yle.fi-etusivu

Ravitsemussuositukset jakavat mielipiteitä: osa uskoo, osa vastustaa, moni jättää noudattamatta

Viralliset ravitsemussuositukset ovat osalle suomalaisista punainen vaate. Hyvinvointivalmentaja Tomi Kokko heittäisi ne romukoppaan. Pääsihteeri Arja Lyytikäinen uskoo, että osa ymmärtää ne väärin.

ravitsemussuositukset
Ruokapyramidi.
Evira

Maa- ja metsätalousministeriön asiantuntijaelin, Valtion ravitsemusneuvottelukunta, on laatinut monta ruokasuositusta suuntaviivoiksi väestön terveyttä edistävälle syömiselle.

Tuorein julkistettiin tammikuussa 2017, kun kouluruokailuun annettiin ruokailusuositukset (siirryt toiseen palveluun). Nyt julkisesti kommentoitavana olevat varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset julkaistaan vuoden 2018 alussa. Viitteelliset eri ikäryhmien ravitsemus- ja ruokasuositukset sekä lautasmallit auttavat hahmottamaan aterioiden kokoamista.

– Onko kasviksia ja kuitua riittävästi? Mikä on kovan rasvan määrä, entä välttämättömien rasvojen lähteet ja riittävyys? Suolan, sokerin ja energian määrä, luettelee Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen.

Kokko: Ärsyttää, kun kaikki ängetään yhteen putkeen

Hyvinvointivalmentaja, personal trainer Tomi Kokko iloitsee, jos virallisten suositusten kannattama maito saa sosiaalisessa mediassa huutia. Viljalla ja maidolla kasvatettu mies käy blogaten, vlogaten ja luennoiden yhden miehen kamppailua virallisia suosituksia ja prosessoitua maitoa vastaan.

Valion maitotölkkejä, joissa on kierrekorkki.
Raila Paavola / Yle

Kokon mielestä suomalaiset ängetään vauvasta vaariin ahtaaseen putkeen, jossa viranomaiset määrittelevät, miten jokaisen kuuluu syödä ja mikä on terveellistä.

– Otetaan massasta jonkinlainen keskivertoihminen, jota ei oikeasti ole olemassakaan ja laaditaan suositukset. Missään vaiheessa ei oteta huomioon, ettei yksi malli suinkaan käy kaikille, Kokko kritisoi.

Väestötason suositukset soveltuvat ryhmätasolle

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen tyrmää väitteen yhden mallin totuudesta.

– Ruokasuositukset on ymmärretty väärin, jos näin väitetään. Virallinen, kansallinen "Terveyttä ruoasta" -suositus ja ikäryhmäkohtaiset suositukset sisältävät useita vaihtoehtoja siihen, miten hyvän ja ravitsemuksellisesti riittävän ruokavalion voi koota.

Lyytikäisen mukaan kohteena ei ole yksittäinen, kuviteltu keskivertoihminen. Viralliset ravitsemussuositukset laaditaan väestötasolle, ja niillä kuvataan väestöjen ja ihmisryhmien energian ja ravintoaineiden tarvetta tai suositeltavaa saantia.

– Väestötason suositukset soveltuvat vain ryhmätasolle. Niitä käytetään esimerkiksi ruokapalvelujen suunnitteluun, tuotekehitykseen, ohjaukseen ja vertailuarvoiksi tutkimustarkoituksiin, Lyytikäinen kertoo.

Lyytikäinen: Lautasmallikin ymmärretty väärin

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen muistuttaa, että ravitsemussuositukset ovat yksittäisille ihmisille vain suuntaa antavia. Niiden tarkoitus on herättää ajatuksia siitä, miten omaa syömistään voi viilata sellaiseen suuntaan, että ateriat ovat ravitsevia, täysipainoisia ja terveyttä edistäviä.

