Analyysi: Miksei EU estä kansainvälistä verojen välttelyä?

Verovälttelyn vastustaminen on kimuranttia unionissa, jonka jäsenmaista osa hyötyy itsekin kikkailun sallimisesta, kirjoittaa EU-kirjeenvaihtaja Petri Raivio.

Paratiisin paperit
Kahdenkymmenen euron seteli, jonka päälle on laitettu punainen Paratiisin paperit -leima.
AOP

*BRYSSEL *Liechtenstein-vuoto, offshore-vuoto, Luxemburg-vuoto, Sveitsin vuoto, Panaman paperit, Bahaman vuoto, jalkapallovuoto ja viimeisimpänä paratiisin paperit. Mittavia tietovuotoja veronkierrosta ja erilaisesta laillisesta verokikkailusta on viime vuosina esitelty tiedotusvälineissä näkyvästi.

Kenellekään ei ole jäänyt epäselväksi, että kansainvälisessä sääntelyssä on aukkoja, joiden kautta yritykset ja varakkaat yksityishenkilöt voivat minimoida verotuksensa ja siirtää omaisuutta verottajan ulottumattomiin.

Luxemburg-vuoto paljasti marraskuussa 2014, että maan veroviranomaiset olivat tehneet yritysten kanssa ennakkosopimuksia, joiden nojalla yritykset pystyivät minimoimaan veronmaksunsa.

*Kun tiedot tulivat julki, *Luxemburgin entinen pääministeri Jean-Claude Juncker oli ehtinyt toimia EU-komission puheenjohtajana viisi päivää. Juncker vetosi siihen, että järjestelyt olivat Luxemburgin lain mukaisia, ja selvisi ensimmäisestä koitoksestaan suhteellisen vähin vaurioin.

Kiusallisesta alkutaipaleesta huolimatta Junckerin komissio ei ole jäänyt täysin toimettomaksi verovälttelyn estämisessä. Direktiivi rahanpesun estämisestä on saatu voimaan, ja tieto yritysten rajat ylittävistä veropäätöksistä välittyy automaattisesti maasta toiseen.

*Jäsenmaiden valtiovarainministerit *käsittelevät tänään tiistaina ehdotusta, joka kokoaisi unionin ulkopuoliset verokeitaat mustalle listalle. Jo pidempään vireillä ollut hanke otettiin kokouksen asialistalle viime hetkellä paratiisin paperit -vuodon seurauksena.

EU on varoittanut (siirryt toiseen palveluun) 53 valtiota ja aluetta, että ne joutuvat mustalle listalle jolleivät ne muuta verolakejaan. Joukossa ovat esimerkiksi Mansaari, Bermuda ja Caymansaaret.

*Toimeliaisuudesta huolimatta *toinen toistaan seuraavista tietovuodoista syntyy vaikutelma, että unioni ei ole onnistunut kitkemään verovälttelyä.

Komissio määräsi kesällä 2016 Irlannin perimään Apple-yhtiöltä 13 miljardia euroa jälkiveroja. Esimerkiksi vuonna 2014 Apple oli maksanut vain 0,005 prosenttia yritysveroa, mikä oli komission mielestä laitonta valtionapua.

Irlanti kieltäytyi perimästä veroa, ja vei asian EU-tuomioistuimeen. Luxemburg ilmoitti tukevansa Irlannin valitusta.

*Verovälttelyn torjunta *on ollut ajoittain tahmeaa juuri jäsenmaiden muodostamassa ministerineuvostossa, jossa jarrumiehinä ovat yleensä toimineet samaiset Irlanti ja Luxemburg. Samansuuntaista linjaa ovat usein ajaneet myös Alankomaat ja Malta.

Esimerkiksi veropohjien yhtenäistämiseen tähtäävä hanke on jumissa, vaikka se hankaloittaisi voittojen siirtelyä maasta toiseen alemman veroprosentin perässä.

Yritysverotusta taitavasti väistelevien internet-jättien verottaminen on sekin törmännyt niiden jäsenmaiden vastustukseen, jotka houkuttelevat yrityksiä matalalla veroprosentilla.

Vaikkapa piskuinen Luxemburg voi halutessaan yksin pysäyttää minkä tahansa verovälttelyn torjumiseen tähtäävän hankkeen, sillä veroasioista pitää EU:ssa päättää jäsenmaiden kesken yksimielisesti.

*Euroopan parlamentti *perusti Panama-vuodon seurauksena erityisen valiokunnan, joka piti kuulemisia ja julkaisi raporttinsa hiljattain. Valiokunta voi kuitenkin vain antaa suosituksia.

Juncker väläytti linjapuheessaan syyskuussa, että jäsenmaiden yksimielisyysvaatimuksesta voitaisiin veroasioissa luopua. Siihen EU:n sisäiset verokeitaat tuskin kuitenkaan suostuvat.

Lue tästä kaikki Ylen uutiset Paratiisin papereista