Koe uusi yle.fi

Kultaseppien liitto: Suomalainen koruvalmistus uhkaa siirtyä ulkomaille

Perinteinen käsityöammatti on Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtajan mukaan ison rakennemuutoksen kourissa.

Kotimaa
Kultaseppä takoo hopearengasta.
Sarah Laukkanen / Yle

Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman on synkillä mielin alansa tulevaisuuden suhteen. Kotimainen koruteollisuus on vielä toistaiseksi suurelta osin pitänyt tuotantonsa kotimaassa. Jos päteviä ammattilaisia eli kultaseppiä ei tulevaisuudessa omasta maasta enää löydy, tilanne muuttuu, pelkää Kihlman.

– On olemassa iso riski, että tuotanto siirtyy ulkomaille. Tämä olisi kovasti ristiriidassa kotimaisen ammattikoulutuksen tavoitteiden kanssa, Kihlman sanoo.

– Jo nyt kuuluu työnantajilta valituksia siitä, että koulusta valmistuneiden osaamistaso ei ole riittävä. Yrittäjät joutuvat omalla ajallaan ja kustannuksellaan kouluttamaan lisää, ennen kuin työ sujuu niin kuin sen ammattikoulutuksen saaneelta kuuluisi sujua.

Järjestelmässä ei ole osoitettu riittävästi harjoitustunteja vaativan käsityön opettamiseen.

Henrik Kihlman

Henrik Kihlmanin mukaan vika ei ole koulujen, opettajien tai opiskelijoiden.

– Järjestelmässä ei ole osoitettu riittävästi harjoitustunteja vaativan käsityön opettamiseen, Kihlman jyrähtää.

Harjoittelupaikkoja tarvitaan

Pitkään alalla ollut, itsekin opettajana toiminut joensuulainen kulta- ja hopeaseppä Seppo Sankila jakaa Kihlmanin huolen. Toisen asteen koulutusta ollaan uudistamassa siihen suuntaan, että entistä suurempi osa oppimisesta tapahtuisi työpaikoilla, työssä oppien.

– Harjoittelupaikat tulevat olemaan tiukassa, Sankila epäilee.

– Kyllä tämä tulevaisuudessa tulee Suomessa olemaan todella pieni ammattikunta.

Kyllä tämä tulevaisuudessa tulee Suomessa olemaan todella pieni ammattikunta.

Seppo Sankila

Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtaja Henrik Kihlman ei katso toisen asteen koulutuksen uudistamissuunnitelmia hyvällä.

– Mielestäni pitäisi tunnistaa, että kaikkia aloja ei voida opiskella saman kaavan mukaan. Erikoiskäsityöaloilla avain osaamiseen ja ammattitaitoon on harjoituksen määrässä, Kihlman sanoo.

morsiamen kruunu ja tiara alustalla
Kulta- ja hopeaseppä voi tehdä vaikkapa morsiamen hiuskoristeita. Pieni kruunu ja tiara ovat joensuulaisen Seppo Sankilan tekemiä.Sarah Laukkanen / Yle

Tekeminen muuttaa muotoaan, samoin asiakkaiden ostokäyttäytyminen

Kultaseppien koulutus on Suomessa pääasiassa kahden oppilaitoksen harteilla (siirryt toiseen palveluun). Opin saa joko Sastamalassa Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa tai Lahdessa Koulutuskeskus Salpauksessa. Ruotsinkielisen koulutuksen saa Tammisaaressa Axxell-oppilaitoksessa.

Salpauksen lehtori, kaivertajamestari Tarja Sipponen ei usko, että kultaseppien ammattiala olisi toistaiseksi Suomessa isoissa vaikeuksissa. Opiskelijoille on löytynyt harjoittelupaikkoja. Taitavat tekijät myös työllistyvät varsin hyvin.

– Spesiaali käsityötaito tulee säilymään Suomessa. Aina on perintökoruja, joita halutaan korjata. Varmasti tekeminen tulee muuttamaan muotoaan. Käsityön osuus ei ehkä kaikissa koruissa ole niin iso kuin mihin aiemmin on totuttu, Tarja Sipponen pohtii.

Käsityön osuus ei ehkä kaikissa koruissa ole niin iso kuin mihin aiemmin on totuttu.

Tarja Sipponen

Suomen Kultaseppien Liiton toimitusjohtajan mukaan ala on ylipäätään isojen muutosten kourissa.

– Perinteiset kivijalkaliikkeet ovat ahtaalla. Markkinointi ja myynti siirtyvät yhä enemmän nettiin. Brändiajattelu ohjaa asiakkaiden ostokäyttäytymistä. Kaupallinen osaaminen nousee koko ajan yhä tärkeämpään rooliin, Henrik Kihlman luettelee.

kultaseppä Seppo Sankila
Kultaseppä, hopeaseppämestarin pajassa valmistuu myös hopeisia rannerenkaita.Sarah Laukkanen / Yle

Pitkän linjan kultaseppä pisti uuden putiikin pystyyn

Kultaseppä, hopeaseppämestari Seppo Sankila uskaltautui kaikesta huolimatta avaamaan oman liikkeen Joensuuhun lokakuussa. Kokemusta on, sillä aiemmin hän on pyörittänyt kultaseppäpajaa Pellossa. Yritys työllisti muutamia henkilöitä.

Tällä kertaa Sankila ei aio työntekijöitä palkata. Yhden miehen yrityksessä hän paitsi korjaa koruja ja muita jalometalliesineitä, myös suunnittelee ja toteuttaa omaa korumallistoa.

– Itäsuomalaiset ovat tarkkoja siitä, miten rahansa käyttävät. Kulta- ja hopeakoruja kuitenkin kannattaa korjata. Kullassa arvo säilyy, näinhän sitä sanotaan, Sankila naurahtaa.

Lisätty 10.11.2017 klo 16.48: Tieto ruotsinkielisestä koulutuksesta.

Lue lisää aiheesta:

Opettajilla synkkä näkemys ammatillisen koulutuksen uudistuksesta – “Vahvat voivatkin selvitä, heikot jäävät vaille tarvitsemaansa tukea”

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lapsiperheet

Miksi olen olemassa ja miksi sisko kävelee liian hitaasti?

20 + 2 syytä soittaa äidille tai isälle töihin

Sukellusveneet

Onko kadonneessa sukellusveneessä enää ketään hengissä? Argentiinalaisaluksesta uhkaa loppua happi

Syyria

Iran, Turkki ja Venäjä yhdistävät voimiaan Syyrian sodan diplomatiassa

Sijoittaminen

Makuutatko sinäkin lapsesi rahoja pankkitilillä? Ei kannata – Kysyimme asiantuntijoilta, miten lapsen varat kannattaisi sijoittaa