Suomalaisnuoret luottavat poliisiin ja puolustusvoimiin – eivät someen tai puolueisiin

Suomalaisista kahdeksasluokkalaista nuorista vain 10 prosenttia olisi valmis laittomuuksiin, kuten spreijaamaan iskulauseita seiniin, tukkimaan liikenteen tai valtaamaan julkisen rakennuksen, selviää uudesta kansainvälisestä vertailututkimuksesta.

nuoret
Facebookin päivittämistä.
Suomalaisnuoret ovat ahkeria sosiaaalisen median käyttäjiä, mutteivät luota siihen.Risto Koskinen / Yle

Jyväskyläläinen Viitaniemen koulun kahdeksasluokkalainen Jimi Mahonen on tyytyväinen siihen, että Suomi kuuluu Euroopan Unioniin, ja siihen, että meillä on omat Puolustusvoimat ja luotettava poliisi.

Sen sijaan mieltä osoittamaan hän ei kovin herkästi lähtisi.

– Luotan poliisiin ja Puolustusvoimiin ja pidän niitä tärkeinä. En usko, että lähtisin osoittamaan mieltä, vaikka se riippuu paljon aiheesta, hän arvioi.

Luokkakaveri Janina Holopainen on samoilla linjoilla.

– En usko, että lähtisin. Se on ajatuksena vähän outo juttu.

Samoin ajattelevat tuhannet muutkin suomalaisnuoret, kertoo tänään julkaistu ICCS 2016 -tutkimus (siirryt toiseen palveluun), joka selvitti nuorten yhteiskunnallista tietämystä ja yhteiskuntaan osallistumista 24:ssä maassa.

Jimi Mahonen
Kahdeksasluokkalainen Jimi Mahonen ei usko, että lähtisi osoittamaan mieltään. Hän haluaa vaikuttaa yhteiskunnassa rauhallisin keinoin.Yle / Annika Rantanen

Suomalaisten kahdeksasluokkalaisten tiedot olivat tutkimuksessa edelleen hyvää tasoa, mutta edellisellä kerralla vuonna 2009 tanskalaisten kanssa saavutettu kärkisija vaihtui nyt neljänteen sijaan.

Yhteiskunnallisessa tietämyksessä edelle kiilasivat tanskalaisten lisäksi taiwanilaiset ja ruotsalaiset kahdeksasluokkalaiset.

Kymmenen prosenttia valmis laittomuuksiin

Merkillepantavaa tutkimuksessa on suomalaisnuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin. Kuten aikuisväestössäkin, luottamus poliisiin ja puolustusvoimiin on nuorten mielissä korkealla. Sen sijaan sosiaalinen media koettiin epäluotettavaksi samoin poliittiset puolueet. Luottamus puolueisiin oli kysytyistä tahoista vähäisintä, mutta silti melko korkeaa suhteessa muihin maihin.

Yhteiskunnallisessa osallistumisessa nuoret ovat ulkomaalaisia ikätovereitaan vähemmän aktiivisia, vaikka kansallisesti halukkuus siihen on kasvanut.

Meillä on sinisilmäinen kansa.

Jouko Mehtäläinen

Suomalaisnuorista vain kymmenen prosenttia olisi valmis laittomuuksiin, kuten spreijaamaan iskulauseita seiniin, tukkimaan liikenteen tai valtaamaan julkisen rakennuksen.

– Meillä on sinisilmäinen kansa. On totuttu siihen, että asiat hoituvat, naurahtaa tutkimuksen kansallinen koordinaattori, Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkija Jouko Mehtäläinen.

Myös halukkuus osallistua laillisiin tai laittomiin mielenilmauksiin oli edellisestä tutkimuksesta laskenut.

– Ero on ihan selvä, jos verrataan vaikka Latinalaisen Amerikan nuoriin. Heillä on tarvetta tällaiselle, meillä ei, Mehtäläinen tiivistää.

Kasarmintorin kupeessa teksti on maalattu vierekkäisiin kaappeihin peräti kolme kertaa.
Yksi kymmenestä suomalaisnuoresta on valmis spreijaamaan iskulauseita julkisiin paikkoihin.Jarmo Panula / Yle

Tietämys yhteiskunnasta yhä hyvä

Tutkimuksessa vertailtiin 24:n maan kahdeksasluokkalaisten yhteiskunnallisia tietoja, osallistumisen astetta ja asenteita. Aiemmin vastaava tutkimus on tehty vuosina 2009 ja 1999.

