Koe uusi yle.fi

Linnunpönttöjä rakennettiin yli miljoona – nyt käsillä on jättimäinen suursiivous: "Pesimistuhoja on valtavan paljon"

Viime kesänä pikkulintujen poikasia kuoli poikkeuksellisen paljon. Linnunpöntöt kaipaavatkin nyt suursiivousta.

linnunpöntöt
Talitiainen puussa.
Huonosta pesimisonnesta huolimatta, talitiaisen on todettu olevan hyvin kekseliäs ravinnon löytämiseksi.Juha Laaksonen / Yle Kuvapalvelu

Lintuasiantuntija Urpo Koponen avaa linnunpöntön kannen ja kurkistaa sisään. Pohjalla näkyy ehjä sammalpesä, höyheniä ja kaksi pientä linnunmunaa. Pöntössä on pesinyt sinitiainen, mutta kaikki ei ole mennyt hyvin. Kokenut lintuasiantuntija huomaa heti, mitä on tapahtunut.

– Haudontavaihe on epäonnistunut. Todennäköisesti emo on jättänyt pesimisen kesken kylmän vuoksi, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.

Harmillinen näky on kohdannut Koposen poikkeuksellisen usein tänä syksynä. Linnunpöntöt ovat täynnä kuolleita poikasia ja kuoriutumattomia munia. Syyksi Koponen kertoo kylmän ja kostean kesän, minkä vuoksi hyönteisiä on ollut vähän.

Hyönteisravinnon puutteesta ovat kärsineet etenkin talitiaiset ja sinitiaiset.

– Olen toiminut rengastajana 51 vuotta. Näin ei ole tapahtunut koskaan elämäni aikana. Pesimistuhoja on valtavan paljon.

Talvisin linnut yöpyvät pöntöissä, mutta nyt siivoamatta jääneet linnunraadot pitävät linnut poissa. Sen vuoksi pesät pitäisi käydä siivoamassa ennen talven tuloa. Siinä riittää työsarkaa, sillä Suomeen on tehty roima määrä uusia linnunpönttöjä.

Urpo Koponen linnunpönttöjen kanssa Yle Kotkan studiossa.
Urpo Koponen linnunpönttöjen kanssa Yle Kotkan studiossa.Miina Sillanpää / Yle

Jos veit pöntön metsään, kannattaa se käydä siivoamassa

Keväällä päättyneessä Ylen luonto-ohjelmien Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa rekisteröitiin yhteensä yli 1 300 000 uutta linnunpönttöä.

– Kolopesijöille tehtyjä pönttöjä on hurja määrä. Poikaskuolemat sattuivat huonoon saumaan, sanoo Urpo Koponen.

Silti Koponen ei halua jäädä surkuttelemaan suurta urakkaa. Hän kehottaa ihmisiä huoltamaan linnunpöntöt, jotka he ovat vieneet metsään.

Jos pöntön huoltaa vuosittain, niin silloin siitä tulee pitkäikäinen ja pöntöstä saatava hyöty on moninkertainen. Silloin pönttö kestää pesimiskäytössä kolmekymmentäkin vuotta.

Urpo Koponen

– Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa tehdyt pöntöt ovat tärkeä luonnonsuojeluteko. Jos pöntön huoltaa vuosittain, niin silloin siitä tulee pitkäikäinen ja pöntöstä saatava hyöty on moninkertainen. Silloin pönttö kestää pesimiskäytössä kolmekymmentäkin vuotta, sanoo Urpo Koponen.

Urpo Koposella on yli 4 100 linnunpönttöä esimerkiksi Kotkassa, Kouvolassa, Haminassa ja Loviisassa. Hän on käynyt putsaamassa niitä syksyn ajan. Hän sanoo, että siivousta varten kannattaa ottaa mukaan suojakäsineet.