– Tavoitteena on myös vähentää yleisten kansantautiemme vaaraa. Näitä ovat lihavuus, valtimotaudit, kakkostyypin diabetes, hammaskaries, osteoporoosi ja eräät syöpätaudit. Suosituksilla pyritään turvaamaan hyvinvointi ja terveys, lapsilla kasvu ja kehitys ja aikuisilla toimintakyvyn ylläpito ja edistäminen kaikissa ikävaiheissa.

Lyytikäisen mielestä lautasmallitkin on ymmärretty väärin, jos ei ole huomattu, että niihin kaikkiin sisältyy viesti monista toteuttamisen mahdollisuuksista.

– Hyvä ruokavalio voi olla lihaa sisältävä sekaruokavalio tai semivegetaarinen eli ainakin joskus kalaa ja vaaleaa lihaa sisältävä. Se voi olla lakto-ovovegetaarinen, laktovegetaarinen tai vegaaninen. Suositukset antavat tukea siihen, kuinka jokainen voi koostaa lautasensa ravitsemuksellisesti riittäväksi.

Kokko vastustaa maitoa ja sen aikaansaamaa ”maitosumua”

Treenattu, kovakuntoinen Kokko sopisi perisuomalaisen näköisenä pellavapäänä loistavasti maitomainokseen. Paitsi, että ei sopisi. Mies ei sulata sitä, että virallisissa ravitsemussuosituksissa maito on mukana vuosikymmenestä toiseen.

Kokko syyttää maitoa nuoruutensa sairastelukierteestä ja väsymyksestä, vuosien "maitosumusta". Olo parani vasta, kun mies jätti lääkärin kehotuksesta maitotuotteet pois.

– Aivan kuin kropassa olisi laitettu valot päälle! Pääsin pois "maitosumusta", olosta jossa tuntuu, että veto on pois ja aivot eivät toimi kunnolla.

Vuosia myöhemmin Kokko teki itselleen 30 päivän ihmiskokeen. Hän söi taas virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja joi rasvatonta maitoa.

– Vireystasoni romahti olemattomiin siitä, mihin olin tottunut. Tuli heti samat "maitosumuiset" fiilikset kuin nuorena.

Lyytikäinen: maito on mukana monesta syystä

Väestötason ruokasuosituksissa suositellaan rasvatonta, D-vitaminoitua maitoa osana ruokavaliota. Rasvattomuuden suosiminen johtuu maidon luontaisesti kovista rasvoista.

– Kova, tyydyttynyt rasva vaikuttaa epäedullisesti veren rasva-arvoihin, se esimerkiksi nostaa haitallisen kolesterolin määrää veressä, Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Lyytikäinen sanoo.

Maidon rinnalla ovat vaihtoehtoina muutkin rasvattomat ja vähärasvaiset maitovalmisteet, esimerkiksi piimät, viilit ja jogurtit.

– Kannattaa myös huomioida, että väestötason suosituksissa sanotaan, että nestemäiset maitovalmisteet voi korvata kasviperäisillä, kalsiumilla ja D-vitamiinilla täydennetyillä elintarvikkeilla, esimerkiksi soija- ja kaurajuomalla, sanoo Arja Lyytikäinen.

Maito on Arja Lyytikäisen mukaan ruokasuosituksissa myös kalsiumin, B2- ja B12-vitamiinien, jodin, sinkin ja proteiinin takia. Kulttuurillakin on merkityksensä.

– Ruokasuosituksissa huomioidaan aina ruokakulttuuri eli mitä ravintoaineen lähteitä on käytössä kansallisessa ruokavarannossa. Siksi maito on ollut suosituksissa mukana vuosikymmenet.

Lihottaako lautasmalli?

Tomi Kokko söi 30 päivää virallisten ravitsemussuositusten mukaisesti ja teki kokeilustaan dokumenttielokuvan. Kokon mukaan hänen painonsa nousi kuukaudessa 6 kiloa.

Arja Lyytikäinen alleviivaa, ettei virallinen lautasmalli ole ohje yksilölliseen ruokamäärään, vaan se kuvaa ruoka-aineiden osuuksia syötävässä ateriassa.

