Kolme suomalaista epäiltyä vierastaistelijaa oikeudessa – Supo seuraa konfliktimatkustamista vielä vuosia

Kolmea Suomen kansalaista syytetään terrorismirikoksista Helsingin kärjäoikeudessa. Vastaajien epäillään valmistelleen osallistumista Syyrian konfliktiin terroristijärjestön vierastaistelijoina.

aseelliset konfliktit
Raqqa Syyria.

Moniin maihin ei tällä hetkellä enää palaa vierastaistelijoiksi lähteneitä miehiä Syyrian ja Irakin konfliktialueilta. Naisia ja lapsia sen sijaan saapuu edelleen näiltä alueilta lähtömaihinsa, kertoo sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen.

– Daesh (Isis) on pistänyt rajat kiinni. Sieltä on erittäin vaikea taistelukuntoisen väen lähteä pois, Mankkinen sanoo.

Suomen viranomaiset ovat tunnistaneet noin 80 Syyriaan ja Irakiin vierastaistelijaksi lähtenyttä henkilöä. Todellinen lukumäärä saattaa olla hieman suurempi.

Suojelupoliisin mukaan suurin osa Suomesta lähteneistä vierastaistelijoista on liittynyt Isisin riveihin. Yksittäisiä Suomesta lähteneitä on liittynyt myös Isisiä vastaan taisteleviin ryhmiin kuten esimerkiksi kurdijoukkoihin.

Lähtijöiden joukossa on ollut myös kymmeniä lapsia. Konfliktialueella on myös syntynyt lapsia, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden, kertoo Suojelupoliisin erikoistutkija Saana Nilsson.

Supon tietojen mukaan yli 20 vierastaistelijaa on palannut Suomeen ja 15–20 arvioidaan saaneen surmansa konfliktialueella.

Lokakuussa amerikkalainen ajatushautomo The Soufan Center kertoi raportissaan, että Suomeen olisi palannut yli 40 vierastaistelijaa. Supon käsityksen mukaan ero luvuissa johtuu ajatuspajan tekemästä lähdeaineiston väärästä tulkinnasta.

– Palaajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä. Siellä on eri-ikäisiä miehiä, naisia, lapsia, ja alueella syntyneitä. Jo yksikin palaaja muodostaa mahdollisesti turvallisuusuhkan Suomelle. Lukumääriin keskittyminen ei kerro koko totuutta, Nilsson sanoo.

Supon tietojen mukaan Suomesta lähteneitä vierastaistelijoita on noussut merkittäviin asemiin Isisin riveissä. Nilssonin mukaan tällaisilla henkilöillä on laaja suhdeverkosto järjestön sisällä. Hän ei voi kommentoida, onko näitä korkeaan asemaan päässeitä Isis-taistelijoita palannut Suomeen.

Monta polkua jihadistiseen toimintaan

Britannialaisessa King’s College London -yliopistossa vierastaistelijoista väitöskirjaa tekevä jatko-opiskelija Juha Saarinen kertoo, että ei ole olemassa yhtä ihmistyyppiä, joka lähtisi vierastaistelijaksi.

Tyypillisesti lähtijät ovat olleet 20-24 –vuotiaita. Muuten lähteneet heijastavat eri maiden muslimiväestöjä.

– Heitä tulee monenlaisista taustoista. Osalla on rikollistaustaa eikä juuri koulutusta. Osa on ollut töissä, on ollut parisuhdetta, on ehkä yliopistotutkintokin taustalla, Saarinen kuvailee.

Saarisen mukaan jihadistiseen liikehdintään osallistuminen on monisyinen prosessi. Osalle uskonto vaikuttaa hyvin keskeisesti, osalle sillä ei ole merkitystä. Jotkut saattavat olla syrjäytyneitä, osa taas ei.

– On monta erilaista polkua, joita pitkin voidaan lähteä konfliktialueelle. Osa ajautuu jihadistiseen liikehdintään sosiaalisten siteiden kautta. Osa ajautuu virtuaalisiin vertaisyhteisöihin, joiden kautta radikalisoidutaan.

Saarisen mukaan Suomessa ei ole huomioitu tarpeeksi sitä, että vierastaistelijailmiölle ei ole yksinkertaista selitystä.

Naamioituneita henkilöitä aseiden kanssa auton lavalla.
AOP

Vierastaistelijoiden kolme ryhmää

Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo, että Syyriaan ja Irakiin vierastaistelijaksi lähteneet voidaan jakaa kolmeen ryhmään.

Ensimmäisen vaiheen lähtijät koostuvat henkilöistä, jotka matkustivat Syyriaan konfliktin alkuvaiheessa vuonna 2012 ja hieman sen jälkeen. Heillä oli erityyppisiä motiiveja lähdölleen.

Jotkut lähtivät esimerkiksi hyväntekeväisyysmielessä auttamaan, ja toiset puolestaan kokivat presidentti Bashar al-Assadin hallinnon niin vääräksi, että halusivat taistella sitä vastaan.

Syyrian sodan alkuvaiheessa monilla ei ollut tietoa tuolloin vasta nousevasta sunnimuslimien terroristijärjestö Isisistä ja siitä, millaista väkivaltaa järjestö harjoitti alueella.