Kynsien alle voi päätyä pöpöjä

Pönttöjen huoltaminen on ylipäätään tärkeätä, sillä muuten niiden käyttöikä lyhenee. Tavallisesti linnunpöntön vuositarkastuksen ja -siivouksen voi tehdä maaliskuussa. Tänä vuonna pöntöt on syytä putsata jo syksyllä, etteivät raadot jäädy niihin kiinni.

– Jos pöntössä on raatoja, niin käsine käteen ja kaikki pois. Joidenkin lintujen, kuten kottaraisten, pesissä on poikasten ulostetta, jota emot eivät kanna pois. Pitää olla tarkka, ettei kynsien alle mene mitään, jos kynnen alla on esimerkiksi haava, sanoo Urpo Koponen.

Raatoja ei kannatta jättää esille puun juurelle, vaan ne kannattaa laittaa esimerkiksi puunjuuressa olevaan koloon, mistä luonto korjaa ne pois.

Mies pitelee kottaraisenpoikasta kädessään
Urpo Koponen ja kottarainen.Antti Kolppo / Yle

– Raadot voi myös tuoda pois metsästä ja haudata esimerkiksi kompostin viereen. Kuolleet poikaset voi haudata lapiolla maahan, sanoo Urpo Koponen.

Pesimistuhon tunnistaa nopeasti, kun kurkistaa linnunpönttöön.

Näin pesätuhon tunnistaa

Kurkistamalla linnunpönttöön voi tunnistaa jopa lintulajin. Jos pöntössä on sammalpesä, kyse voi olla sinitiaisesta tai talitiaisesta. Sen sijaan kolopesijöistä heinäpesän tekevät esimerkiksi kirjosieppo ja leppälintu.

Jos poikaset ovat selviytyneet hengissä, ovat ne kasvaessaan polkeneet linnunpöntön pohjalla olevan pesämateriaalin lättänäksi.

– Jos linnunpöntössä on jäljellä selvä pesämalja, ei pesintä ole onnistunut. Silloin poikaset eivät ole kasvaneet isoiksi, sanoo Urpo Koponen.

Linnunpönttöä ei kannata suotta siivota tyhjäksi, jos siihen ei ole tarvetta. Pöntöstä ei tarvitse ottaa pois sammalta tai puumateriaalia, jos pesä on muuten kunnossa.

Yksi Koposen tuhannesta linnunpöntöstä.
Urpo Koponen puhdistamassa linnunpönttöä pesimäkauden jälkeen.YLE / Arttu Horttanainen

– Jos pesässä ei ole raatoja, niin pesää ei tarvitse tyhjentää. Talvipakkasella sammalpesässä on mukavampi viettää pakkasöitä, kun kylmässä jäisessä tyhjässä pöntössä, sanoo Urpo Koponen.

"Edeltäväkin vuosi oli huono, muttei näin huono"

Vaikka kuolleita linnunpoikasia löytyi linnunpöntöistä tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, ei se tarkoita, että lintukanta olisi vaarassa. Pikkulintujen kannat ovat niin suuret, ettei yksi epäonnistunut vuosi vaikuta kannan tulevaisuuteen.

– Edeltäväkin vuosi oli huono, muttei se ollut näin huono. Tällainen lyhytaikainen pesimisen epäonnistuminen ei kuitenkaan vaikuta kantaan, sillä kannat ovat sen verran suuret, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.

Ja vaikka epäonnistuneita pesimisiä oli paljon, myös onnistuneita mahtui joukkoon. Myös pesimisaika vaikutti, sillä myöhemmin pesivät lajit näyttivät pärjänneen paremmin, kuin ne, jotka pesivät jo toukokuussa.

Urpo Koponen osoittaa linnunpönttöä, jonka pohjalla on mytättyä heinää. Se kuuluu hyönteisiä syövälle kirjosiepolle.

– Tämä kertoo siitä, että poikue on lähtenyt pesästä. Itse asiassa tiedän, että tästä pesästä lähti seitsemän poikasta lentoon. Vaikka kesä oli heikko, onnistui pesiminen näiltä loistavasti, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.

Poikaskuolemista ovat kärsineet esimerkiksi sinitiaset.Raine Martikainen