Suomalaisten nuorten yhteiskunnallisen tietämyksen pisteluku oli nyt 577, kun se viimeksi oli 576. Kärkisijaa pitävät tanskalaiset ylsivät 586:een pisteeseen.

Välillä mietityttää, onko näillä kummempaa arvoa kuin urheilukisoilla.

Jouko Mehtäläinen

– Ei ole mitään syytä huoleen tai perustavanlaatuisiin johtopäätöksiin. Yhteiskunnallisen tietämyksen taso on nuorilla edelleen hyvä ja jopa parantunut, Jouko Mehtäläinen sanoo.

Suomessa on viime vuosina kannettu huolta muun muassa Pisa-menestyksen heikentymisestä ja koulutuksen tasa-arvosta. Mehtäläisen mielestä tuoreen tutkimuksen perusteella ei ole syytä vetää turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Välillä mietityttää, onko näillä kummempaa arvoa kuin urheilukisoilla – katsotaan, kuka on kuka. Mutta toisaalta on hyvä, että meillä etenkin opetusviranomaiset suhtautuvat tutkimuksiin kiinnostuneesti ja miettivät, onko tarpeen reivata kurssia suuntaan tai toiseen.

Suomalaiset nuoret EU-myönteisimpiä

Asennetutkimuksen tulokset viestivät suomalaisen yhteiskunnan avoimuudesta. Esimerkiksi sukupuolten tasa-arvoon suomalaisnuoret suhtautuvat tutkimusmaiden keskiarvoa myönteisemmin.

Tasa-arvoon asennoitumisessa vaikutti myös oppilaiden yhteiskunnallisten tietojen taso: mitä korkeampi se oli, sitä myönteisempi oli suhde tasa-arvoon.

Janina Holopainen
Viitaniemen koulun kahdeksasluokkalainen Janina Holopainen pitää EU:ta tärkeänä, koska se lisää matkustelun ja opiskelun mahdollisuuksia.Annika Rantanen / Yle

Tutkimuksen pohjalta selvitettiin myös eurooppalaisten maiden nuorten käsitystä eurooppalaisuudesta ja maahanmuutosta.

Vahvin eurooppalainen identiteetti oli tutkijoiden mukaan suomalaisilla, kroatialaisilla, norjalaisilla ja slovenialaisilla nuorilla. Heikointa eurooppalainen identiteetti puolestaan oli latvialaisilla nuorilla.

Vuoden 2009 tutkimukseen verrattuna eurooppalainen identiteetti oli tutkijoiden mukaan vahvistunut kaikissa maissa, joissa vertailu oli mahdollista.

Poliispartioauto
Suomalaisnuoret luottavat vahvasti poliisiin ja puolustusvoimiin.Henrietta Hassinen / Yle

Työvoiman vapaa liikkuvuus saa kannatusta

Eurooppalaisnuorten asenteet maahanmuuttoon ovat vajaan kymmenen vuoden aikana liikahtaneet hieman kielteiseen suuntaan. Suomessa muutosta ei kuitenkaan näkynyt, vaikka vuoden 2015 pakolaiskriisi kosketti myös meitä. Pääosin eurooppalaisnuoret suhtautuvat maahanmuuttoon positiivisesti.

Myönteisimmin maahanmuuttajien oikeuksiin asennoituivat ruotsalaiset ja norjalaiset ja kielteisimmin latvialaiset nuoret.

Työvoiman vapaa liikkuvuus EU-alueella sai nuorilta vankan kannatuksen.

Keskimäärin 94 prosenttia nuorista oli sitä mieltä, että Euroopan maiden kansalaisten työskentelyn salliminen missä tahansa Euroopan alueella, on hyväksi Euroopan taloudelle. Suomalaisnuorista suhteellisesti useampi kuin muiden maiden nuorista oli tällä kannalla.

Suomessa tutkimuksesta vastasi Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos. Suomalaisnuoria mukana oli 3 200.

Maista vertailussa olivat mukana Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Chile, Dominikaaninen tasavalta, Etelä-Korea, Hongkong, Italia, Kolumbia, Kroatia, Latvia, Liettua, Malta, Meksiko, Norja, Peru, Ruotsi, Saksa, Slovenia, Suomi, Taiwan, Tanska, Venäjä ja Viro.