikkia luokasta löytyviä instrumentteja. Tanja Heino / Yle

Viime aikoina kouluilta on kantautunut myös ankeita juhlakokemuksia.

– Olen kuullut, että monen koulun rahkeet eivät kertakaikkiaan riitä. Kun pätevä musiikinopettaja puuttuu, koulun juhlat on järjestetty kokonaan ilman musiikkiesityksiä.

Professori Juntunen on mukana tutkijaryhmässä, joka kokoaa saman sateenvarjon alle taideaineiden opetusta tuntevia tutkijoita. Artsequal-verkosto on koonnut listan toimenpiteistä, joiden pitäisi ravistella rehtorit ja kuntapäättäjät huomaamaan musiikin mainiot puolet.

Tutkimustietoa musiikin vaikutuksesta ajatteluun ja oppimiseen on tehty runsaasti. Musiikin harrastaminen antaa tutkimusten (siirryt toiseen palveluun) mukaan valmiuksia tunteiden ja erilaisuuden käsittelyyn. Sillä on raportoitu olevan vaikutusta lukutaitoon, matemaattisiin taitoihin, päättelyyn ja sosiaalisen toimintaan. Päteviä musiikinopettajiakin olisi tarjolla, joten sekään ei ole syy olla palkkaamatta sellaista.

– Me ehdotammekin rehtoreille, että he palkkaisivat yläasteelle vain muodollisesti päteviä opettajia. Ala-asteella kolmasluokkalaisia ja sitä vanhempia tulisi opettaa joko aineenopettaja tai musiikkiin erikoistunut luokanopettaja.

Juntusen mukaan ylä- ja ala-asteen tunteja yhdistelemällä voitaisiin työllistää enemmän päteviä musiikinopettajia.

Artsequal-verkosto ehdottaa myös musiikin tarjoamista runsaammin valinnaisaineena, kerhojen lisäämistä ja musiikkiteknologian päivittämistä kouluilla.

– Ainakaan, katso Youtubesta, ei saisi olla vastaus, jos oppilas haluaa tietää, miten jonkin kappale lauletaan tai soitetaan, Juntunen huokaisee.

Titta Lampelan mukaan musiikinopetuksessa olennaisinta on yhdessäolo. Toimiminen musiikillisessa ryhmässä ja yhdessä laulaminen ovat tilanteita, joissa tapahtuu eniten oppimista. Sitä ei voi kokea Youtubessa tai omalla kännykällä.

– Kaiken lisäksi musiikki on väylä tunteille herkässä murrosiässä. Siksikin musiikki on tärkeä aine koulussa, Lampela sanoo.

Lue myös:

Artsequal: Oppilaan yhdenvertainen oikeus laadukkaaseen musiikinopetukseen turvattava (siirryt toiseen palveluun)

Musiikinopettaja kirjoittaa kannustavaa palautetta eikä pidä kokeita – "Haluan nähdä pienenkin hyvän"