yle.fi-etusivu

Trollit ja valeuutiset hämmentävät: "Tulee vastaan aika hulppeita juttuja"

Miten tunnistaa valeuutinen, mihin taas voi luottaa? Yle kysyi tätä tavallisilta ihmisiltä sekä alan asiantuntijalta. Toden ja trollauksen erottaminen on vaikeaa, mutta tavallisella medialukutaidolla pärjää pitkälle.

valeuutiset
Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Miten erottaa oikea tieto, tiedoksi puettu vaikuttaminen ja suoranainen vääristely toisistaan? Vaikea kysymys, toteaa moni Tampereen kadulta yhytetty arkiaamun kulkija.

Anna-Emilia Sipponen
Anna-Emilia Sipponen miettii päivittäin, mikä on totuus sosiaalisen median julkaisuissa.Mari Vesanummi / Yle

Opiskelija Anna-Emilia Sipponen arvelee, että niin sanottuja trolleja on liikkeellä aika paljon, varsinkin sosiaalisessa mediassa.

– Päivittäin tulee mietittyä, mikä on totuus kerrotun tai julkaistun takana. Väliin tulee kyllä vastaan aika hulppeita juttuja, sanoo Sipponen.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Mika Hyytiäinen sanoo, että tavallisella medialukutaidolla selviää. Hänen mukaansa informaatiovaikuttaminen on pitkäkestoista ja sen tunnistaa usein siitä, että tapahtuu outoja asioita.

Sotilasprofessori Mika Hyytiäinen
Mika Hyytiäinen on sotilasprofessori Maanpuolustuskorkeakoulussa.Marjut Suomi / Yle

– Siihenhän tällaisella vaikuttamisella pyritään, että tapahtuu outoja asioita. Kaikki vaikuttaminen ei kuitenkaan ole sitä, sanoo Hyytiäinen.

– Muunkinlaista vaikuttamista on ja on ollut aina. Osaa sanotaan mainonnaksi, osaa Hollywoodiksi ja niin edelleen. Pitää vaan olla tarkkana.

Keskustelua somesta lapsen kanssa

Vantaalta Tampereelle poikennut Kirsi Hirvonen pitää myös poliittista trollausta mahdollisena.

– Miksei se olisi mahdollista, ei Suomikaan enää mikään lintukoto ole. Vaikka en sitä ihan päivittäin ajattelekaan.

Kirsi Hirvonen
Suomi ei ole enää lintukoto, sanoo Kirsi Hirvonen.Mari Vesanummi / Yle

Professori Hyytiäinen sanoo, ettei vaaleihin vaikuttaminen ole historiassa mitään uutta. Uusi tekniikka vain antaa siihen uudenlaisia välineitä, esimerkiksi tietomurrot ja tietovuodot.

Mainosalalla työskentelevä Mikko Koljonen sanoo, että tulee miettineeksi jonkin verran uutisten todenperäisyyttä.

– Yritän miettiä, mikä on totuus, mutta en nyt varmaan ihan jokaisesta uutismurusesta. Ulkomaiset trollit, maksettu vaikuttaminen ja fb-feedit, pidän niitä mahdollisina ja jopa todennäköisenä. Mutta kuinka laajaa se on – sitä en tiedä, Koljonen miettii.

Mikko Koljonen
Mikko Koljonen työskentelee mainosalalla.Mari Vesanummi / Yle

Vanhassa vara parempi?

Eläkeläinen Lasse Lehtonen sanoo lukevansa lehtiä, katsovansa Ylen uutisia ja surffailevansa netissä silloin tällöin. Facebookia hän ei käytä.

– Tietojen luotettavuudesta on viime aikoina puhuttu niin paljon, että sitä on syytä ruveta miettimään. Mutta on vaikea tietenkin sanoa, kuinka kieroja tietoja levitellään.

Lehtonen ei usko, että ulkomaat pääsisivät vaikuttamaan Suomen vaaleihin. Hän muistuttaa kuitenkin, että aina pitäisi tietää, mistä lähteistä tieto tai "tieto" on peräisin.

Lasse Lehtonen
Eläkeläinen Lasse Lehtonen seuraa lähinnä lehtiä ja Ylen uutisia.Mari Vesanummi / Yle

Professori Mika Hyytiäinen on samaa mieltä. Hän muistuttaa myös, että kannattaa miettiä ja varmistua siitä, ettei itse levitä väärää tietoa.

– Kannattaa tarkistaa ja vilkaista viranomaisten nettisivuja ennen kuin jakaa. Kun jotakin äkkinäistä tapahtuu, niin viranomaisethan ovat tiedotuksessa myöhässä, samoin laatumedia. Silti kannattaa odottaa puoli tuntia, että tiedot varmistivat ja jakaa vasta sitten, neuvoo Hyytiäinen.

Karoliina Abdullah
Someen jää elämään vääräkin tieto, sanoo Karoliina Abdullah.Mari Vesanummi / Yle

Tampereen naapurissa sijaitsevan Pirkkalan raitilta tavoitettu Karoliina Abdullah sanoo olevansa kriittinen, mutta pääosin luottavansa isoihin kotimaisiin medioihin.

– Sosiaalinen media on lisännyt tietoa. Itsekin luen nyt enemmän, kun lehtiä tuli luettua vähemmän. Mutta someen jää elämään vääräkin tieto, joka sinne suurella hälyllä tulee. Sen korjaaminen ja purkaminen on vaikeaa.

Abdullah lisää vielä, että kannattaa olla tarkkana, mihin omia tietojaan esimerkiksi somessa jättää.

Pirkka17 ja Häme17 -valmiusharjoitukset järjestetään 7.–9.11.2017. Harjoitukseen osallistuu 42 kuntaa Päijät- ja Kanta-Hämeestä sekä Pirkanmaalta. Tavoitteena on oppia tunnistamaan informaatiovaikuttaminen ja reagoimaan siihen oikein.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Syyria

Syyrian oppositio saavutti sovun yhtenäisen delegaation lähettämisestä rauhanneuvotteluihin

Yhdysvallat

New York Times: Tekeekö Trumpin ex-neuvonantaja yhteistyötä Venäjä-tutkinnan johtavan erikoissyyttäjän kanssa?

Mikroblogit

Wolfgang Schäuble linjasi Saksan liittopäivillä: ei valokuvia tai Twitter-viestejä

Ihmiskauppa

Interpol pidätti 40 ihmiskauppiasta Afrikassa