– Virallinen lautasmalli ei lihota ihmistä. Energian tarve vaihtelee iän ja kulutuksen myötä. On eri asia, onko kevyttä tai raskasta työtä tekevä. Tai onko työkseen treenaava urheilija. Lautasmalli ohjaa valintoihin, mutta jokaisen on kuunneltava oman kehonsa viestiä nälästä ja kylläisyydestä.

Lottoporukan eväitä
Lautasmalli ei toimi, jos välipalat ovat kaloripommeja.Niko Mannonen / Yle

Virallisia ruokasuosituksia vastustavan Tomi Kokon omassa lautasmallissa energian lähde on 60-prosenttisesti rasva: voi, oliiviöljy ja kookosöljystä eristetty mct-öljy. Muuten lautanen koostuu kasviksista, kalasta, punaisesta tai valkoisesta lihasta, marjoista ja hedelmistä. Viljat ja maito loistavat poissaolollaan.

Kokon aterioinnissa kiteytyy koko hänen filosofiansa.

– Kysyn aina itseltäni, miksi käytän tätä ruoka-ainetta. Edistääkö se terveyttäni? Tuleeko tästä hyvä olo? Onko tässä jotakin sellaista terveydelle tärkeää, jota en saa mistään muualta? Maidosta en ole aikoihin saanut positiivisia vastauksia.

Lautasmalli ei toimi, jos sitä ei noudata

Osa suomalaisista uskoo virallisiin ruokasuosituksiin, osa ei. Lyytikäisen mukaan vastassa ovat tutkimus- ja kokemustieto. Viralliset suositukset koetaan nollatutkimuksiksi, jos trendit ja kaveripiiri sanovat muuta.

Lautasmallikaan ei toimi, jos sen noudattaminen jää puolitiehen tai lautasmallin lisäksi napsitaan kaikkea muutakin. Lyytikäisen mukaan tärkeää on katsoa myös, mitä välipaloilla syö. Ruokavalio on aina kokonaisuus.

Tomi Kokko ei lämpene suosituksille ja haluaa herättää keskustelua. Mies elää oppiensa mukaan, muttei vaadi sitä muilta. Vaikka mies pohtii tarkasti syömisiään, koneeseen uppoaa välillä burgeria ja olutta.

– On jokaisen oma asia mitä syö. Omani on 80/20-sääntö. Yritän syödä valtaosan mahdollisimman luonnollista, puhdasta ruokaa, joka tekee elimistölleni hyvän olon. Loput 20 prosenttia on sitten mitä on, ihan sen takia, ettei hommasta tule liian neuroottista, Kokko nauraa.

Miten ravitsemussuositukset syntyvät?

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin Arja Lyytikäisen mukaan kansalliset ravitsemussuositukset perustuvat yhteispohjoismaisiin suosituksiin. Niiden taustalla on kansainvälisen tiedeyhteisön usean vuoden mittainen ja yli sadan tieteellisen asiantuntijan työ.

Suositusten laatimisen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Suomessa kansallisista suosituksista vastaava Valtion ravitsemusneuvottelukunta toimii Lyytikäisen mukaan asiantuntijaelimenä ilman palkkiota.

Lyytikäisen mukaan tutkijat ja työryhmät käyvät laajasti läpi tutkimustietoa ja arvioivat sekä tieteellistä luotettavuutta että tutkimusten laatua. Yksittäisen tutkimuksen tai yksittäisen tutkijan osuus jää kokonaisuudessa pieneksi.

– Vakuuttava tieteellinen näyttö edellyttää useita laadukkaita tutkimuksia. Yleensä edellytetään vielä eri tutkimusmenetelmin saavutettuja samansuuntaisia tuloksia, että näyttö voisi johtaa suositusten uudelleen arviointiin ja muuttamiseen, kertoo Arja Lyytikäinen.