Toisen aallon vierastaistelijat olivat jo ideologisesti suuntautuneita ääri-islamiin. He lähtivät alueelle, kun Isis oli voittoisa ja valloitti uusia alueita niin sanottua kalifaattiaan varten. Kolmas vierastaistelijoiden ryhmä koostuu niistä, jotka ovat edelleen alueella taistelemassa kenties katkeraan loppuun saakka.

Mankkisen mukaan tämän kolmijakoisen ryhmittelyn perusteella viranomaiset voivat arvioida palaavien vierastaistelijoiden vaarallisuutta. Suomeen palanneet vierastaistelijat ovat pääosin konfliktin alkuvaiheessa Syyrian lähteneitä.

– Jos katsoo uhkan näkökulmasta, niin he ovat pienempi uhka kuin ne, jotka ovat lähteneet myöhemmässä vaiheessa, Mankkinen sanoo.

Hänen mukaansa esimerkiksi nyt Helsingin käräjäoikeudessa terroristisista rikoksista syytetyt kolme miestä kuuluisivat tämän luokittelun perusteella ensimmäisen vaiheen lähtijöihin.

– Tässä tapauksessa juttu on ollut esitutkinnassa. Nyt oikeus arvioi heidän tekemänsä rikokset.

Lakia kiristettiin viime vuonna

Suomen lainsäädäntö muuttui viime joulukuussa siten, että nyt rikoslain mukaan matkustaminen taistelualueelle terroristisessa tarkoituksessa on rikos.

Viime joulukuun jälkeen lähteneet henkilöt voidaan asettaa syytteeseen pelkän lähdön perusteella, jos he ovat matkustaneet konfliktialueelle osallistuakseen taistelutoimintaan.

Aiemmin lähteneiden tuomitsemiseksi viranomaisten pitää pystyä osoittamaan, että lähtijät ovat syyllistyneet alueella joko sotarikoksiin tai terroristisessa tarkoituksessa tehtyihin rikoksiin.

Sisäministeriön kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen kertoo, että viranomaiset tutkivat kaikkien Suomeen palaavien taustat. Samalla pyritään selvittämään mahdollisimman kattavasti, mitä he ovat tehneet konfliktialueella.

Kansainvälinen yhteistyö on merkittävässä roolissa palaajien tekojen selvittämisessä. Esimerkiksi Europol ja Interpol auttavat selvityksissä. Jos esiin nousee rikosepäilyjä, niin poliisi käynnistää asiasta esitutkinnan.

– Siihen on satsattu paljon, että pystytään keräämään riittävä todistusaineisto ja saadaan oikeuden eteen ne, joiden epäillään syyllistyneen rikoksiin, Mankkinen vakuuttaa.

Keskusrikospoliisilla on esiselvityksessä ja esitutkinnassa Suomeen palanneisiin vierastaistelijoihin liittyviä kokonaisuuksia. KRP ei paljasta juttujen tarkkaa lukumäärää.

Lapsilla kovia kokemuksia

Suojelupoliisin mukaan Suomeen on palannut myös vierastaistelijoiden lapsia. Heidän tarkkaa määräänsä Supo ei paljasta.

Mankkinen arvioi, että Isisin alueella oleskelleet lapset ovat joutuneet lapsen kehitykselle erittäin vaarallisen toiminnan kohteeksi. Heihin on kohdistettu ääri-islamilaista propagandaa.

Lisäksi Isis on saattanut laittaa yli 9-vuotiaat pojat taistelukoulutukseen ja sitä nuorempiakin on totutettu väkivaltaan. Järjestön mielestä yli 9-vuotiaat tytöt puolestaan ovat valmiita avioliittoon.

– Nämä lapset ovat uhreja, koska ei pieni lapsi voi itse päättää, lähteekö hän vanhempiensa mukaan taistelualueelle. Nämä lapset eivät ole samalla tavalla vastuussa tekemisistään kuin aikuiset, Mankkinen sanoo.

Hänen mukaansa traumojen purkaminen on paras tapa vähentää riskejä, jotka liittyvät sota-alueilla traumatisoituneisiin lapsiin. Tämä on todettu muun muassa tutkimuksissa, jotka ovat kohdistuneet Tšetšenian sodan keskellä kasvaneisiin lapsiin.

Suomessa Isisin alueelta palaaville lapsille tarjotaan erilaisia tukitoimia. Niiden tavoitteena on, että lapset paranisivat henkisistä ja fyysistä vammoista, joita väkivaltainen ympäristö ja väkivaltaan yllyttävä propaganda ovat heille mahdollisesti aiheuttaneet.

Mankkinen korostaa, että lapsia ei voida lain perusteella eristää yhteiskunnasta vain sen takia, että heidän vanhempansa ovat tehneet huonoja ratkaisuja.

– Meillä yhteiskunta lähtee siitä, että traumatisoituneet ihmiset, olivat he sitten lapsia tai aikuisia, pyritään hoitamaan kuntoon.

Suojelupoliisin erikoistutkija Saana Nilssonin mukaan kaikki muutokset Syyrian ja Irakin konfliktialueella vaikuttavat keskeisesti radikaali-islamistisen terrorismin kehitykseen.

– En menisi vetämään johtopäätöksiä, että konfliktimatkustaminen on asia, joka voidaan unohtaa, tai että palaajia ei enää tulisi Suomeen tai Eurooppaan. Kyseessä on ilmiö, jota joudumme vielä seuraamaan useamman vuoden.